Yle: Tutkijat: 100 000 uutta maahanmuuttajaa tarvitaan Suomeen töihin

Yle: Tutkijat: 100 000 uutta maahanmuuttajaa tarvitaan Suomeen töihin 24.4.2013
Helsingin Sanomat: Vartiainen: Lisää maahanmuuttajia ja ikääntyneitä työelämään

Hallituksen tavoite 200 000 uudesta työpaikasta vaatii tuntuvaa maahanmuuton lisäämistä, laskevat VATT:n Vartiainen ja Ilmarisen Kiander.

Taloustutkijat sanovat, että vaikka suomalaisia on työttömänä, uusiin töihin ei löydy tekijöitä.

Hallituksen tavoite on luoda 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2019 mennessä, jotta kestävyysvaje saadaan kuriin.

Taloustutkija Juhana Vartiaisen tuore raportti "Työvoima tehokkaaseen käyttöön" väittää, että työtä syntyy, jos työvoimaa on tarjolla. Siksi työnteon pitää olla kannattavampaa kuin oleilun. On nostettava eläkeikää, lyhennettävä opiskeluaikoja ja hoitovapaita. Eivätkä nämäkään riitä:

- Enpä usko, että sellaiset reformit voivat toimia niin nopeasti. Luulen että tällaiset tavoitteet eivät voi toteutua, ellei työperäinen maahanmuutto lisäänny selvästi siitä, mitä nyt kaavaillaan.

Työttömiä on aina - Vartiainen laskee Suomen rakenteellisen työttömyyden olevan noin kuusi prosenttia. Se on määrä, joka on pysyvästi työttömänä, vaikka väki joukossa vaihtuukin. Vartiaisen laskelma on, että tällä hetkellä Suomessa todellista työvoimareserviä on 30 000 - 40 000 henkilöä.

Kiander: Maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander pitää täysin mahdollisena, että uusia työpaikkoja voi syntyä hallituksen kaavailemat 200 000. Hän arvioi, että jos talous saisi nopea nosteen, puolet työttömistä työllistyisi. Kotiäideistä ja opiskelijoista osa hankkiutuisi töihin. Suomalaiset eivät kuitenkaan haluaisi tehdä raskasta tai epämiellyttävää työtä.

- Voisin karkeasti arvioida, että noin 100 000 maahanmuuttajaa auttaisi tämän tavoitteen saavuttamaan, Kiander laskee.

Yleensä ulkomaalaisten palkkataso on alempi kuin kantaväestön.

- Kyllä tämä on maahanmuuton yksi taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa.

Kiander sanoo, että maahanmuutto hyödyttää nimenomaan yrityksiä ja kuluttajia. Matalapalkka-alojen muiden työntekijöiden oma suhteellinen asema yleensä heikkenee maahanmuuton seurauksena.

___________________________________

Helsingin Sanomat: Vartiainen: Lisää maahanmuuttajia ja ikääntyneitä työelämään

Ekonomisti Juhana Vartiainen haluaa vähän koulutettuja, ikääntyneitä, nuoria äitejä ja maahanmuuttajia lisää työelämään.

Lisää väkeä työmarkkinoille. Siten saadaan julkistalouden kestävyysvajeelle pitävä ratkaisu.

Tämä oli keskeinen viesti, kun Suomen talouspoliittista keskustelua hämmentänyt VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen latoi keskiviikkona pöytään tiivistetysti tärkeimmät talousteesinsä.

Teesit löytyvät Vartiaisen julkaisusta "Työvoima tehokkaaseen käyttöön".

Kirjasen tilasi Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö. Se on vuonna 1953 perustettu säätiö, jonka taustalla on useita elinkeinoelämän järjestöjä.

Kirjan julkistuksessa Vartiainen kertasi ajattelunsa lähtökohdat.

Hän toimi seitsemän vuotta Ruotsissa Konjukturinstitutet-tutkimuslaitoksessa, joka tuottaa selvityksiä ja suosituksia maan hallitukselle.

Tultuaan nimitetyksi Suomeen Vartiainen kertoi hämmästyneensä, kun hänen Ruotsissa lähes itsestäänselvyyksinä omaksumansa ajatukset herättivät täällä huomiota ja vastaväitteitä.

Työn tarjonnan lisäämiseen perustuva näkemys on Vartiaisen mukaan pohjana Ruotsin oikeistokeskustalaisen hallituksen viime vuosien menestyksekkäässä talouspolitiikassa. Vartiainen nimittää sitä "ruotsalaiseksi työlinjaksi".

Vartiainen pohdiskeli keskiviikkona, miksi työn tarjonnan politiikan tarjoaminen ratkaisuksi on niin vaikeaa Suomessa.

Osin se johtuu hänestä siitä, että moni päättäjä elää vielä menneessä pitäen Suomea maailmantaloudessa syrjäseutuna eli periferiana. Hän sanoo törmänneensä tähän esimerkiksi vieraillessaan eduskunnan valiokunnissa kuultavana.

Vartiainen määritteli, että Suomi oli taloudellinen periferia vuosina 1945–1986.

Tällöin työvoimaa oli tarjolla yllin kyllin, mutta yrityksillä ja julkisyhteisöillä ei ollut pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille ja investoinnit olivat se niukka resurssi, josta oli aina puutetta.

Nykyisin tilanne on toinen. Suomi on osa globaaleja pääomamarkkinoita ja maailmantaloutta ja infrastruktuuri toimii. Niukkuutta on työvoimasta. Jos työvoimaa saadaan riittävästi, on tänne tulossa myös investointeja, Vartiainen vakuutti.

Hän moitiskeli myös Suomessa vallalla olevaa ajattelutapaa, joka katsoo, että työn määrä on aina vakio. Se johtaa esimerkiksi käsitykseen, että kun ikääntyvät ovat pitkään töissä, töitä ei riitä nuorille.

Uusklassinen talousteoria väittää päinvastoin. Mitä enemmän työmarkkinoilla on työn hakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita. Pienessä Suomen tapaisessa avotaloudessa on periaatteessa rajattomasti työtä tarjolla.

Vartiainen löysi konkreettisesti kuusi työvoimareserviä, joihin vaikuttamalla saadaan työväkeä ja talouskasvua liikkeelle.

Ikääntyneiden ja vain peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on liian pieni. Äitien poissaolot työelämästä ovat liian pitkiä. Työperäistä maahanmuuttoa on liian vähän. Opiskeluajat ovat liian pitkiä. Yleinen asevelvollisuus lyhentää miesten työuria.

Kirjanjulkistuksessa työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander jarrutteli Vartiaista ja sanoi, että oikeassa elämässä tarjonta ei automaattisesti luo työpaikkoja eli työvoiman kysyntää.

Kianderin mukaan viime kahdenkymmenen vuoden hallituksista vain Paavo Lipposen hallitukset ovat kyenneet parantamaan työvoiman tarjonnan kannustimia.