Iltalehti: Järjestö puolustaa Halla-ahon sananvapautta

Iltalehti: Järjestö puolustaa Halla-ahon sananvapautta 18.6.2012
Effi: Lain tulee suojata sananvapautta paremmin

Uusi Suomi: Halla-ahon tuomio: ”Sananvapauden rajat iholla”

Sananvapausjärjestö Electronic Frontier Finland - Effi ry hämmästelee perussuomalaisten

Effin mielestä Halla-ahon saama tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan osoittaa, että sananvapautta rajoitetaan nykyisin liikaa suhteessa muihin vapauksiin ja oikeuksiin.

- Rikoslain pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on liian tulkinnanvarainen, sanoo Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen.

Oikeuden mielestä Halla-ahon blogikirjoitus "Muutamia täkyjä Illmanin Mikalle" muistutti vihapuhetta. Effin kritisoi KKO:ta siitä, että "vihapuhetta" ei kuitenkaan määritellä laissa, ja siksi sen perusteella on ongelmallista antaa tuomioita.

- Nyt yritetään estää ihmisiä sanomasta kaikenlaisia ikäviä asioita, sanoo Romppainen.

Effi nojaa kantansa siihen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut ratkaisussaan, että sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotakin väestönosaa.

Effin mukaan tärkeää olisi, että yhteiskunnassa keskusteltaisiin ääneen nykyistä monipuolisemmin - järjestön mielestä Halla-ahon vastustajien olisi tullut avata suunsa yhtä kärkkäästi eikä välttämättä lähteä käräjille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkinen keskustelu on Romppaisen mukaan Suomea vilkkaampaa.

Joitakin rajoituksia Effikin on valmis sananvapaudelle asettamaan.

- Ihan mitä tahansa ei saa sanoa ja sanojen takana on seistävä. Anonyymin sanomisen on kuitenkin oltava mahdollista. Se, että sanotaan asioita toisten nimissä ei taas ole hyväksyttävää, Romppainen sanoo.

Romppaisen mielestä lakia kansanryhmää vastaan kiihottamisesta voisi selkeyttää niin, että se olisi muotoiluiltaan myös tavallisille ihmisille ymmärrettävissä.

____________________________________________

Effi: Lain tulee suojata sananvapautta paremmin

Korkein oikeus tuomitsi Jussi Halla-ahon kirjoituksesta "Muutamia täkyjä Illmanin Mikalle" (1). Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n mielestä tuomio (2) perusteluineen osoittaa, että sananvapautta rajoitetaan nykyään kohtuuttomasti suhteessa muihin vapauksiin ja oikeuksiin. Sananvapauden turvaamiseksi lainsäädäntöä on syytä täsmentää.

"Rikoslain pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on liian tulkinnanvarainen", toteaa Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen. Rangaistavaa on uhkaavan, panettelevan tai solvaavan "tiedon, mielipiteen tai muun viestin" levittäminen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut useissa ratkaisussaan, että sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotakin väestönosaa; tätä vaativat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa (3). Tällä perusteella on Suomessakin tehty päätöksiä jättää syyte nostamatta, vielä vuonna 2005 (4).

Suomen tulkinnanvarainen lainsäädäntö uhkaa kansalaisten oikeusturvaa ja antaa mahdollisuuden tuomioille, jotka ovat ristiriidassa EIT:n linjauksen kanssa.

Vihapuhe-käsitteen ongelmat

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös lisää tulkinnanvaraisuutta entisestään. KKO perusteli rangaistavuutta sillä, että lausuma on "ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi". Tämä on kestämättömän lavea kriteeri.

Vihapuhe-käsitettä ei määritellä Suomen rikoslaissa. Korkein oikeus viittaa EIT:hen: "Sille, oliko kysymys vihapuheesta, oli ratkaisukäytännössä annettu olennainen merkitys". KKO ei silti ota selvää kantaa siihen, oliko tuomittu teksti vihapuhetta vai ei.

"Oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että tuomioiden perusteet ja niihin liittyvät käsitteet ilmenisivät Suomen laista. Ei ole kohtuullista, että kansalaisen täytyy tuntea eurooppalainen oikeuskäytäntö uskaltaakseen ilmaista mielipiteensä", sanoo Effin jäsen Jyrki Kuoppala.

"Etenkin uusimman KKO:n tuomion perusteella on mahdollista, että erilaiset ei-toivotut mielipiteet ymmärretään tarvittaessa 'niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi' ", ennakoi Effin hallituksen jäsen Virpi Kauko. "Sananvapauden rajoitusten tulisi olla välttämättömiä ja tarkkarajaisia, joten pykälä tulisi rajata tarkoittamaan lähinnä selvää yllytystä väkivaltaan tai syrjintään jotakin ryhmää kohtaan."

Esimerkiksi Euroopan neuvoston suosituksessa (5) rangaistavana pidetään vain lausumia, joilla pyritään tuhoamaan toisten oikeuksia ja vapauksia. Ei siis pitäisi takertua yksittäisiin sanavalintoihin, vaan tarkastella puheita asiayhteydessään ja arvioida puheiden todellisia vaikutuksia (6).

Hyytävä pelote

Sananvapautta rajoittavan lainsäädännön vaikutus ei rajoitu vain niihin, joita sen perusteella syytetään. Pelkkä pelkokin oikeusjutun mahdollisuudesta saattaa hiljentää valtavirrasta poikkeavien mielipiteiden ilmaisemista sekä köyhdyttää kansalaiskeskustelua ja tieteenharjoittamista. Tämä on yhä uskottavampi uhkakuva nyt, kun KKO:n ratkaisu on osoittanut, että väitteitä voidaan tuomita, vaikka ne olisi esitetty asialliseen tyyliin perustelujen kera.

"Uskaltavatko väestötieteilijät ja antropologit enää julkaista teorioita väestöryhmien eroista, jos heillä on aihetta pelätä, että ne voisivatkin olla 'ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaisiksi lausumiksi, jotka eivät nauti sananvapauden suojaa'?" miettii Effin jäsen Lauri Alanko ja jatkaa: "Entä uskaltavatko uskontotieteilijät ja historioitsijat enää tutkia pyhinä pidettyjä oppeja ja merkkihenkilöitä, jos he joutuvat arvioimaan, voisiko tuomioistuin pitää heidän tuloksiaan 'voimakkaan herjaavina ja häpäisevinä'?"

Eroon jumalanpilkkapykälästä

Effi haluaa kokonaan eroon jumalanpilkan ja uskonrauhan rikkomisen rangaistavaksi säätävästä rikoslain pykälästä. Suomessa uskontoja on arvosteltu viime vuosikymmeninä asteittain yhä vapaammin, joskus hyvinkin kärjekkäästi. KKO:n tuomio enteilee paluuta menneisyyteen.

"Uskontoja ja niiden pyhinä pitämiä arvoja on saatava arvostella ja pilkatakin, aivan kuten mitä tahansa aatteita", vaatii Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen. "Koko rikoslain uskonrauhapykälä tulisi kumota. Se on jäänne menneiltä ajoilta, jolloin uskonnonvapautta ei ollut. Uskonnon harjoittamista tulee suojella häiritsemiseltä, mihin riittää lainsäädäntö julkisrauhan suojaamisesta."

Huolestuttavia ovat KKO:n perustelut, että viestin "loukkaavuus" voi olla peruste tuomiolle riippumatta esitettyjen väitteiden todenperäisyydestä. "Jotkin uskonnolliset opetukset voivat poiketa niin paljon yleisestä oikeustajusta, että ne herättävät halveksuntaa sellaisenaan, eikä tämän osoittamisen tai alleviivaamisen tulisi olla rangaistavaa", pohtii Kauko.

Monet nykyisistä uskonnoista ovat syntyessään rikkoneet uskonrauhaa. "Mikä olisi nykyään oikea tuomio Jeesukselle juutalaisten oppien pilkkaamisesta? Entä tuomitsisimmeko myös Lutherin katolilaisuuden halventamisesta?", kysyy Romppainen.

Sananvapauslainsäädännössä ja oikeusprosessissa erikoisia sattumia

Effi hämmästelee valtionsyyttäjä Mika Illmanin (7) eri rooleja päättyneessä oikeusprosessissa. Illmanin väitöskirjaa käytettiin oikeuslähteenä käräjäoikeudessa käsiteltäessä nyt tuomioon johtanutta kirjoitusta "Muutama täky Illmanin Mikalle". Hän oli myös mukana oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmässä, joka valmisteli kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan lakimuutosesityksen (8). Esityksessä EIT:n oikeuskäytäntöä käsittelevän otsikon alla on outo kappale, jossa käsitellään Halla-ahon oikeustapausta. On erikoista, että KKO viittaa vuonna 2008 tehdyn teon tuomiota antaessaan tähän vuona 2010 kirjoitettuun hallituksen esitykseen, jossa puhutaan suoraan tapauksesta, josta KKO antoi tuomion vuonna 2012.

Mika Illman kommentoi tuomiota välittömästi sen julkaisemisen jälkeen Hufvudstadsbladetin haastattelussa:

" 'Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva', säger Illman." (9)

Näin tuomiosta riemuitsee oikeuslaitoksen korkea virkamies, jolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa syytetyn tuomitsemiseen käytettyyn lakiin senkin jälkeen, kun häntä on provosoitu tuomioon johtaneessa kirjoituksessa. Tämä ei voi olla antamatta sellaista käsitystä, että oikeuslaitos ei aina toimi ihan niin viileän objektiivisesti kuin kansalaisten toivotaan uskovan.

"EIT:n ratkaisulinjan mukaan sananvapauden rajoituksia tulee aina harkita vakavasti muita perusoikeuksia vastaan. Nyt kuitenkin asianomainen syyttäjäviranomainen pitää hyvänä, että valtaapitäviä arvosteleville on näytetty rajat. Kyllä tämä aika rumalta näyttää", pohtii Romppainen.

Effi ry:n lausunto sananvapautta koskevan lainsäädännön ongelmista (2010)
http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/rasistiset-rikokset-lausunto-20100315.html

Viitteet:

(1) Jussi Halla-aho: "Muutama täky Illmanin Mikalle", 3.6.2008
http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html

(2) Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO:2012:58) 8.6.2012
http://www.kko.fi/58715.htm

(3) EIT, Handyside vs. UK, 1976, kohta 49, 2. kappale
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view.asp?action=html&documentId=695376&portal=hbkm&source=externalbydocnumber&table=F69A27FD8FB86142BF01C1166DEA398649

Euroopan neuvosto: Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirja s. 120,
http://www.echr.coe.int/NR/rdonlyres/4FF00ACE-C59F-4236-9CCB-8AB5741A6B2B/0/FIN_FRA_CASE_LAW_HANDBOOK.pdf
"EIT määritteli asiassa Handyside v. Yhdistynyt kuningaskunta yleisellä tasolla, että sananvapaus suojaa paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä, myös valtiota tai väestönosaa loukkaavia, järkyttäviä tai huolestuttavia ?tietoja? tai ?ajatuksia?"

(4) Valtakunnansyyttäjänviraston syyttämättäjättämispäätös 2005
http://www.vksv.oikeus.fi/31201.htm
"Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa."

(5) Euroopan neuvoston suositus R (97) 20:
http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/media/doc/cm/rec%281997%29020&expmem_EN.asp

(6) EIT, Gündüz vs. Turkki, 2004, vapauttava tuomio, kohdat 47-52
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view.asp?action=html&documentId=699399&portal=hbkm&source=externalbydocnumber&table=F69A27FD8FB86142BF01C1166DEA398649

(7) Valtionsyyttäjä Mika Illman on kiinnittänyt toimillaan Effin huomiota moneen otteeseen. Vuonna 2007 Illman vaati Internetin keskustelupalstoille virallisia valvojia poistamaan "asiattomat viestit" rangaistusvastuun uhalla. Aktiivisen sananvapausasioihin liittyvän toimintansa ansiosta hän on ollut toistuvasti ehdokkaana Effin Isoveli-palkinnon saajaksi.
"Kakkoseksi yksilösarjassa nousi valtionsyyttäjä Mika Illman. Hänen ansioikseen katsottiin sinnikkäät, demokratian periaatteista, syyttäjän toimenkuvasta ja teknisistä realiteeteista välittämättömät pyrkimykset sananvapauden rajoittamiseksi Internetissä."
http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2011-09-08.html

(8) Hallituksen esitys 2010/317
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317

(9) Hufvudstadsbladet 8.6.2012
http://hbl.fi/nyheter/2012-06-08/yle-halla-aho-overklagar-domen
________________________________________

Uusi Suomi: Halla-ahon tuomio: ”Sananvapauden rajat iholla”

Pilapiirtäjä Ville Ranta kritisoi kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) saamaa korkeimman oikeuden tuomiota ja siitä lähtenyttä kohua piirroksellaan Kirkko ja kaupunki –lehdessä.

Piirroksessa Halla-aho sidotaan roviolle poltettavaksi. Otsikkona on ”sivistysvaltio iskee takaisin”.

- Sananvapauden rajat on samat kuin oikean arvomaailman rajat, sanoo yleisö piirroksessa.

Rannan mielestä Halla-ahon tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuulostaa vakavammalta teolta kuin Halla-ahon kirjoitus oli ja ”sananvapauden rajat tulevat liian nopeasti vastaan tässä tapauksessa”.

- Halusin osoittaa, että en pidä siitä tuomiosta, enkä sen perusteista, Ranta kertoo Uudelle Suomelle.

Myös kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Effi ottaa kantaa Halla-ahon tuomioon kritisoimalla sananvapauden lainsäädäntöä ja etenkin pykälää kansanryhmää vastaan kiihottamisesta se pitää ”tulkinnanvaraisena”.

– Etenkin uusimman KKO:n tuomion perusteella on mahdollista, että erilaiset ei-toivotut mielipiteet ymmärretään tarvittaessa niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi, Effin hallituksen jäsen Virpi Kauko kommentoi Effin kannanotossa.

Rannan mielestä on ”yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen” huono asia, että bloggaajia lähdetään ”jahtaamaan”.

- Sananvapaudella on ilman muuta rajansa, mutta missä se raja menee? Minun mielestäni ne sananvapauden rajat ovat aika iholla.

Rannan mielestä ongelmallista on se, että sananvapauden rajat ovat esimerkiksi hänelle löysemmät, kuin Halla-aholle.

- Halla-aho sai tuomionsa arvomaailmansa pohjalta, eikä sen mitä hän oli tehnyt.

Ranta on Korkeimman oikeuden kanssa samaa mieltä siitä, että teksti oli rasistinen ”vaikka hän käytti sarkasmia”.

- Halla-aho on Suomen rasistien pääjehu ja ideologi. Se, että hän oli hallintovaliokunnan puheenjohtajana päättämässä maahanmuuttoasioista ja hänen annettiin olla siinä näinkin kauan, olisi voinut olla skandaali jo itsessään, Ranta sanoo.

Rannan mielestä suvaitsevaisina itseään pitävät eivät edes huomaa olevansa suvaitsemattomia. Ranta kertoo ”tykkäävänsä” Halla-ahosta, koska tämä pääsee ”kentän läpi” osoittaessaan suvaitsevaisten rasistisuuden.

- Halla-aholla on ovela tekniikka. Hän osaa esittää asiansa niin, että suvaitsevaiset tuohtuvat ja paheksuvat ja osoittavat oman konservatiivisuutensa.

Perussuomalaiset käyttävät Rannan mukaan demokraattisen yhteiskunnan arvoja sitä itseään vastaan vetoamalla tasa-arvoon ja sananvapauteen.

- He haluaisivat käyttää sananvapautta toisten sananvapauden rajoittamiseen. Esimerkiksi kantelemalla minun pilapiirroksesta julkisen sanan neuvostoon pelkästään siksi että kritisoin heitä, Ranta viittaa hänen viime jouluna tekemäänsä perussuomalaisia arvostelevaan pilapiirrokseen.

Perussuomalaiset yrittävät Rannan mukaan heittäytyä kansanryhmäksi väittämällä, että ”jos somalit ovat kansanryhmä niin mekin olemme ja jos somaleita ei saa haukkua niin ei meitäkään saa haukkua”. Rannan mielestä perussuomalaiset tietävät hyvin, että he eivät ole mikään kansanryhmä.

– Taustalla on se, että he haluavat kyseenalaistaa vähemmistöjen oikeudet Suomessa.

Rannan mielestä pitäisi kuitenkin muistaa se, että myös ”halla-aholaisilla” on sananvapaus, eikä ole hyvä, että heitä yritetään vaientaa.