HS: Kidutettu turvapaikanhakijalapsi jää usein ilman hoitoa

Helsingin Sanomat/STT: Kidutettu turvapaikanhakijalapsi jää usein ilman hoitoa 26.6.2012
Yle Uutiset: Puolet Suomeen tulevista pakolaista kokenut kidutusta
Helsingin Diakonissalaitos: Kidutuksesta kärsineiden lasten ja nuorten hoito edesauttaa sopeutumista (tiedote)

Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleet lapset ja nuoret eivät saa riittävästi hoitoa ja kuntoutusta, Helsingin Diakonissalaitoksen kidutettujen kuntoutuskeskus arvioi. Sen mukaan jopa kolmannes alle 24-vuotiaista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on joutunut kohtaamaan lähtömaassaan terroria ja kidutusta.

Heistä vain joka kolmas saa ongelmiinsa asianmukaista hoitoa.

Hoidon saamista hankaloittaa muun muassa se, että terapiatyö tehdään tulkkien välityksellä.

"Mielenterveystoimistossa tai psykiatrian poliklinikoilla ei ole riittävää kokemusta kidutustrauman kohtaamisesta", sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön johtaja Pekka Tuomola.

Myös potilaiden luottamus viranomaisiin on heikentynyt, sillä kidutus on usein tapahtunut viranomaisten suostumuksella. Monissa maissa lääkärit osallistuvat kidutuksiin.

Tuomolan mukaan lasten ja nuorten auttaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kidutustraumat kroonistuvat. Kidutuksen uhreiksi joutuneet kärsivät muun muassa univaikeuksista ja masennuksesta. Ilman apua jääneet nuoret ovat myös suuressa vaarassa syrjäytyä.

___________________________________________

Yle Uutiset: Puolet Suomeen tulevista pakolaista kokenut kidutusta

Tänään vietetään kansainvälistä kidutuksen uhrien päivää. Noin puolella Suomeen tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on kidutuskokemuksia, kerrotaan Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.

Valtaosa kidutusta kokeneista asuu pääkaupunkiseudulla. Yleensä kidutus on kohdistunut aikuisiin ja jopa 13-vuotiaisiin nuoriin.

Pienet lapset eivät ole joutuneet kidutuksen kohteeksi, mutta jopa kolmasosalla alaikäisistä on kliinisiä oireita, jotka vaatisivat hoitoa. Silti vain kolmannes heistä saa hoitoa.

Lapset ja nuoret ovat traumatisoituneet nähtyään muun muassa perheenjäsentensä pahoinpitelemistä, raiskaamista tai tappamista.

- Lapsilla ja nuorilla kliinisiä oireita ovat univaikeudet, kuten painajaiset. Heillä on usein myös fyysisiä oireita, kiputiloja päässä ja vatsassa, kertoo psykologi Ann-Christin Qvarnström-Obrey Kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.

Monelle tulee myös posttraumaattisia oireita eli he elävät pahimmat hetket uudestaan flashbackien kautta. Fyysiset oireet ilmenevät yleensä vahvemmin nuorilla lapsilla.

- Aivan nuorilla lapsilla on vaikeaa ilmaista itseään muulla tavoin.

Suurin osa kidutusta kokeneista tulee Suomeen pakolaisena Iranista, Afghanistanista ja muutamista Afrikan maista. Hoidon antaminen vaatii tietoa kulttuureista, joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

- Luottamuksellisen hoitosuhteen synnyttäminen vaatii aikaa. Onneksi kaikkia pystytään auttamaan psykiatrisella hoidolla, Qvarnström-Obrey jatkaa.


Mistä on kyse?
- Tänään vietetään kansainvälistä kidutuksen uhrien päivää
- Noin puolella Suomeen tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on kidutuskokemuksia
- Yleensä kidutus on kohdistunut aikuisiin ja jopa 13-vuotiaisiin lapsiin
- Oireita pystytään hoitamaan psykiatrisella hoidolla


___________________________________________

Helsingin Diakonissalaitos: Kidutuksesta kärsineiden lasten ja nuorten hoito edesauttaa sopeutumista (tiedote)

Suomeen saapuvista alle 24-vuotiaista pakolais- ja turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista lähes kolmasosa on vaikeasti traumatisoituneita tai havaittavasti oireilevia. Heistä vain joka kolmas saa psykoterapeuttista hoitoa. Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus on ensimmäisenä Suomessa kehittänyt pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin erikoistuneet lasten- ja nuorisopsykiatriset arviointi-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Kansainvälistä kidutuksen uhrien päivää vietetään 26. kesäkuuta.

Suomeen saapuu vuosittain satoja traumatisoituneita apua tarvitsevia lapsia sekä nuoria. Nämä nuoret ihmiset ovat usein eläneet sietämättömissä oloissa vankiloissa tai saattaneet joutua todistamaan omaisten ja ystävien kidutusta, raiskausta ja kuolemaa. Trauman vaikutukset ovat syviä ja kauaskantoisia.

Resurssipula estää kaikkien apua tarvitsevien hoitamisen

Vieraasta kulttuurista tulevien ja epätavallisten traumakokemusten kohtaamisessa tarvitaan erityisosaamista. Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus on kotimaissaan kidutetuille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille sekä heidän perheenjäsenilleen hoitoa ja kuntoutusta tarjoava poliklinikka ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tasoinen yksikkö.

Kuntoutuskeskuksen KITU lapset ja nuoret -hankkeessa (2010-2012) autetaan kidutettuja lapsia ensi kertaa Suomessa. Hanke arvioi vaikeasti traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten hoidon tarvetta ja tarjoaa heille kuntoutuspalveluita. Potilaat ohjautuvat hoitoon yleensä vastaanottokeskuksista, maahanmuuttoyksiköistä sekä kaikista terveydenhuollon toimipisteistä. Euroopan pakolaisrahasto ERF osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen moniammatillinen työryhmä räätälöi hoidettaville lapsille ja nuorille kuntoutusohjelman, johon sovelletaan kokonaisvaltaisen hoidon menetelmiä. Menetelminä käytetään psykiatrista hoitoa, psykoterapiaa, fysioterapiaa, taideterapiaa, kivun hoitoa, neurologisia arvioita sekä perhe- ja verkostotapaamisia kouluissa, päiväkodeissa ja psykiatrian poliklinikoilla.

Vaikka näytöt hoidon toimivuudesta ovat kiistattomia, ei hoitoa ja kuntoutusta ole Suomessa saatavilla riittävästi. Resurssien puutteen vuoksi kaikkia apua tarvitsevia ei pystytä palvelemaan.

Lapset hyötyvät taide- ja leikkiterapiasta

Kidutuksen uhreiksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla esiintyy esimerkiksi fyysisiä vaivoja ja kiputiloja, univaikeuksia, paniikkioireita, eriasteista masennusta ja ahdistusta sekä psykoottisuutta. Sosiaalinen eristäytyneisyys on tavallista.

Lapsille suunnatussa hoidossa verbaaliseen prosessiin yhdistetään taide- ja leikkiterapian keinoja. Terapialla voidaan käynnistää lapsen pysähtynyttä kehitystä ja siten auttaa häntä työstämään traumojaan. Terapian edetessä muutokset parempaan näkyvät oireiden vähenemisenä ja toimintakyvyn kohenemisena.

Ennuste on sitä parempi mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä myös traumojen kumulatiivista vaikutusta, jossa seuraukset kasautuvat ja siirtyvät lähiomaisiin ja seuraaviin sukupolviin.

Kidutuksesta kärsineet nuoret vaarassa syrjäytyä

Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan analyysin mukaan ilman apua jäävillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on kantaväestöön nähden kolminkertainen riski syrjäytyä. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Arvion mukaan nykyinen ulkomaalaisväestö lähes kaksinkertaistuu tällä vuosikymmenellä.

Traumatisoituneiden maahanmuuttajien ja heidän perheidensä hoito ja kuntoutus edesauttavat integroitumista maahan ja kulttuuriin sekä ehkäisee syrjäytymistä. Kuntoutus hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa.

Lisätietoja: Pekka Tuomola, palvelualuejohtaja
Helsingin Diakonissalaitos, Kidutettujen kuntoutuskeskus
Puh. 050 351 3835
pekka.tuomola@hdl.fi
www.hdl.fi


Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Kuntoutuskeskus kehittää uusia toimintamenetelmiä ja toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille. Keskus kouluttaa, konsultoi ja työnohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Euroopan pakolaisrahasto ERF ja Helsingin Diakonissalaitos.