Suomen Kuvalehti: Jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa? 4.6.2012
Kaksi koulupoikaa raiskasi toissakesänä 15-vuotiaan tytön Helsingin Martinlaaksossa. Tyttö vaikeni rikoksesta, mutta tieto levisi, kun raiskaajat rehentelivät tapahtuneella kavereilleen. Viranomaiset käynnistivät tutkinnan. Tekohetkellä 15- ja 16-vuotiaat pojat tuomittiin viime keväänä Helsingin käräjäoikeudessa ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun.
Iltalehti kirjoitti tapauksesta, mutta jätti uutisesta pois yhden tiedon: pojat olivat etniseltä taustaltaan somaleita.
Internetin valppaat omatoimi-sheriffit haistoivat kuitenkin palaneen käryä ja tilasivat tuomiopöytäkirjan käräjäoikeudesta. Se oli julistettu salaiseksi ainoastaan uhrin henkilöllisyyden osalta. Tuomittujen poikien nimet, sosiaaliturvatunnukset ja kotiosoitteet sen sijaan olivat vapaasti luettavissa. Nämä tiedot, samoin kuin raiskausten yksityiskohdat, levisivät netissä kuin ruohikkopalo.
Suuttumus, paikoittain jopa lynkkausmieliala, kasvoi niin suureksi, että muutaman päivän kuluttua Iltalehden uutisesta useimmat keskustelupalstat olivat poistaneet kaikki aiheeseen liittyvät viestiketjut sivuiltaan. Facebookista puolestaan poistettiin ryhmä, joka oli perustettu tukemaan tuomittuja poikia, ja jonka monissa kommenteissa raiskattua tyttöä haukuttiin raaoin sanakääntein.
Poikien rikoksen lisäksi netissä keskusteltiin myös Iltalehden tavasta uutisoida asiasta, siitä ettei tuomittujen etnistä taustaa kerrottu. Monet saivat uskolleen vahvistusta: perinteinen media suojelee ulkomaalaistaustaisia rikoksentekijöitä ja sensuroi uutisia poliittisesti korrekteiksi. Keskusteluun liittyi myös vahingoniloa: vaikka lehdet pimittävät kiusallisia yksityiskohtia, ne eivät voi enää vaieta asioita kuoliaiksi.
Nyt kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen voi tilata oikeudenkäyntiasiakirjoja, seurata poliisilaitosten tiedotteita ja levittää verkkoon sen, mistä tähän asti on vaiettu.
[...]