HS: Maahanmuuttajien vaikea edetä työurallaan

Helsingin Sanomat/STT: Maahanmuuttajien vaikea edetä työurallaan 4.6.2012
Verkkouutiset/STT: Lasikatto uhkaa myös maahanmuuttajien lapsia

Maahanmuuttajan on hyvin vaikea edetä urallaan Suomessa. Jopa eniten maahanmuuttajia palkkaava työnantaja Itella myöntää, että yleneminen on harvinaista. Yhtiön henkilöstöjohtajan mukaan maahanmuuttajien korkeaa koulutusta ei osata hyödyntää.

Tyypillisimmin ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Itellassa lajittelijoiksi tai jakelijoiksi, vaikka joukossa on korkeastikin koulutettuja.

Ghanalainen Wilberforce Essandor on kuitenkin onnistunut etenemään urallaan. Hän aloitti Itellassa lajittelutehtävissä mutta on sittemmin edennyt asiantuntijaksi.

Essandorin mukaan maahanmuuttajilta puuttuu usein uskallusta ja oma-aloitteisuutta hakea parempia tehtäviä.

"Itse olen ulospäin suuntautunut ja yritteliäs", Essandor perustelee omaa menestystään.

Essandor myös opiskeli maahan tullessaan suomea intensiivisesti, jopa 15 tuntia viikossa.

Itellassa on satoja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

____________________________________________


Verkkouutiset/STT: Lasikatto uhkaa myös maahanmuuttajien lapsia

Itellan lajittelukeskuksen työnjohto kiinnitti huomiota tehokkaaseen ja luotettavaan työntekijään, Wilberforce Essandoriin. Ghanasta Suomeen 1990-luvun taitteessa tullut mies pääsi vuosien uurastuksen jälkeen esimiestehtäviin, joista hänet ylennettiin kehityspäälliköksi.

Nyt 23 vuotta myöhemmin 57-vuotias Essandor toimii asiantuntijatehtävissä samassa firmassa.

– Mielestäni jokainen maahanmuuttaja, joka on oma-aloitteinen, voi edetä yhtä hyvin urallaan.

Essandor on auttanut työssään muita maahanmuuttajia ja nähnyt omin silmin, mitä esteitä heillä voi olla uralla etenemisessä. Hänestä suurimmalla osalla uranousu voi tyssätä uskalluksen puutteeseen tai kielitaidottomuuteen.

Suomessa syntyneellä sukupolvella on Essandorin arvion mukaan helpompaa kuin hänen kaltaisillaan, jotka ovat tulleet maahan aikuisiässä. Toiselle maahanmuuttajasukupolvelle yhteiskunta ja kieli ovat tuttuja.

Vanhempien kotoutuminen ratkaisee

Tulevaisuuden ennuste ei tutkimusten valossa ole yhtä kirkas kuin Essandorin arviossa. Toisin kuin Suomessa, muissa pohjoismaissa maahanmuuttajien toinen sukupolvi on ehtinyt työikään jo kauan sitten. Väestöliiton erikoistutkijan mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten on siellä valtaväestöä vaikeampaa työllistyä.

– Jää nähtäväksi, seuraako Suomi muiden pohjoismaiden mallia vai pystymmekö saavuttamaan paremman tilanteen, erikoistutkija Minna Säävälä pohtii.

Se tiedetään, että lasten koulumenestykseen ja työllistymiseen vaikuttaa vanhempien kotoutumisen onnistuminen.

Myös Suomeen Kosovosta vuonna 1992 paennut Fatbardhe Hetemaj arvelee, että toisen sukupolven tilanne ei ole aivan mutkaton.

– Heillä voi olla edelleen kieliongelmia, sillä kotona saatetaan puhua omaa äidinkieltä.

Hetemaj työskentelee henkilöstöpalvelualan konsernissa VMP Groupissa yhteyspäällikkönä.

Peruskoulu tasoittaa eroja

Säävälän mukaan maahanmuuttajajälkeläiset jäävät koulumenestyksessä kantaväestöstä. Hyvä peruskoulujärjestelmä kuitenkin tasoittaa eroja.

– Maahanmuuttajien halu mennä lukioon on suuri.

Hetemaj'n mukaan nuorilla ulkomaalaistaustaisilla aikuisilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia valita omaa alaansa kuin kantaväestöllä.

– Toivoisin, että nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuus työllistyä muuallekin kuin hoiva-alalle ja hankkia korkeakoulututkinto.

Säävälän mukaan on olemassa viitteitä siitä, että toisen sukupolven maahanmuuttajia ei kiinnosta jäädä Suomeen. Kielitaitoiset maailmankansalaiset lähtevät hakemaan töitä muualta, jos niitä ei täältä saa, Säävälä sanoo.

Oma yritys pystyyn

Suomeen jäävä maahanmuuttaja pelastautuu Essandorin mielestä työttömyydeltä yhä useammin perustamalla oman yrityksen.

– Lakimuutokset ovat helpottaneet maahanmuuttajien asemaa, Essandor sanoo.

Esimerkiksi siivous- ja ravintola-alalle perustetaan paljon yrityksiä. Lisäksi ulkomailta muuttaneet toimivat konsultteina kulttuuri- ja it-alalla.

Aiemmin oman liikkeen perustaminen oli Essandorin mielestä hankalaa ilman suomalaista yhteistyökumppania.

– Maahanmuuttajien työllisyystilanne on vuonna 2020 Suomessa paljon, paljon, paljon, paljon parempi, hän ennustaa.

Sisäministeriön työryhmä pohtii parhaillaan, millä keinoin maahanmuuttajien työllisyyttä parannetaan vuoteen 2020 mennessä. Strategia valmistuu tammikuussa.