Helsingin Uutiset: Valtaosa maahanmuuttajanaisista väkivallan uhreja

Helsingin Uutiset: Valtaosa maahanmuuttajanaisista väkivallan uhreja 9.6.2012

Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset naiset kokevat lähisuhteissaan väkivaltaa kolme kertaa useammin kuin kantaväestöön kuuluvat naiset, sanoo maahanmuuttajanaisia auttavan Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.

Arvio perustuu poliisin vuodesta 2005 keräämiin tilastoihin sekä asiaa koskeviin useisiin selvityksiin.

Ilmiön laajuudesta huolimatta maahanmuuttajanaisten ahdinko jää Nurmen mukaan yhä usein piiloon.

Naisten kokemuksia on selvitetty nyt tuoreessa tutkimuksessa, jossa on ollut mukana 12 900 Monika-Naisten matalan kynnyksen toimintayksikön asiakasta. Kuuden vuoden aikana kerättyjen tietojen mukaan joka kymmenes liiton Voimavarakeskuksessa asioineista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.

– Luvussa ovat mukana vain ne, jotka ovat tuoneet asian esiin. On harvinaista, että avioliitossa tapahtuva raiskaus miellettäisiin rikokseksi, huomauttaa Voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert.

Kun kaikki väkivallan tyypit otetaan huomioon, nousee uhrien määrä Nurmen mukaan erittäin suureksi.

– Arvioisin jopa, että yli 90 prosenttia kaikista Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista naisista on kokenut väkivaltaa jossakin muodossa, Nurmi sanoo.

Nurmen arvio perustuu siihen, että iso osa naisista tulee ns. kolmansista maista, joissa väkivalta ei ole rikos. Paremmassa tilanteessa ovat EU-maista muuttaneet.

– Mutta esimerkiksi Venäjällä, josta muuttaa tänne suuri osa avioliiton kautta, väkivalta ei ole rikos. Myös uusimmissa EU-maissa lainsäädännössä on vielä kehittämistä. Aasian maista muuttaneet altistuvat niin ikään herkemmin väkivallalle, Nurmi sanoo.

– Iso osa työtämme on sitä, että pyrimme valistamaan ja jakamaan tietoa naisille heidän oikeuksistaan, Nurmi toteaa.

Joidenkin näkemysten mukaan syynä maahanmuuttajamiesten väkivaltaisuuteen on uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumisen paineet.

Nurmi ja Gerbert eivät tätä selitystä niele.

– Jos laittaa väkivallan maahanmuuton piikkiin, on se sama kuin väittäisi, että kännissä oleminen on syy väkivaltaan, Nurmi sanoo.

Syy on Nurmen mukaan syvällä yhteiskunnan rakenteissa.

– Väkivaltaisella ihmisellä on sisäistettynä ajatusmalli, jonka mukaan väkivalta on normaalia käyttäytymistä. Stressitilanteessa se voi toki purkautua.

Monika-Naisten matalan kynnyksen toimintayksikkö on toiminut kymmenen vuotta. Sinä aikana suomalaisviranomaisten tietämyksessä ja toiminnassa on tapahtunut suuri muutos.

– Enää ei tapahdu esimerkiksi sitä, ettei rikosilmoitusta (väkivallasta) otettaisi vastaan, Nurmi kertoo.

Nurmen mukaan peruspalveluissa tunnistetaan ja osataan jo puuttua näkyvän väkivallan merkkeihin.

– Jos niitä ei ole, on tunnistaminen vaikeaa, koska ei ole yhteistä kieltä, Nurmi kertoo.

Uhrien määrä näkyy myös turvakodeissa

Suuri väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten määrä näkyy myös turvakotien toiminnassa.

– Turvakodin asukkaista reilut 33 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, kertoo Pääkaupungin turvakodin toiminnanjohtaja Karola Grönlund.

Avo- ja asumisyksikön asiakkaista vastaava luku on 65–70 prosenttia.

– Turvakodissa ja avoyksikössä tehtävän työn ero on se, että turvakoti tarjoaa avun akuutissa hätätilanteessa. Avoyksikkö taas on tarkoitettu väkivaltakokemuksesta selviytymisen tueksi, arjen hallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Grönlundin mukaan väkivaltaa kokeneiden naisten kokemus on sama, on uhri kotoisin Suomesta tai muualta.

– Tapauksia on aivan laidasta laitaan.

Myös auttamisen työmuodot ovat uhrin taustasta riippumatta samat. Jos yhteinen kieli puuttuu, käytetään tulkkia tai tehdään yhteistyötä Monika-Naisten kanssa.


Tuhannet hakevat apua joka vuosi
- Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta ei ole vähentynyt viime vuosina. Ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajanaisille tarjoavasta Monika Naisten Voimavarakeskuksesta hakee vuositasolla apua noin 4 500–5 000 naista yli 60 eri maasta.
- Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika on Monika-Naiset liiton ylläpitämä, vuonna 2001 perustettu väkivaltatyön osaamiskeskus.
- Se tarjoaa matalan kynnyksen apua ja vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille naisille, lapsille ja tytöille. Sen toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit.
- Monika-Naiset liitto ry on vuonna 1998 perustettu eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisjärjestöjen kattojärjestö.
- Maahanmuuttajanaisille annettavan tuen ohella liitto tarjoaa myös koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Lähde: monikanaiset.fi