Hbl: ”En klassisk bild av människohandel”

Hbl: ”En klassisk bild av människohandel” 17.6.2012
Helsingin Sanomat/STT: Hbl: Romanien päiväkeskuksen liepeillä merkkejä ihmiskaupasta
Verkkouutiset/STT: Matkavelkaa maksava ei aina ole ihmiskaupan uhri
Ilta-Sanomat: Pikasanasto: Näin puhut kohteliaasti kerjäläiselle
MTV3: Poliisi romanikerjäläisistä: Selvä hierarkia nähtävissä

Utländska män i kostym och dyra bilar har börjat dyka upp vid dagcentret Hirundo i Helsingfors. Polisen och minoritetsombudsmannen säger att verksamheten har drag av människohandel. Vid centret påpekar man att de kulturella olikheterna kan ge en missvisande bild.

En grupp kostymklädda män står och lutar sig mot en svart BMW utanför dagcentret Hirundo i Sörnäs. Det är eftermiddag och de har nyss besökt centret. På andra sidan gatan stiger en romsk tiggarkvinna in i en annan svart BMW. Mannen som håller upp dörren ger ett välbärgat intryck i sin välsittande kostym, lackskor och städade frisyr.

Ögonvittnen, som bor granne med Hirundo, berättar för Hbl att de sett romska tiggarkvinnor ge sina pengar till ”kostymmännen”. Deras bilar, ofta Mercedez-Benz och BMW, är bland annat från Storbritannien, Bulgarien och Rumänien. Också Hbl blir vittnen till hur en kvinnlig tiggare ger sina pengar till en välklädd man.

Kommissarie Jussi Huhtala vid Helsingforspolisen säger att de beskrivningar som Hbl och grannarna ger bekräftar det som polisen redan misstänkt en längre tid.

– Vi har hela tiden försökt säga att de fattiga tiggarna inte får det bättre av att man ger dem pengar, de hamnar i andra personers fickor. De som är på gatan är den lägsta kasten som kanske får en munsbit för dagen, medan ”arbetsledningen” tar hand om pengarna.

Huhtala tror att det kan handla om människohandel. Men Hbl:s uppgifter om kostymklädda romer med fina bilar är ändå nya för honom.

– Det är ett intressant fall. Vi har inte själva sett det som beskrivs men vetat att det är på gång.

Kriminalöverkonstapel Aki Harju vid Centralkriminalpolisen är tjänstledig, men kommenterar fallet eftersom han följt med situationen i Europa i flera år.

– En sådan här organiserad brottslig verksamhet har pågått i Centraleuropa redan en tid. Vi har fått information om det genom internationellt informationsutbyte. Den här beskrivningen ger en fingervisning om att en motsvarande verksamhet kan pågå också i Finland.

Klassisk bild

Minoritetsombudsmannen Eva Biaudet säger att fallen som beskrivs följer mönstren i människohandel.

– Bilden som beskrivs är en klassisk bild av människohandel. Det är helt klart att det är organiserat och det finns stor anledning att följa med det närmare. Det är väldigt vanligt att förövaren är en nära anhörig. Även om kvinnorna skulle vara kostymmännens fruar är frihetsgraden ganska dubiös. Vi måste vara vaksamma och bry oss om att här kan finnas grov brottslighet. Det viktiga är att inte dra alla över en kam utan försöka skydda offren.

Biaudet tror att vi i framtiden kommer att behöva fler hjälpcenter med låg tröskel för romer och andra papperslösa.

Grannarna fundersamma

De kostymklädda männen har väckt förundran bland grannarna i kvarteren kring Hirundo. Bland andra Rauno Etelävuori säger att han lade märke till männen första gången i början av veckan.

– Bilarna som stod parkerade utanför och i närheten av Hirundo var av betydligt högre klass än de som normalt står där. Männen var klädda i snygga kostymer. De här kostymherrarna är definitivt inga tiggare och de verkar ha någon form av business på gång, affärer som inte nödvändigtvis tål dagsljus.

Etelävuori har också tidigare sett hur romska tiggarkvinnor fått sina pengakoppar tömda av män med fina bilar.

Också Hellevi Pynnönen har noterat de kostymklädda romerna.

– Jag lade särskilt märke till en stor Porsche från Tyskland. Jag såg också tiggarkvinnor med långa kjolar som delade en sedelbunt till männen i kostymer.

Kulturella skillnader

Marjatta Vesalainen, personalansvarig på Hirundo, säger att kostymmännen varit inne på centret för att tvätta kläder. Enligt henne är fenomenet nytt på Hirundo.

– De säger själva att de är bilhandlare. Jag blev förvånad då jag hittade en påse med mycket pengar bland tvätten och frågade en av männen varför de kommer hit. Svaret var att en läkare rekommenderat det finska klimatet. En av dem klagade också på att det luktade i duschen. Jag påpekade att det finns lyxhotell i cent­rum.

Enligt Vesalainen kommer männen från Vâlcea i Rumänien.

– Det är klart att det väcker tankar. En del verkar dra nytta av romernas dåliga ställning. Som tur är de i minoritet.

Vesalainen tror ändå inte att det är frågan om människohandel.

– Min uppfattning är att tiggarkvinnorna är deras fruar. Det hör till kulturen att männen har hand om pengarna. Samtidigt ska man inte vara naiv. Jag ifrågasätter ändå hur frivilligt det är att kvinnorna tigger.

Vesalainen påpekar också att det hör till romkulturen att klä sig i det finaste man har.

– Även om de klär sig flott, kanske det är det enda de äger. Det är inte vår uppgift att ta ställning till vem som är tjuv och vem som är i nöd.

Pekka Tuomola, sektorchef på Helsingfors Diakonianstalt, säger att man inte kan göra skillnad på vem som får och inte får besöka centret.

– Hirundo är ett center för den rörliga befolkningen i Europa. Vi kan inte stänga dörren för dem bara för att de har kostym och finare bilar. Vi har bra kontakt till polisen och har meddelat om fall då vi har misstänkt att researrangemangen kunde ha koppling till människohandel.

Enligt Tuomola vet man att många fattiga romer lånar pengar av andra mer välbärgade romer i hemlandet för resan hit, pengar som sedan betalas igen i Finland

– Det kan hända att det i det här fallet med de kostymklädda männen handlar om män som gör någon form av business, säger Tuomola.

_______________________________

Helsingin Sanomat/STT: Hbl: Romanien päiväkeskuksen liepeillä merkkejä ihmiskaupasta

Romanien päiväkeskuksen luona Helsingin Sörnäisissä on havaittu merkkejä ihmiskaupasta, kertoo sanomalehti Hufvudstadsbladet. Lehden mukaan keskuksen eteen on ilmestynyt useamman kerran kalliin näköisiä autoja, joissa on ollut kyydissä pukumiehiä.

Lehden haastattelemat naapurit kertoivat nähneensä, kuinka kerjäläisnaiset ovat antaneet miehille rahaa. Myös lehti näki naispuolisen kerjäläisen antavan rahaa pukuun sonnustautuneelle miehelle.

Poliisin mukaan merkit viittaavat ihmiskauppaan, jota poliisi on jo pitkään epäillyt. Myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoo, että kuvaus kuulostaa klassiselta ihmiskauppakuviolta.

Päiväkeskuksen henkilöstövastaava muistuttaa, että kulttuuriset erot saattavat antaa väärän kuvan tapahtumista. Hän ei usko, että kyse olisi ihmiskaupasta. Hän arvelee kerjäläisnaisten olevan pukumiesten vaimoja, mutta kyseenalaistaa sen, kuinka vapaaehtoista kerjääminen naisille on.

Henkilöstövastaava kertoo autokauppiaiksi esittäytyneiden pukumiesten tulleen päiväkeskukseen pesemään vaatteita. Tuolloin pyykkien joukosta löytyi rahapussi. Miehet sanoivat tulleensa Suomeen, koska lääkäri oli suositellut Suomen ilmastoa.

___________________________________

Verkkouutiset/STT: Matkavelkaa maksava ei aina ole ihmiskaupan uhri

Jos kerjäläinen antaa rahaa jollekin toiselle osapuolelle, kyse on yleensä matkan takaisin maksamisesta, sanoo Diakonissalaitoksen palvelualueen johtaja Pekka Tuomola.

Sanomalehti Hufvudstadsbladet uutisoi sunnuntaina, että romanien suosiman päiväkeskus Hirundon luona Helsingin Sörnäisissä on havaittu merkkejä ihmiskaupasta. Lehden mukaan keskuksen eteen on ilmestynyt useamman kerran kalliin näköisiä autoja, joissa on ollut kyydissä pukumiehiä.

Lehden haastattelemat Hirundon naapurit kertoivat nähneensä, kuinka kerjäläisnaiset ovat antaneet miehille rahaa. Lehti kertoi myös itse todistaneensa, kuinka naispuolinen kerjäläinen antoi rahaa pukuun sonnustautuneelle miehelle.

Lehdessä poliisi ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanovat, että merkit viittaavat ihmiskauppaan. Tuomola ei ole valmis allekirjoittamaan arveluja.

- Ei tässä mitään uutta ole. Matka Suomeen ostetaan velaksi, ja se maksetaan kerjätyillä rahoilla. Kyllä siihen ihmiskaupan piirteitä voi liittyä, mutta sitä meidän on vaikea tietää, Tuomola toteaa STT:lle.

Havainnot ilmoitetaan poliisille

Helsingin kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos ylläpitävät Hirundoa, jonka kävijöistä valtaosa on Bulgariasta ja Romaniasta. Hirundossa voi esimerkiksi peseytyä ja pestä pyykkiä.

Jos epäilyksiä ihmiskaupasta herää, otetaan poliisiin yhteyttä matalalla kynnyksellä, sanoo Tuomola.

- Olemme olleet poliisiin yhteydessä jonkin verran, mutta viime aikoina ei ole ollut mitään erityistä.

Toisinaan tieto hyväksikäytöstä saadaan suoraan huijatuksi tulleelta. Tuomolan mukaan jotkut romanit ovat esimerkiksi sanoneet, että lähtömaassa heille on kerrottu Suomessa tarjolla olevasta työpaikasta.

Päiväkeskuksessa ihmiskauppaepäilyihin ei ole mahdollista puuttua poliisille soiton lisäksi mitenkään.

- Ei kenelläkään ole otsassa leimaa, jossa lukisi että on rikollinen tai ihmiskauppias. Me pidämme liikkuvan väestönosan keskusta, emmekä voi valita, kuka sinne saa tulla ja kuka ei.

Tuomola ei kiistä mahdollisuutta, että Hirundon asiakkaissa saattaisi olla ihmiskaupan uhreja. Hän kertoo, että suuri osa Suomessa kerjäävistä romaneista lähettää osan rahoista lapsilleen kotimaahan.

- Ei köyhyys sillä poistu, että annetaan rahaa. Mutta kyllä se saattaa yksittäisiä ihmisiä auttaa.

_____________________________________

MTV3: Poliisi romanikerjäläisistä: Selvä hierarkia nähtävissä

Tänä kesänä toistakymmentä Romanian romanien autoa on ollut pysäköitynä päivittäin ydinkeskustassa sijaitsevan postitalon edessä. Pysäköintialue on yksi Helsingin kalleimmista.

Vauraan näköiset pukumiehet odottivat parkkipaikalla autojensa kupeessa kerjäämässä ja pulloja keräämässä olevia naisia. Naiset lähtivät takaisin kerjäämään tyhjien astioiden kanssa. Miehet puolestaan pyörittelivät käsissään kultakoruja ja seteleitä.

Ylikomisario Juha Hakola katsoi MTV3 Uutisten kuvaaman videomateriaalin ja sanoo, että selvä hierarkia on nähtävissä.

– Tulee isompi joukko niitä, jotka tekevät tämän kerjäämistyön. Näkyy ihan selkeästi, että on olemassa johtohahmoja. Siihen on mahdotonta ottaa kuvan perusteella kantaa, että mikä heidän rooli on ja käskyvaltasuhteet ovat, toteaa ylikomisario Hakola Helsingin poliisilaitokselta.

Ylikomisario Hakolan mukaan poliisi suhtautuu vakavasti asiaan ja selvittää kokonaisuutta tarkkaan.

– Meillä on ollut juttuja, joissa on voitu näyttää ihmiskauppaa ja mitään näistä ei voida yksiselitteisesti pois sulkea. Ja poliisi lähtee siitä, että nämä pystyvään selvittämään mahdollisimman tarkkaan, Hakola sanoo.

Poliisi pääsee asioihin kuitenkin kiinni vasta, kun on syytä epäillä rikosta ja ihmisiä päästään kuulustelemaan.

Helsingin poliisilaitos on saanut avukseen romanialaisen poliisin selvittämään ongelmia. Aikaisemminkin he ovat tehneet yhteistyötä, jonka seurauksena Romaniassa on annettu tuomioita Suomessa toimineille rikollisryhmille jatkuvasta ihmiskaupasta.