Kaleva: Paperittomien klinikan vastustus yllätti

Kaleva: Paperittomien klinikan vastustus yllätti 17.6.2012
Tällä klinikalla ei tarvitse pelätä

Paperittomien maahanmuuttajien klinikka on saanut osakseen myös kritiikkiä Oulussa.

Diakoniajohtaja Hannu Rahikainen kertoo, että klinikkaa vastustavia julisteita on löytynyt eri puolilta kaupunkia.

”Olemme olleet turhankin sinisilmäisiä ja ajatelleet, ettei kukaan voi vastustaa tällaista toimintaa, jossa ainoastaan pyritään auttamaan”, Rahikainen sanoo.

Kesäkuun alussa avatun klinikan tarkkaa sijaintia tai puhelinnumeroa ei kerrota turvallisuussyistä julkisesti. Vain se on ilmoitettu, että klinikka sijaitsee Oulun diakonissalaitoksen tiloissa keskustassa.

”Sekään tarkkuus ei ollut ehkä viisasta, sillä myös Oulussa näyttää olevan järjestäytynyttä, ulkomaalaisvihamielistä toimintaa”, Rahikainen jatkaa.

Myöskään henkilökunnan nimiä ei ainakaan tässä vaiheessa kerrota.

Neljä lääkäriä, kaksi hoitajaa ja yksi juristi tarjoavat klinikassa palveluja ilman oleskelulupaa maassa eläville ihmisille. He eivät saa työstä palkkaa, vaan he toimivat vapaaehtoispohjalta.

Toiminnasta vastaa Oulun diakonissalaitos. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Klinikassa ei ole käynyt vielä yhtään asiakasta. Kynnys tulla on aluksi korkea.

”Toivomme, että asiakkaat voisivat luottaa meihin. Velvollisuutemme on auttaa ihmisiä, jotka muuten jäisivät ilman apua”, Rahikainen lisää.

Hän vakuuttaa, ettei klinikan palvelujen käyttö vaaranna paperittomien oleskelua Suomessa. ”Olemme sopineet poliisin kanssa, ettei poliisi häiritse toimintaamme.”

_______________________________________

Kaleva: Tällä kilinikalla ei tarvitse pelätä

Paperittomien maahanmuuttajien klinikka aloitti toimintansa Oulussa kesäkuun alussa.

Neljä lääkäriä, kaksi hoitajaa ja yksi juristi ovat valmiit auttamaan niitä ihmisiä, jotka elävät Suomessa ilman oleskelulupaa.

Toiminnasta vastaa Oulun diakonissalaitoksen vapaaehtoistoiminta. Palvelu on asiakkaille maksutonta.

Yhtään asiakasta ei ole vielä käynyt. Kynnys tulla on aluksi korkea.

"Toivomme, että asiakkaat voisivat luottaa meihin. Velvollisuutemme on auttaa ihmisiä, jotka muuten jäisivät ilman apua", sanoo diakoniajohtaja Hannu Rahikainen.

Paperittomilla maahanmuuttajilla ei ole oikeutta Kelan korvaamiin terveyspalveluihin. Pohjois-Suomessa tällaisia ihmisiä elää arviolta muutamia kymmeniä. Joukossa on myös lapsia.

"Suomessa heitä on ehkä 2 000-3 000. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Korkein luku, jonka olen kuullut, on 8 000", Rahikainen jatkaa.

Klinikasta saa apua tavallisiin terveysongelmiin. Lääkärit ottavat asiakkaita vastaan joka toinen viikko, ja hoitajat antavat puhelinneuvontaa kerran viikossa.

Kiireellisissä tapauksissa aika pyritään antamaan pikaisesti.

Henkilökunta ei saa työstä palkkaa, vaan he auttavat asiakkaita oman työnsä ohella vapaaehtoispohjalta.

Auttajia löytyi helposti. Yhdeltä lääkäriltä kysyttiin, lähtisikö hän mukaan, ja hän suostui. Muut lääkärit, hoitajat ja juristi ottivat itse yhteyttä ja tarjosivat apuaan. Lisääkin väkeä olisi ollut tulossa.

Hannu Rahikainen yllättyi ammattilaisten kiinnostuksesta toimintaa kohtaan.

"Tuntuu hyvältä, että joukossamme on vielä ihmisiä, jotka ovat valmiit auttamaan muita ilman korvausta. Lääkäreistä usein ajatellaan, että he tekevät työtä vain isosta rahasta."

Henkeä uhkaavissa tilanteissa paperittomat saavat hoitoa Suomessa. He pääsevät myös synnyttämään sairaalaan, mutta esimerkiksi neuvolapalveluja heille ei tarjota.

Hannu Rahikainen toivoo, että klinikassa voitaisiin tarvittaessa myös tutkia tuberkuloosia ja tehdä hiv-testejä.

"Kaikkien etu on, että hiv-tartunnan saaneet tietävät tartunnastaan, jotta he eivät levitä sitä. Syntyvän lapsen kannalta on kohtalokasta, jos äidin tartunta ei ole tiedossa."

Klinikassa ei ole lääkevarastoa, eikä paperittomilla maahanmuuttajilla todennäköisesti ole varaa ostaa lääkkeitä.

"Ottaisimme mielellämme vastaan apua esimerkiksi lääkeyhtiöiltä", Rahikainen lisää.

Terveyspalvelujen käyttö ei vaaranna paperittomien oleskelua Suomessa, vakuuttaa Rahikainen. Hän sanoo, että toiminnalla on poliisin hiljainen tuki.

"Olemme sopineet poliisin kanssa, ettei poliisi häiritse toimintaamme. Päinvastoin, poliisi on lupautunut kouluttamaan ja neuvomaan meitä, koska paperittomien joukossa on jonkin verran myös niitä, joilla on tekemistä ihmiskaupan ja huumeiden kanssa. Meidän on ehkä hyvä tietää sellaisesta, vaikka emme tutki ihmisten taustoja. Emme toimi sen pohjalta, onko joku tehnyt hyvää vai pahaa."

Rahikaisen mukaan auttaminen kävisi mahdottomaksi, jos asiakkaat joutuisivat pelkäämään, että heidät otetaan kiinni klinikasta ja karkotetaan maasta.

"Lääkärin tehtävänä on parantaa, ja poliisin tehtävänä on hoitaa omaa rooliaan."

Rahikaisen mielestä yhteiskunnan pitäisi ottaa vastuu myös paperittomien hoidosta, niin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

"Suomi ja Ruotsi ovat tylyimpiä maita tässä suhteessa."

Kyse on hänen mukaansa marginaalisista kustannuksista, mutta moraalisesti isoista asioista.

Tietoa klinikasta levitetään maahanmuuttajien kanssa toimivien järjestöjen ja verkostojen kautta.

Klinikkaan voi tulla sen aukioloaikoina tai varaamalla ajan. Puhelinnumeroa on jaettu sinne, missä avuntarvitsijat ovat, mutta julkisuuteen sitä ei turvallisuussyistä anneta.

Klinikan tarkkaa sijaintiakaan ei kerrota julkisesti. Vain se on ilmoitettu, että klinikka sijaitsee Oulun diakonissalaitoksen tiloissa keskustassa.

"Sekään tarkkuus ei ollut ehkä viisasta, sillä myös Oulussa näyttää olevan järjestäytynyttä, ulkomaalaisvihamielistä toimintaa", Rahikainen sanoo.

Hän kertoo, että klinikkaa vastustavia julisteita on jo löytynyt eri puolilta kaupunkia.

"Olemme olleet turhankin sinisilmäisiä ja ajatelleet, ettei kukaan voi vastustaa tällaista toimintaa, jossa ainoastaan pyritään auttamaan."

Myöskään klinikan henkilökunnan nimiä ei kerrota ainakaan vielä julkisuuteen.

Heinäkuun klinikka on suljettu, mutta toiminta jatkuu elokuussa.