Helsingin Sanomat: Lisää nimettömiä työnhakuja

Helsingin Sanomat, kolumni: Katarina Baer: Lisää nimettömiä työnhakuja 15.4.2013

Saksalaislehdissä kerrottiin viime viikolla, kuinka muuan Edathiparambilien sukuun kuuluva sai työpaikan. Intialaissuvun jäsen pääsi pomoportaaseen koristeelliseen pikkukaupunkiin Celleen: hänestä tuli kaupungin vesilaitoksen johtaja.

Saksa on suuri siirtolaismaa. Joka viidennellä on ulkomaalaiset juuret, mutta siitä huolimatta tätä väestönosaa syrjitään työmarkkinoilla.

Sen vuoksi Edathiparambilin menestys antoi aihetta juttuun.

Konstanzin yliopiston tutkijat selvittivät pari vuotta sitten, että kahdesta yhtä pätevästä työnhakijasta se, jolla on saksalainen nimi, saa työpaikan 14 prosenttia helpommin kuin se, jonka nimi on turkkilainen. Turkkilaiset ovat Saksan näkyvin siirtolaisryhmä.

Müllereillä ja möllereillä on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä jopa neljänneksen paremmat työnsaantimahdollisuudet kuin yilmazeilla ja biyikliogluilla.

Ehkä Edathiparambilkaan ei olisi tullut valituksi, jos Cellen päättäjät olisivat tienneet hänen nimensä.

Celle pani paikan avoimeksi anonyymissä haussa. Se tarkoittaa, että hakijat eivät saaneet kertoa nimeään, ikäänsä, sukupuoltaan eivätkä syntyperäänsä. Valokuvaakaan ei saanut liittää.

Anonyymin haun tarkoitus on varmistaa, että valituksi tulee pätevin eikä saksalaisimmalta vaikuttava.

Vesilaitoksen uusi johtaja valikoitui 47 hakijan joukosta. Oikealta nimeltään hän on Thomas Edathy.

Hänen isänsä on lähtöisin Intiasta, äiti on syntyperäinen saksalainen. Perhe muutti nimensä Edathyksi, luultavasti siksi, että nimi oli vaikea isän uudessa kotimaassa.

En ole puhunut Edathyn kanssa, mutta omiin kokemuksiini nojaten – olen syntynyt Suomessa muualta tulleen isän ja suomalaisen äidin perheeseen – uskon hänen tuntevan itsensä varsin saksalaiseksi.

Tapauksesta herää kysymys: kuka on saksalainen nykyisenä siirtolaisvirtojen aikakautena? Tai suomalainen?

Voisiko Edathyä pitää saksalaisena, jos hänen molemmat vanhempansa olisivat Intiasta? Jos hän olisi tullut Saksaan "vasta" teininä? Jos hänen etunimensäkin olisi intialainen ja hän puhuisi kökköä saksaa?

Rajanveto on häilyvä. Niin kauan kuin epämääräinen kansallisuuden perusteella lokerointi on voimassa työmarkkinoilla, anonyymin työnhaun soisi yleistyvän.

Niin kauan voi myös käydä niin, että hyvää tarkoittava hanke juhlii voittona saksalaisen Thomasin valintaa.

Kirjoittaja on HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja.