YLE Etelä-Karjala: Suomi ja Venäjä edelleen toisilleen vieraat naapurit 9.9.2011
Suomalaisten ja venäläisten väärät käsitykset toisistaan saattavat edelleen johtua naapurimaan huonosta tuntemuksesta. Suomessa asuvien venäläisten on vaikeaa tottua siihen, että viranomaisiin voi luottaa. Siksi esimerkiksi poliisien kielitaitoa kannattaisi parantaa.
Etelä-Karjalassa kytevä venäläisvastainen ilmapiiri on viime kuukausina nostanut päätään. Suomalaisten ja venäläisten väliset ennakkoluulot kytevät syvässä, vaikka mailla on pitkä yhteinen historia.
Kulttuurintutkija Elina Kahla Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimukseen keskittyneestä Aleksanteri-instituutista kokee, että suomalaisilla ja venäläisillä on edelleen huono tietämys toisistaan. Tämä saattaa heijastua myös asenteisiin.
- Heidän oppikirjansa kertovat edelleen esimerkiksi sodistamme hyvin eri tavalla kuin mitä meillä siitä kerrotaan. Suomeen muuttavat tai täällä asuvat venäläiset tarvitsisivat suomalaisten antamaa paikkansa pitävää tietoa näistä asioista, hän sanoo.
Tässä olisi Kahlan mielestä parantamisen varaa koko suomalaisella yhteiskunnalla.
- Koemme ehkä tunkeilevana sen, että kertoisimme venäläisille naapureillemme omista käytännöistämme. Sekä viranomaisten että kansalaisten epävirallisten tapaamisten suomalaisten ja venäläisten välillä soisi lisääntyvän, Elina Kahla toteaa.
Piintyneet käsitykset elävät
Suomalaisilla on edelleen stereotyyppinen kuva Suomeen tulevista venäläisistä.
- Kärjistetysti voi sanoa, että me suomalaiset mielellämme näemme venäläiset tax free -kassien kanssa kulkevina tulontuojina. Siihen me emme tunnu olevan valmiita, että venäläiset olisivat naapureitamme täällä Suomessa arkisemmassa kanssakäymisessä, Elina Kahla pohtii.
Tapojen lisäksi myös yksityisyyden ympärille piirrettävät rajat vaihtelevat.
- Suomalaisten käsitys yksityisyydestä on suojatumpi kuin venäläisillä. Tämä saattaa johtaa siihen, että kohtaamme toisiamme lähinnä kauppojen kassoilla. Tämä saattaa sitten johtaa kyräilyyn.
Viranomaisten kielitaidon puute ongelma
Elina Kahlan mielestä suomalaisten viranomaisten kielitaidon parantaminen olisi ehdottoman tärkeää.
- Yhteistyöhön tarvitaan jonkinlaista yhteistä kieltä ja myös viranomaisten tulisi olla tietoisia niistä ennakkoluuloista, joita esimerkiksi Venäjällä koetaan viranomaisten suuntaan, Elina Kahla sanoo.
Kahla muistuttaa, että viime kädessä ennakkoluulot karisevat molemminpuolisella tuntemuksella.
- Kyllä esimerkiksi suomalaisten soisi matkustavan enemmän Venäjälle. Myös tänne tulevia venäläisiä voisi lähestyä rohkeammin. Sen venäläisen naapurin, koulutoverin tai työkaverin kanssa kannattaa jutella, Elina Kahla sanoo.