Savon Sanomat: Virkamiehet asenteellisia pakolaislausunnossa

Savon Sanomat: Virkamiehet asenteellisia pakolaislausunnossa 23.4.2013
Savon Sanomat: Pieksämäeltä jyrkkä pakolaislausunto: "Alkoholismia ja perheväkivaltaa" 16.4.2013
Lausunto valtuustoaloitteeseen Kv 65§ 6.11.2012
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta

Pieksämäen kaupunginvaltuustossa virisi tiistaina kiivas pakolaiskeskustelu. Valtuutettujen ärsytyskynnyksen ylitti virkamiestyöryhmän lausunto, jolla Pieksämäen kaupunki perusteli kielteistä kantaansa pakolaisten vastaanottoon.

Lausuntoja pakolaisten aiheuttamista häiriöistä moitittiin useissa puheenvuoroissa asiattomiksi.

– Se on suomeksi sanottuna niin rasistinen kannanotto, että jossain toisessa yhteiskunnassa se tietäisi kirjoittajalle työpaikan vaihtoa, hermostui Mikko Laakso (kok.).

– Häpeän niiden puolesta, jotka ovat tämän tekstin paperille työstäneet. Toivoin, että asia olisi edennyt lautakuntaan asti, sanoi Risto Mykkänen (vas.).

Myös valtuuston puheenjohtaja Soili Moilanen (kesk.) otti osaa keskusteluun.

– Inhimillisempi lausunto olisi ollut tarpeen, hän sanoi.

Virkamieslausunto oli vastaus valtuustoaloitteeseen, joka kuopattiin kaupunginhallituksessa 9–2-äänestyspäätöksellä.

– On selvitelty faktoja ja muiden kuntien kokemuksia. Ei haluttu sensuroida, vastasi lausunnon valmisteluun osallistunut perusturvajohtaja Ulla Nykänen.

Nykänen huomautti, ettei pakolaispäätös voi olla yhden lautakunnan käsissä, koska humanitaarinen maahanmuutto tietää vastuuta useille kunnan vastuualueille. Hän korosti myös, etteivät pakolaiset ole vastaus väestökatoon tai työvoimapulaan, vaan kyse on ensisijaisesti humanitaarisesta avusta.

Kaupunginvaltuusto käsitteli kaupunginhallituksen pakolaisratkaisua tiedoksi saatettavana asiana.

– Ratkaisu on pilattu asenteellisella lausunnolla. Toivottavasti asenteita voidaan lieventää, summasi Anja Manninen (kesk.).

_________________________

Savon Sanomat: Pieksämäeltä jyrkkä pakolaislausunto: "Alkoholismia ja perheväkivaltaa" 16.4.2013

Pieksämäen kaupunginhallituksen pakolaislausunto herättää närää. Kaupunginhallitus otti tiistaina äänestyksen jälkeen kielteisen kannan vastatessaan valtuustoaloitteeseen pakolaisten vastaanottamisesta.

Virkamiestyöryhmän valmistelemassa lausunnossa kaupunki perustelee kantaansa muun muassa näin:

"Normaalikiinteistöihin asutettaessa ongelmia ovat korostetummin muodostaneet häiriöt, joita on aiheutunut väkivallanteoista, alkoholismista, lastensuojelullisiin toimiin johtaneesta perheväkivallasta, huostaanotoista ja mm. siitä, että uudessa kulttuurissa vanhemmat eivät kotimaan kulttuuriolojen tavoin enää pystykään ohjaamaan lapsen tai nuoren käytöstä."

– Huonoja puolia voidaan kaivaa niinkuin tässä. Ei voida sanoa, että lähtökohtaisesti pakolaiset ovat häiriön aiheuttajia. Se on toki sanottava, että alkuvaiheessa he kaipaavat tukea, Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttojohtaja Lisbeth Mattsson kommentoi.

– Kunnan oma tahtotila on tärkeä. Ei ole kunnan etu, jos avainhenkilöiden kohdalla on vastenmielisyyttä pakolaisia kohtaan.

Aloitteen tehnyt entinen valtuutettu Anna-Liisa Väisänen (kesk.) on pettynyt lausuntoon.

– Olen todella hämmästynyt ja pahoillani, että meidän kaupungissa suhtaudutaan tällä tavalla, hän sanoo.

Pakolaisasiasta päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto. Väisänen kertoo suunnittelevansa kuntalaisaloitetta asian nostamiseksi uudelleen esiin, jos kanta on kielteinen.


________________________________

Lausunto valtuustoaloitteeseen Kv 65§ 6.11.2012
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta

Työryhmä: Ulla Nykänen, peruspalvelujohtaja,
Kari Koistinen, sivistysjohtaja
Pirkko Kivinen, toimitusjohtaja, Haka
Päivi Majoinen, rehtori

Työryhmä on kokoontunut kahdesti laatimaan lausuntoa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
vastaanottamisesta Pieksämäelle.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategian lausunnossa kaupunginhallitus (19.6.2012, §99) otti
kantaa, että Itä-Suomessa keskustelua pakolaisten vastaanottamisesta käydään lähinnä
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Ely –keskusten alueella.

Työryhmä arvioi haasteeksi kotouttamistoimen jälkeisen poismuuton ehkäisemisen.
Joidenkin itäsuomalaisten kaupunkien ja kuntien kokemukset ovat juuri yllä esitetyn
suuntaisia, pakolaisista harva jää asumaan kuntaan kotouttamistoimien jälkeen. Isommissa
kaupungeissa on myös toisen suuntaisia kokemuksia, kotouttaminen on onnistunut ja
pakolaisia on jäänyt paikkakunnalle asumaan.

Pieksämäen kaupunki elää rakenteellisen murroksen aikaa, sekä kaupungin sisäisten että
mahdollisesti tulevien kuntaliitosneuvottelujen myötä.

Uudessa kotouttamislaissa (Sisäasianministeriö 1386/2010) kuntien velvoite
maahanmuuttajien kotouttamisessa on kasvanut. Jo tämä vaatii kaupungilta ylimääräistä
resursointia. Tämän resursoinnin lisäksi pakolaisten vastaanottaminen vaatisi oman
koneistonsa ja lisäresurssien turvaamisen. Pakolaisten vastaanottamista sekä
kotouttamistoimia varten on kaupungin järjestettävä mm. tukihenkilöt ja tulkkipalvelut,
avustajat päivähoitoon ja perusopetukseen sekä valmistavan opetuksen ja suomen kielen
opetuksen turvaaminen niin perusopetuksessa kuin aikuiskoulutuksessakin sekä tietenkin
terveydenhuollon palvelut ja sosiaalipalvelut. Myös pakolaisten oman äidinkielen ja
kulttuurin säilyminen tulee turvata. Kaikki nämä taloudelliset realiteetit tulee ottaa huomioon.

Valtio tukee kotouttamista neljä vuotta, usein tämä aika on pakolaisille riittämätön, he tulevat erityisen vaativista olosuhteista ja erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun palvelujen tarpeen on todettu olevan monivuotinen.

Pakolaiset tulevat monenlaisista taustoista – eri alojen vahvankin koulutuksen omaavista
täysin kouluttamattomiin. Koulutustausta ja kielitaito eivät useinkaan anna ainakaan heti
valmiuksia toimia täysipainoisesti esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tai muissa vastaavissa
tehtävissä.

Keskustelu Etelä-Savon Ely -keskuksen Pieksämäen Te-toimiston kanssa pakolaisten
vastaanottamisesta, käytiin maahanmuuttoasioihin perehtyneen asiantuntijan kanssa
17.1.2013. Te –toimiston näkemys on, että Ely -keskukset ovat nyt suuressa murroksessa,
jolloin panostaminen Ely -keskusten alaiseen kotouttamistoimintaan on haasteellista.

Pakolaisten vastaanottamista koskevassa päätöksenteossa huomioitavia seikkoja ja
kokemuksia asumisen osalta:

Pieksämäen Haka Oy:n isännöimissä vuokrataloyhtiöissä käyttöaste on keskimäärin n. 98 %.
Tyhjillään oloa (huoneisto vuokraamatta vähintään 6 kk) ei esiinny. Pisimpään vuokralaista
on toisinaan odotettu lähinnä 25 m2:n 1h+kk -tyypin huoneistoon vanhustentaloilla tai haja-
asutusalueella.

Pieksämäellä on pulaa vuokralle tarjottavista perheasunnoista. Pieksämäen kaupungin
määräysvallassa olevissa vuokrataloissa isompia huoneistoja vapautuu kuukausittain 3-5
kpl.

Pakolaisia vastaanottaneet kunnat ovat vuokranneet näille asunnot välivuokrauksella.
Vuokra-asuntojen käytöstä on muodostunut kasvaneita menoeriä huoneistojen
ylläpitokuluihin. Pakolaisryhmissä on koulutukseltaan, taustoiltaan ja lähtömaan ilmasto-
olosuhteiltaan erilaisia ihmisiä. Yleensä ei ole kokemusta suomalaisesta asumiskulttuurista
ja tarvitaankin erityistä ohjausta ja valvontaa asumiseen.

Normaalikiinteistöihin asutettaessa ongelmia ovat korostetummin muodostaneet häiriöt, joita
on aiheutunut väkivallanteoista, alkoholismista, lastensuojelullisiin toimiin johtaneesta
perheväkivallasta, huostaanotoista ja mm. siitä, että uudessa kulttuurissa vanhemmat eivät
kotimaan kulttuuriolojen tavoin enää pystykään ohjaamaan lapsen tai nuoren käytöstä.
Ennen huostaanottoja on kotona ajauduttu ensin meteliä aiheuttavaan kriisiin ja saman tien
huoneenvuokralain mukaisiin yhteydenpitoihin vuokranantajan kanssa.

Joissakin kunnissa asumisessa on aiheutunut epäselvyyttä, kun ei ole tiedetty, asuuko
asukas enää asunnossa. Siitä on ollut suora seuraus valtiolta saatavaan kuntakorvaukseen.
Valtion maksaman korvauksen laskutuksessa työtä onkin aiheuttanut sen tarkistaminen,
onko jokainen laskussa mainittu pakolainen edelleen kunnassa, jos on muuttanut pois
kaupungin osoittamasta asunnosta, täsmäävätkö päivät jne.

Tämäntyyppiset mahdolliset kustannukset on hyvä etukäteen tiedostaa, kun päätöksiä
tehdään.

Pieksämäellä 4.3.2013

Työryhmä Ulla Nykänen, Kari Koistinen, Pirkko Kivinen ja Päivi Majoinen