HS: Nuorisoasiainkeskus käytti ensimmäisenä Suomessa anonyymia työnhakua

Helsingin Sanomat: Nuorisoasiainkeskus käytti ensimmäisenä Suomessa anonyymia työnhakua 21.4.2013

Helsingin nuorisoasiainkeskus kokeili nimetöntä työnhakua. Se oli positiivinen kokemus, vaikka veikin aikaa.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus teki historiaa: se testasi tiettävästi ensimmäisenä Suomessa anonyymia rekrytointia. Nimettömällä työnhaulla etsittiin maaliskuussa projektipäällikköä nelivuotiseen Hyvä vapaa-aika -tutkimushankkeeseen.

Mutta ennen kuin pino hakukaavakkeita päätyi osastopäällikkö Merja Hovin pöydälle, oli mustalla tussilla paljon käyttöä. Hakemuksista piti poistaa tietoja käsin, koska kaupungin sähköinen työnhakujärjestelmä ei taivu nimettömään työnhakuun. Varsinkin henkilökohtainen esittely -kenttä olisi voinut paljastaa esimerkiksi hakijan sukupuolen.

Tussia käyttivät kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osaston projektipäällikkö Miriam Attias ja rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen. He myös suunnittelivat pilottihankkeen yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

"Mustasimme hakemuksista kaikki tiedot, jotka eivät liittynyt hakijan osaamiseen – kuten nimen, osoitteen, iän, sukupuolen, siviilisäädyn, perhetiedot, kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymäpaikan. Myös opiskelupaikat peitettiin, koska ulkomainen yliopisto voisi paljastaa hakijan taustan", Attias kertoo.

Haastattelija sai siis ennen työhaastattelua tietoonsa vain hakijan ammatin, tutkintonimikkeen ja työkokemuksen.

"Peittämiseen meni aikaa noin päivä", Attias muistelee.

Anonyymia työnhakua on kokeiltu useissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Espanjassa, Britanniassa ja Ruotsissa. Se on tutkimusten mukaan vähentänyt ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa.

"Lainsäädäntö velvoittaa nimettömään työnhakuun tiettävästi vain Belgiassa ja Ranskassa. Ranskassa se on periaatteessa pakollista yli 50 työntekijän yrityksissä – tosin mitään sanktioita ei ole", Attias kertoo.

Suo­mes­sa rek­ry­toin­nis­sa ta­pah­tu­vaa syr­jin­tää on tut­kit­tu vä­hän. Ai­na­kin se on tie­dos­sa, et­tä jos ha­ki­jal­la on ve­nä­läi­nen ni­mi, hä­nen on lä­he­tet­tä­vä kak­si ker­taa enem­män ha­ke­muk­sia pääs­täk­seen työ­haas­tat­te­luun kuin sen, jol­la on suo­ma­lai­nen ni­mi.

Ni­me­tön työn­ha­ku aut­taa At­tiak­sen mu­kaan myös toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­jia. "Heil­lä on jo tar­vit­ta­va kou­lu­tus ja kie­li­tai­to, mut­ta ha­ki­jan ni­meen liit­ty­vät en­nak­ko­luu­lot voi­vat es­tää työl­lis­ty­mi­sen."

Koko rekrytointi täytyy ajatella uudella tavalla nimettömässä työnhaussa. Nuorisoasiainkeskuksen hakuun tarvittiin noin kaksi kertaa enemmän henkilöstöä kuin tavallisesti.

"Meidän piti miettiä työnhakuilmoitusta laatiessa, mitkä ovat tehtävän ehdottomia vaatimuksia ja millaisesta osaamisesta saa plussaa. Hakijoiden tason piti selvitä jo mustatuista hakemuksista", Attias kertoo.

Normaalisti työhaastattelija kutsuu hakijat itse työhaastatteluun, mutta anonyymissä rekrytoinnissa tähän tarvittiin eri henkilö. Muuten hakijoiden sukupuoli olisi paljastunut puhelimessa.

"Oli aina yllätys, millainen henkilö ovesta astui haastatteluun", sanoo työhaastattelut tehnyt Merja Hovi.

"Toki joku käsitys esimerkiksi hakijan iästä tuli hakemuksia lukiessa. Jos hakijalla oli paljon työkokemusta, täytyi hänellä olla myös jonkin verran ikää."

Nimettömän haun tarkoituksena on keskittyä henkilön osaamiseen taustasta riippumatta. Kaupungin tavoitteena on tehdä työnhausta mahdollisimman yhdenvertainen.

"Mitä enemmän eri-ikäisiä ja -taustaisia työntekijöitä meillä on, sitä paremmin voimme vastata kaupunkilaisten erilaisiin palveluntarpeisiin", Hovi sanoo.


Projektipäällikön tehtävään valittiin lopulta kasvatustieteiden maisteri Eeva Ahtee, 31. Hänestä nimetön työnhaku ei paljon eronnut muista työnhakutilanteista.

"Se hetki, kun astuin haastatteluhuoneeseen ja esittelin itseni, oli kyllä mielenkiintoinen. Haastattelija näytti mustattua hakemuspaperia ja pyysi minua kertomaan kaiken itsestäni alusta lähtien", Ahtee kertoo.

"Minulle tuli yllätyksenä, että myös sukupuoleni ja ikäni oli peitetty haastattelijoilta."

"En ehkä tavallaan ole se lopputulos, jota tällä prosessilla haettiin, koska kuulun valtaväestöön. Ja vaikka olen nuori, lapseton nainen, en ole kokenut työnhakusyrjintää."

Millainen olisi täydellisen nimetön työnhaku? Viimeistään haastattelussahan haastattelijan henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat työntekijän valintaan.

Täysin anonyymiä työnhakua ovat käyttäneet ilmeisesti vain jotkut orkesterit. Koesoittoa on kuunneltu sermin takaa. Näin on varmistettu, että vain hakijan soittotaidolla on merkitystä.