Demari: Halla-aho vedättää kaikkia

Demari, pääkirjoitus: Halla-aho vedättää kaikkia 16.6.2012
Helsingin Sanomat: Professorit: Kansanedustajan ei pidä hyökätä yksittäistä tuomiota vastaan
Suomen Kuvalehti: Erkki Aurejärvi: ”Halla-aho ei ymmärrä oikeuslaitoksesta yhtään mitään”
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Halla-ahon seuraajasta syntyi kiista
Hämeen Sanomat, kolumni: Matti Putkosella riittää töitä
Maaseudun Tulevaisuus, pääkirjoitus: Arvovallan mittari
Iisalmen Sanomat, pääkirjoitus: Kuka johtaa nyt perussuomalaisia?

Perussuomalaiset esiintyvät mielellään maanpuolustushenkisinä. Mietitäänpä siis; mitä maanpuolustuksella itse asiassa puolustetaan?

Sillä puolustetaan Suomen tasavaltaista poliittista järjestelmää, toisin sanoen demokratiaa. Keskeinen osa poliittista järjestelmäämme on riippumaton oikeuslaitos. Ilman sitä demokratia ei voi toimia, eikä ole missään toiminut.

Demokratian halveksuminen on siis maanpuolustuksen vastakohta, kaikissa tapauksissa epäisänmaallinen teko. Perussuomalainen kansanedustaja Jussi Halla-aho osoitti syvää demokratian halveksuntaa luonnehtimalla korkeimman oikeuden päätöstä vain "muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi tulkinnaksi", kaiken lisäksi häntä itseään koskevassa asiassa.

Kyseessä ei ollut rivikansalaisen, ei edes rivikansanedustajan, lausahdus. Se oli tietoisesti julkisuuteen toimitettu ja kirjallisesti muotoiltu mielipide, jonka esitti lainsäätäjän eli eduskunnan tärkeän valiokunnan puheenjohtaja, jonka pitäisi asemassaan edustaa kaikkia suomalaisia. Tuskin Halla-aho kuitenkaan edusti edes kaikkia perussuomalaisia.

Huomionarvoista tässä Halla-ahon käsikirjoitamassa ala-arvoisessa näytelmässä on silti, että missään tähänastisista näytöksistä kukaan perussuomalainen ei ole uskaltanut pitää Halla-ahon toimintaa mitenkään moitittavana. Puheenjohtaja Soini on ollut täysin Halla-ahon vietävissä. Ainakaan minun tiedossani ei ole, että suuren puolueen sisältä kukaan muukaan olisi uskaltautunut Halla-ahoa vastustamaan.

Saatuaan korkeimman oikeuden tuomion blogikirjoituksestaan, Halla-aho suostui eroamaan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta vasta pakon edessä: Sen jälkeen, kun kaikkien muiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat olivat todenneet, ettei hän voi tehtävässä jatkaa.

Kaiken lisäksi Halla-aho ilmeisesti kiristi omaa ryhmäänsäkin vaatimalla seuraajakseen hengenheimolaistaan Juho Eerolaa. Eihän hallintovaliokunnan uuden puheenjohtajan nimitysoikeus ole Halla-aholla, vaan perussuomalaisten eduskuntaryhmällä.

Mitä sitten tiedetään Eerolan demokratiakäsityksistä? 6.7.2010 hän kirjoitti Hommafoorumilla: "Itseäni viehättää fasismi ja erityisesti Benito Mussolinin harjoittama talouspolitiikka." Siitä mallista olisi Eerolan mukaan paljon opittavaa.

______________________________________

Helsingin Sanomat: Professorit: Kansanedustajan ei pidä hyökätä yksittäistä tuomiota vastaan

Val­tio­sään­tö­oi­keu­den asian­tun­ti­joi­den mu­kaan lain­sää­tä­jän eli kan­san­edus­ta­jan on lu­pa ja jo­pa vel­vol­li­suus rea­goi­da, jos tuo­mio­is­tuin­käy­tän­tö on me­nos­sa vi­ka­suun­taan. Kan­san­edus­ta­jat saa­vat rea­goi­da tuo­mioi­den lin­jaan ja al­kaa kor­ja­ta asiaa lain­sää­dän­nöl­lä.
"­Tie­ten­kin lain­sää­tä­jä saa ar­vos­tel­la. Pe­rus­tus­la­ki ei ase­ta es­tei­tä sii­hen, ei­kä mi­kään muu­kaan", val­tio­sään­tö­oi­keu­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri An­te­ro Jy­rän­ki sa­noo.

Val­lan kol­mi­ja­ko-opin mu­kaan lain­sää­dän­tö­val­lan, toi­meen­pa­no­val­lan ja tuo­mio­val­lan pi­tää ol­la toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mia, ja nii­den pi­tää kun­nioit­taa toi­siaan.
Kan­san­edus­ta­ja Jus­si Hal­la-aho (ps) ar­vos­te­li kor­keim­mal­ta oi­keu­del­ta (K­KO) saa­maan­sa tuo­mio­ta "­vää­räk­si ja epäoi­keu­den­mu­kai­sek­si". Hä­nen mie­les­tään tuo­mio oli muu­ta­man tuo­ma­rin mie­li­pi­de, ei­kä to­tuus.

Edus­kun­ta kat­soi kom­men­tit kol­mi­ja­ko-opin vas­tai­sik­si ja oi­keut­ta hal­ven­ta­vik­si se­kä pa­kot­ti Hal­la-ahon eroa­maan hal­lin­to­va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­jan pai­kal­ta.
Hal­la-aho myön­si, et­tä oi­keus­lai­tok­sen naut­ti­ma ar­vo­val­ta on tär­keä asia oi­keus­val­tios­sa.
"Oi­keus­lai­tok­sen on kui­ten­kin it­se an­sait­ta­va ar­vos­tuk­sen­sa te­ke­mäl­lä joh­don­mu­kai­sia ja yleis­tä oi­keus­ta­jua vas­taa­via rat­kai­su­ja. Ol­laan to­del­la hei­kol­la poh­jal­la, jos tuo­ta ar­vos­tus­ta on pi­det­tä­vä yl­lä kiel­tä­mäl­lä ar­vos­te­lu ja vaa­ti­mal­la kan­sa­lai­sia us­ko­maan so­keas­ti tuo­ma­rei­den ereh­ty­mät­tö­myy­teen", hän kir­joit­ti.

Jy­rän­gin mie­les­tä Hal­la-ahon esit­tä­mä kri­tiik­ki ei ole vas­toin val­lan kol­mi­ja­ko-op­pia, kos­ka kol­mi­ja­ko-op­pi kos­kee vain toi­mi­val­lan käyt­töä.
"­Se on po­liit­ti­nen ar­vio, on­ko Hal­la-aho so­pi­va teh­tä­vään­sä. Sii­tä on ero­tet­ta­va ju­ri­di­nen ar­vio. Ra­ja kul­kee toi­mi­val­lan käy­tös­sä oi­keu­del­li­ses­ti kat­soen", Jy­rän­ki sa­noo.

Tu­run yli­opis­ton val­tio­sään­tö­oi­keu­den pro­fes­so­ri Ve­li-Pek­ka Vil­ja­nen sa­noo, et­tä kan­san­edus­ta­ja­kin voi il­mais­ta tyy­ty­mät­tö­myy­ten­sä omaan asiaan­sa.
"On­gel­ma on, jos hän al­kaa ylei­sem­min ar­vos­tel­la tuo­mio­is­tuin­lai­tos­ta ja ot­taa kan­taa yk­sit­täis­ta­pauk­siin, jois­sa ei ole omaa osuut­ta. Se ei so­vi val­lan­ja­ko-opin puit­tei­siin, jos läh­de­tään sii­tä, et­tä val­tiol­li­set ins­ti­tuu­tiot kun­nioit­ta­vat toi­siaan."

Hel­sin­gin yli­opis­ton val­tio­sään­tö­oi­keu­den pro­fes­so­ri Tuo­mas Oja­nen sa­noo, et­tä tuo­mio­is­tuin­rat­kai­suis­ta ovat oi­keu­tet­tu­ja kes­kus­te­le­maan kriit­ti­ses­ti niin kan­sa­lai­set, pro­fes­so­rit kuin toi­mit­ta­jat­kin.
"­Mut­ta kun pu­hu­taan val­tioe­li­mis­tä, yk­sit­täi­siä tuo­mio­is­tuin­rat­kai­su­ja pi­täi­si kom­men­toi­da hy­vin pi­dät­ty­väi­ses­ti."
Hä­nen mie­les­tään olen­nais­ta on se ta­pa ja tyy­li, mi­ten kri­tiik­ki esi­te­tään. Oja­sen mu­kaan Hal­la-ahon ta­pauk­ses­sa men­tiin ra­jan yli.
"­Hal­la-ahon kan­nan­ot­to oli muo­toil­tu niin, et­tä sii­nä vä­lin­pi­tä­mät­tö­män yli­mie­li­ses­ti suh­tau­dut­tiin ylim­män oi­keus­as­teen rat­kai­suun sii­tä, mi­ten la­kia yk­sit­täis­oi­keus­ta­pauk­ses­sa pi­tää so­vel­taa. KKO:n rat­kai­su ei ole to­del­la­kaan mi­kä ta­han­sa mie­li­pi­de", Oja­nen sa­noo.

Ve­li-Pek­ka Vil­ja­sen­kin mu­kaan Hal­la-ahon esit­tä­mään kri­tiik­kiin si­säl­tyy ylei­sem­pää ar­vos­te­lua, jo­ka ei ole kan­san­edus­ta­jan roo­liin so­pi­vaa. "­Sel­lai­set lau­sun­not, jot­ka mi­tä­töi­vät tuo­mio­is­tuin­ten roo­lia, ei­vät ole asial­li­sia."

__________________________________________________

Suomen Kuvalehti: Erkki Aurejärvi: ”Halla-aho ei ymmärrä oikeuslaitoksesta yhtään mitään”

”Jussi Halla-aho sai ansaitsemansa tuomion”, sivaltaa siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi.

”Halla-aho on täysin väärässä.”

Näin kuuluu Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärven tuomio päättyneen viikon keskeisestä puheenaiheesta.

Korkein oikeus tuomitsi perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion syynä oli Halla-ahon ennen kansanedustajaksi nousuaan kirjoittama blogiteksti.

Aurejärveltä ei heru ymmärrystä Halla-aholle, joka luonnehti oikeuden päätöstä ”vääräksi ja epäoikeudenmukaiseksi”.

”Tämä on tyypillinen rikoksesta tuomitun ihmisen purkaus. Tuomion saaneet pitävät erittäin usein rangaistusta aiheettomana”, hän kuittaa.

”Halla-aholle tuomittu 50 päiväsakkoa on pikemmin vähän kuin paljon”, Aurejärvi arvioi: ”Tällaisissa asioissa pitää olla tiukka linja. Suomi muuttuu monikulttuuriseksi. Yhteiskunta menee todella huonoon suuntaan, jos väestöryhmien välistä juopaa sallitaan vahvistettavan vihapuheilla.”

HISTORIAN PAHAT OPETUKSET

Aurejärvi ei liioin jaa sympatiaa Halla-ahon vähätteleville puheille, joiden mukaan oikeuden päätös oli vain ”muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta”.

”Oikeuslaitoksesta Halla-aho ei ymmärrä yhtään mitään. Ei ole kyse henkilökohtaisesta tulkinnasta. Oikeusneuvokset tulkitsivat lakia, vaikka se ehkä näyttää rutiinitulkinnalta, jonka kuka tehansa olisi voinut tehdä.”

Halla-aho murjaisi myös, ettei tuomio ollut ”taivaallinen totuus”.

”Ei kukaan ole väittänytkään, että se olisi taivaasta tipahtanut”, Aurejärvi murahtaa.

Hän ennakoi, että Halla-aho korjaa äänivyöryn ensi syksyn kuntavaaleissa.

”Valtaosa ei hyväksy esimerkiksi muslimien tai somalien arvostelua. Riittävän moni kuitenkin hyväksyy ja Halla-aho korjaa potin.”

”Historiassa on pahoja kokemuksia poliitikoista, jotka ovat nostaneet itsensä rasismilla”, Aurejärvi varoittaa.

EPÄMÄÄRÄINEN VIHARIKOS

Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista tulee kuitenkin voida keskustella. Ongelmaksi voi muodostus ”viharikos”-käsitteen epämääräisyys.

Aurejärvi ei näe silti vaaraa, että viharikoksista annettavat tuomiot tukahduttaisivat kaiken uskontojen tai poliittisten ideologioiden kriittisen arvioinnin.

”Ei kai mitä tahansa arvostelua voi leimata viharikokseksi. Viharikoksen kriteerinä on että se kohdistuu johonkin etniseen, rodulliseen tai muuhun ominaisuuteen.”

”Mutta kieltämättä raja on häilyvä”, Aurejärvi myöntää.

”Kyllä islaminuskoa pitää voida käsitellä samalla tavoin kuin kristinuskoakin. Meillä protestanttisessa kulttuurissa on jo pitkään sallittu arvostella kristinuskon sisältöä ja kirkkoa. Osa islamilaisista taas reagoi hyvin voimakkaasti, jos he kokevat uskontonsa tulleen vähänkin arvostelluksi. Kyllä tämä on ongelmallinen tilanne.”

Halla-aho erosi kohun takia eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä. Hän on ilmoittanut valittavansa tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

__________________________________________________

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Halla-ahon seuraajasta syntyi kiista

Edus­kun­nan hal­lin­to­va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­jan va­lin­nas­ta tu­li näy­tel­mä, jos­sa mi­ta­taan pe­rus­suo­ma­lais­ten si­säi­siä voi­ma­suh­tei­ta.

Kun muut ryh­mät vaa­ti­vat yh­teis­tuu­min Jus­si Hal­la-ahoa eroa­maan hal­lin­to­va­lio­kun­nan pu­heen­joh­ta­jan pai­kal­ta, hän ym­mär­si vii­mein po­liit­ti­set to­si­asiat ja il­moit­ti luo­pu­van­sa teh­tä­väs­tä. "­Mui­den syn­nyt­tä­mäs­tä sir­kuk­ses­ta" pu­hu­va Hal­la-aho ei sil­ti myön­tä­nyt vir­hei­tään. Hän jat­koi ti­lan­teen häm­men­tä­mis­tä esit­tä­mäl­lä ti­lal­leen Ju­ho Ee­ro­laa, jo­ka ei nyt ole va­lio­kun­nan jä­sen.

Vuo­si sit­ten pe­rus­suo­ma­lais­ten va­ra­pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tu Ee­ro­la on ol­lut Hal­la-ahon ohel­la pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­ta­ja­kriit­ti­sen sii­ven nä­ky­vim­piä edus­ta­jia. Hal­la-ahon ta­voin Ee­ro­la tun­ne­taan kär­ke­vis­tä nä­ke­myk­sis­tään, ja uh­riu­tu­va sar­kas­ti­nen tyy­li­kin on sa­man­lai­nen: tors­tai­na Ee­ro­la tie­dot­ti luo­pu­van­sa hän­tä ja puo­luet­ta vas­taan "­lyö­mäa­see­na" käy­te­tyn Suo­men Si­su -jär­jes­tön jä­se­nyy­des­tä mut­ta py­sy­vän­sä mies­kuo­ros­saan ja ur­hei­lu­seu­ras­saan.

Ee­ro­lal­la ei ole ra­sit­tee­naan kor­keim­man oi­keu­den tuo­mio­ta, mut­ta hän on ar­vos­tel­lut lain­tul­kin­taa kan­san­ryh­mää vas­taan kii­hot­ta­mi­ses­ta. Tä­nä ke­vää­nä Ee­ro­la il­moit­ti Hal­la-ahon ja Ol­li Im­mo­sen kans­sa osal­lis­tu­van­sa kan­san­edus­ta­ja Ja­mes Hir­vi­saa­ren sak­ko­jen mak­sa­mi­seen. Hir­vi­saa­ri oli saa­nut ho­vi­oi­keu­den tuo­mion vuon­na 2010 jul­kai­se­mas­taan blo­gi­teks­tis­tä.

Hal­la-aho ha­luaa jat­kaa hal­lin­to­va­lio­kun­nan jä­se­ne­nä. Jos Ee­ro­las­ta tu­lee vie­lä pu­heen­joh­ta­ja, pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­ta­ja­krii­ti­koi­den pro­fii­li maa­han­muut­to­asioi­ta kä­sit­te­le­väs­sä va­lio­kun­nas­sa ko­ros­tuu, vaik­ka Ee­ro­la on pyr­ki­nyt esiin­ty­mään myös yleis­po­lii­tik­ko­na.

Ee­ro­lan va­lin­ta ei ole kui­ten­kaan lä­pi­huu­to­jut­tu. Hal­la-ahon pyr­ki­mys tes­ta­men­ta­ta pu­heen­joh­ta­jan paik­kan­sa Ee­ro­lal­le he­rät­ti muus­sa ryh­mäs­sä är­ty­mys­tä, ja pu­heen­joh­ta­jak­si odo­te­taan nyt mui­ta­kin eh­dok­kai­ta. To­den­nä­köi­ses­ti pe­rus­suo­ma­lais­ten va­lin­nas­ta jou­du­taan ää­nes­tä­mään.

Pu­heen­joh­ta­ja Ti­mo Soi­ni on an­ta­nut ym­mär­tää, et­tä edus­kun­ta­ryh­mä päät­tää asias­ta va­paas­ti. Eri suun­taus­ten vä­lil­lä luo­vi­van Soi­nin sa­na on puo­luees­sa yleen­sä la­ki. Ja­koa maa­han­muut­ta­jak­rii­ti­koi­den, vah­vas­ti van­han Smp:n pe­rin­töön tu­keu­tu­vien edus­ta­jien ja prag­maat­ti­sem­pien "­soi­ni­lais­ten" vä­lil­lä py­ri­tään peit­te­le­mään – eri­tyi­ses­ti nyt en­nen kun­ta­vaa­le­ja.

En­si vii­kon va­lin­ta ker­too sil­ti, mi­kä ryh­mä on nis­kan pääl­lä.
__________________________________________________

Hämeen Sanomat, kolumni: Pauli Uusi-Kilponen: Matti Putkosella riittää töitä

Voi, voi! Ihan sääliksi käy Putkosen Mattia.

Hänhän on se mies, jonka piti kirkastaa perussuomalaisten julkikuvaa.

Negatiiviset otsikot perussuomalaisten tekemisistä kuitenkin vain kasvavat. Viimeksi Jussi Halla-aho aiheutti valtakunnallisen kohun. Ensin tuli korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tämän jälkeen Halla-aho arvosteli korkeimman oikeuden päätöstä ja luonnehti sitä ylimielisesti vain kolmen tuomarin mielipiteeksi.

Hän on kansanedustaja ja käyttää 200 kollegansa kanssa ylintä lainsäädäntövaltaa maassa. On ennenkuulumatonta, että lainsäätäjä arvostelee lain toimeenpanijaa.

Jotain sukuhupaista on siinäkin, että samalla, kun Hallo-aho halveksii lain toimeenpanijaa, Hämeenlinnassa paikalliset perussuomalaiset heiluttelevat lakikirjaa ja vannovat sen nimeen vaatiessaan milloin kaupunginjohtajan ja milloin kaupungin yhtiöiden johtajien eroa ylimalkaisilla syytöksillään.

Tässä ei yksin loata perussuomalaisten mainetta. Myös poliittisen päätöksenteon uskottavuutta horjutetaan. Uskottavuus rapisee myös perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta. Kolme vuotta sitten hän totesi yksiselitteisesti, että lainvoimaisen tuomion saaminen rasismista tietää lähtöpasseja.

Nyt Halla-aholla on tuomio alla, mutta Soini kääntää selkänsä koko ongelmalle ja kiertää suorat kysymykset.

Soinin maine suoraselkäisenä tolkun miehenä meni. Pelin politiikkaa, sanoisi edesmennyt Veikko Vennamo.

Soini ei uskalla erottaa Halla-ahoa, koska pelkää puolueen maahanmuuttokriittisen siiven ottavan ritolat. Kahtiajako kunnallisvaalien alla olisi kannatukselle katastrofaalinen.

Kaikesta edellä mainitusta lehdet revittelevät otsikoita, eikä Matti Putkonen voi kuin seurata naama vihasta punaisena vieressä. Mediaa ei voi syyttää ylilyönneistä tai mustamaalaamisesta.

Ylilyönnit ja pesän likaamiset ovat tehneet perussuomalaiset ihan itse. Median vain kertoo tapahtuneen.

Yhtään ei tilannetta paranna Halla-ahon Älä unta näe -tokaisut toimittajien haastattelupyynnöille. Ilman kommenttejakin otsikot ovat kirkuvia ja ruutuaika runsasta.

Ehkä nyt toimittajien ja ylipäätään median syyttelyn sijaan olisi perussuomalaisten vihdoin harrastettava itsekritiikkiä.

Jytky on enää pelkkää poliittista sotkua. Loka tarttuu jo ulkopuolisiinkin: poliittisen päätöksenteon julkikuvaan, eduskunnan arvovaltaan ja oikeusjärjestelmämme uskottavuuteen.

Missä on se isänmaan ja vähäväkisten asia? Puoluetta ei pidä hengissä kerta toisensa jälkeen toistuvat hallituksen luottamuksen mittaukset välikysymyksillä.

Ei se kivaa ole, että miljardeja menee holtittomien euromaiden tukemiseen. Soinin letkut irti -taktiikalla olisi vielä paljon vähemmän kivaa.

___________________________________________________

Maaseudun Tulevaisuus, pääkirjoitus: Arvovallan mittari

Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ilmoitti keskiviikkona eroavansa puheenjohtajan tehtävästä.

Paineet Halla-ahoa kohtaan kasvoivat liian suuriksi sen jälkeen kun eduskuntaryhmien puheenjohtajat päättivät yksimielisesti, ettei hän voi jatkaa tehtävässään. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ei osallistunut kokoukseen.

Halla-aho sai hiljattain Korkeimmalta oikeudelta (KKO) sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Itse tuomio kyseisestä, vuonna 2008 tehdystä blogikirjoituksesta ei ehkä olisi riittänyt erovaatimusten kärjistymiseen, mutta Halla-ahon KKO:ta kohtaan osoittama arvostelu oli eduskuntaryhmyreille liikaa.

Muun muassa kokoomuksen ryhmäjohtajan Jan Vapaavuoren mielestä kyseessä oli koko eduskunnan arvovalta.

Tuomion saaminen ja oikeuslaitoksen päätösten arvostelu tai vähättely eivät kuitenkaan ole uusia ilmiöitä edes eduskunnassa tai oikeuslaitoksen omassa keskuudessa.

Moni muukin kansanedustaja on tuomittu oikeudessa. Muun muassa Halla-ahon erottamista ajanut Vapaavuori on tuomittu kolme kertaa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskinen (sd.) oikeusministerinä antamat lausunnot johtivat valtion maksamaan korvauksia ja hän sai nuhteet oikeuskanslerilta kritisoituaan oikeuden päätöksiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) entinen presidentti Pekka Hallberg lähetti poliisille kirjeen jossa hän vetosi, ettei hänen johtamansa KHO:n päätöstä niin sanotussa isoäitien kartoitusjutussa pantaisi käytäntöön.

Halla-ahon toiminnassa kyseisessä asiassa ei ole puolusteltavaa, mutta valiokunnan puheenjohtaja pakottaminen eroamaan on ainutlaatuinen tapaus.

___________________________________________________

Iisalmen Sanomat, pääkirjoitus: Kuka johtaa nyt perussuomalaisia?

Ensi tiistaina selviää, kenet perussuomalaisten eduskuntaryhmä nostaa Jussi Halla-ahon seuraajaksi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävään. Paikka avautui, kun Halla-aho joutui eroamaan saatuaan korkeimmalta oikeudelta tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Paine Halla-ahoa vastaan kasvoi, kun hän tuomion jälkeen vähätteli oikeuden päätöstä kutsuen sitä "vain muutaman ihmisen mielipiteeksi".

Halla-ahon tuomio olisi jo sinällään ollut selvä viite siitä, että puheenjohtajan arvostus muun muassa maahanmuuttoasioita käsittelevässä hallintovaliokunnassa oli romahtanut. Vielä enemmän sitä on romahduttanut Halla-ahon kaikkea muuta kuin nöyrä asenne. Paitsi että hän vahvasti vähätteli saamaansa tuomiota, hän edelleen kiertoteitse pitää tuomitun viestin blogisivuillaan. Tällainen asenne ei sovellu lainkaan maan ylimmän päättäjän, lait säätävän eduskunnan jäsenelle saati sen tärkeän valiokunnan puheenjohtajalle. Maahanmuuttoasioista saa tietenkin olla kansanedustajallakin oma mielipide, mutta kiihottaminen ja pilkkaaminen ei ole mielipideasia.

Halla-aho "nimesi" varsin erikoisella tavalla seuraajakseen valiokunnan puheenjohtajaksi toisen vahvasti maahanmuuttovastaisen perussuomalaisen, Juho Eerolan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei kuitenkaan vielä torstaina valinnut Eerolaa, päätös lykättiin tiistaihin, jotta muutkin kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Nähtäväksi jää, uskaltaako Timo Soini ja uskaltaako eduskuntaryhmän maltillisempi enemmistö asettua Halla-ahon ja hänen hengenheimolaistensa tahtoa vastaan ja valita puheenjohtajan paikalle jonkun muun.

Nykyinen Perussuomalaiset on pitkälti Timo Soinin luomus. Runsaan vuoden takaisten jytkyvaalien jälkeen Soinin asema ei ole ollut samalla tavalla itsestään selvä. Tiistaina pitkälti selviää, kuka puoluetta todellisuudessa johtaa.