Metro: Kerjäläisiä tölvitään uusin keinoin – tulijoita riittää 25.4.2013
Tiistaina aamulla N-junan matkustajien ajatukset keskeytyivät, kun vaunuun asteli arviolta nelikymppinen mies. Hän tyrkytti matkustajille kahden euron hintaisia romaniankielisiä karttoja, joissa oli reittiopastus Suomesta Romaniaan.
– Voitte tehdä romanialaisia iloiseksi ja jaella näitä niihin pahvikuppeihin. Kahdella eurolla saa kartan, kahdella eurolla saan ostettua lisää paperia, messusi mies.
Kukaan vaunun paristakymmenestä matkustajasta ei innostunut ostamaan Google Mapsista tulostettua reittiopasta. Mies jatkoi seuraavaan vaunuun.
Joukkoliikenteessä kaupustelu ja kerjääminen luokitellaan matkustajien häirinnäksi.
– Sellainen käytös ei ole hyväksyttävää. Se on ihan se ja sama, minkälaista tuotetta kaupittelee. Henkilökunta voi siihen puuttua, sanoo liikennepalvelujohtaja Erja Pasi VR:ltä.
Pari viikkoa sitten suomalainen mies löi kadulla pronssipatsaana esiintynyttä ja siten rahaa kerännyttä ulkomaalaista miestä kasvoihin. Avoin ja rasismin sävyttämä viha on Helsingissä arkipäivää.
Helsingin Diakonissalaitos ylläpitää Pääskylänrinteessä päiväkeskusta, jossa vähävaraiset ulkomailta Suomeen tulleet ihmiset käyvät esimerkiksi suihkussa tai pesemessä pyykkejään. Keskus toimii Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Pekka Tuomolan alaisuudessa.
Keskuksen käyttäjät ovat kertoneet, millaisena suomalaisten viha heihin kohdistuu.
– Meillä ei ole tiedossa paljon avointa väkivaltaa, että olisi lyöty, mutta jotkut ovat valittaneet, että esimerkiksi kuppi potkitaan kumoon. Monet suomalaiset suhtautuvat kerjäämiseeen hyvin aggressiivisesti. Päälle syljetään ja haukutaan huutamalla. Heitä kohdellaan hyvin epäystävällisesti, listaa Tuomola.
Vihamielisyyden taustalla on usein ennakkoluulo, että kaikki kerjäläiset ovat varkaita.
– Kyllähän tähän joukkoon kuuluu myös rikollisia, en minä sitä kiellä, mutta se, että kaikki olisivat varkaita, ei todellakaan pidä paikkaansa, sanoo Tuomola.
Päiväkeskuksessa asioi eniten Romanian ja Bulgarian romaneja. Viime kesänä bulgarialaiset olivat enemmistöryhmä, mutta nyt keväällä päiväkeskuksen kävijöistä noin 70 prosenttia on ollut romanialaisia.
– Bulgarialaiset tulevat yleensä vähän myöhemmin omilla autoilla ja perhekunnittain sitten, kun lasten koulunkäynti on loppu, kertoo Tuomola.
Päiväkeskuksessa on ollut tänä vuonna enemmän kävijöitä kuin viime vuonna samaan aikaan, jopa 150 ihmistä päivässä. Käyntejä onkin jouduttu rajoittamaan eri viikonpäiville.
Päiväkeskuksen käyttäjät eivät ole välttämättä etniseltä taustaltaan romaneja. EU:n talouskriisin vaikutukset ovat alkaneet näkyä, tosin viiveellä verrattuna vaikkapa naapurimaahan Ruotsiin.
– Uusi ilmiö tänä vuonna on se, että tänne on tullut henkilöitä, jotka ovat saattaneet olla useita vuosia töissä vaikkapa Espanjassa, Italiassa, Kreikassa tai Portugalissa töissä, menettäneet työpaikkansa ja lähteneet etsimään pohjoisemmasta töitä. Heidänlaisiaan on nyt ehkä 10–20, arvioi Tuomola.
Lähistön asukkaat valittavat säännöllisesti päiväkeskuksen viereisen puiston siisteydestä sekä asukaspysäköintipaikkojen menettämisestä päiväkeskuksessa kävijöille. Diakonissalaitos on yrittänyt löytää korvaavia tiloja muualta siinä toistaiseksi onnistumatta.