HS: Professori vastaa Zyskowiczin arvosteluun: Vastenmielistä populismia

Helsingin Sanomat: Professori vastaa Zyskowiczin arvosteluun: Vastenmielistä populismia 15.4.2013
Martin Scheinin: Profeetoista ja professoreista (blogi) 13.4.2013

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin torjuu kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok) maaliskuussa eduskunnassa esittämän arvostelun. Kun eduskunta käsitteli pakkokeinolain muutosta, Zyskowicz ryöpytti perustuslakivaliokuntaa, joka kuulee säännöllisesti ihmisoikeusasiantuntijoita. Zyskowiczin sanoin ihmisoikeusprofessorit ovat "norsunluutorneissaan olevia akateemisia mietiskelijöitä".

Zyskowiczin mielestä ihmisoikeusasiantuntijat asettavat rikoksentekijöiden oikeudet uhrien oikeuksien edelle. Hänen mukaansa perustuslakivaliokunnan kanta syntyy siten, että "profeetat lausuvat ja neuvokset kirjoittavat", vaikka he eivät tiedä käytännön rikoksentorjunnasta mitään.

Scheinin kommentoi Zyskowiczin puheita Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran perustaman Perustuslakiblogin ensimmäisessä kirjoituksessa. Scheininin mukaan Zyskowicz on "väärin keinoin väärällä asialla".

Professorin mielestä perussuomalaisten populismi on saanut vanhat valtapuolueet laskemaan verkkonsa samoille vesille, ja tämä koskee erityisesti kokoomusta. Osansa Scheininin kritiikistä saa Zyskowiczin puoluetoveri Kimmo Sasi, joka hänkin on perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja.

Scheinin kirjoittaa, että Zyskowiczin hyökkäys vaikuttaa laskelmoidulta ja vastenmieliseltä.

"Heitot norsunluutorneista ja profeetoista muka perustelevat johtopäätöksen, ettei oikeudellisia argumentteja tulisi lainkaan kuunnella", Scheinin sanoo.

Professorin mukaan Zyskowicz poikkeaa totuudesta väittäessään, että perustuslakivaliokunta olisi asiantuntijoiden vaikutuksesta liikaa keskittynyt rikollisten ihmisoikeuksiin.

"Meillä on hyvä perustuslaki, ja Suomi on kiitettävästi sitoutunut liki kaikkiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ilahduttavasti nuo normit otetaan todesta myös lakeja säädettäessä, ja tästä hyötyvät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Maata on lailla rakennettu, ja hyvä niin", Scheinin kirjoittaa.

__________________________________________

Martin Scheinin: Profeetoista ja professoreista (blogi)

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) on koulutukseltaan juristi ja kuuluu nykyisen eduskunnan pitkäaikaisimpiin kansanedustajiin. Hän on useaan otteeseen käyttänyt eduskunnan täysistuntoa puhujalavanaan hyökätäkseen valtiosääntöoikeuden professoreita ja muita ihmisoikeusasiantuntijoita vastaan. Esimerkiksi 19.3.2013 pidetyssä täysistunnossa Zyskowicz käytti kuusi puheenvuoroa perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden arvosteluun (ja välihuudot vielä siihen päälle). Hänen mukaansa valtiosääntö- ja ihmisoikeusasiantuntijat tarkastelevat asioita “vain ja ainoastaan” rikoksentekijän tai rikoksesta epäillyn kannalta ja ovat “norsunluutorneissaan olevia akateemisia mietiskelijöitä”, jotka eivät tiedä käytännön elämästä mitään. Peräti kymmenen kertaa hän nimitteli valiosääntöoikeuden professoreita tai muita ihmisoikeusasiantuntijoita – mukaan lukien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit – “profeetoiksi”.

Takavuosina Zyskowicz tapasi mainita minut nimeltä noissa purkauksissaan, milloin kerjäämisen kieltämiseen, milloin Somalian merirosvoihin liittyen. Kun en viime vuosina ole enää toiminut eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemana asiantuntijana, olen havaitakseni päässyt eroon sellaisista kiusallisista tilanteista, että kansallinen parlamentti täysistunnossa keskustelee väitetyistä mielipiteistäni ilman että minulla olisi mitään mahdollisuutta oikaista tai vastata. Kun havaitakseni viimeisestä kerrasta (täysistunto 7.9.2011) on kulunut jo puolitoista vuotta, lienee sopivaa, että nykyisin tulen alla olevien kollegoideni puolesta esitän muutaman viileän kommentin. Sikäli kirjoitan kyllä myös omassa asiassani, että koen Zyskowiczin heittojen olevan tarkoitetut myös minun suuntaani, olkoonkin että hän ei enää mainitse minua nimeltä.

Zyskowicz yksinkertaisesti poikkeaa totuudesta väittäessään, että eduskunnan perustuslakivaliokunta olisi kuulemiensa professoriasiantuntijoiden vaikutuksesta liikaa keskittynyt rikollisten ihmisoikeuksiin, unohtaen muut ihmiset ja heidän oikeutensa. Pelkkä katsaus perustuslakivaliokunnan lausuntojen luetteloon osoittaa, että asioiden kirjo on laaja, eikä mitään keskittymää vankien tai rikoksesta epäiltyjen asemaan ole. Viime kuukausien lausunnot ovat koskeneet muun muassa ammattikorkeakouluja, yrittäjäkuljettajien työaikaa, passilakia, pankkitukia, eläinsuojelua, työttömyysturvaa jne. Lausuntojen lukeminen taas todistaa, kuinka valiokunta on – kutsumiensa asiantuntijoiden myötävaikutuksella – varsin kattavasti ja tasapainoisesti löytänyt korjattavaa hallituksen esityksistä mitä moninaisimmissa asioissa. Meillä on hyvä perustuslaki, ja Suomi on kiitettävästi sitoutunut liki kaikkiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ilahduttavasti nuo normit otetaan todesta myös lakeja säädettäessä, ja tästä hyötyvät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Maata on lailla rakennettu, ja hyvä niin.

Zyskowicz moittii ihmisoikeusprofessoreita siitä, ettei meillä olisi tuntumaa käytännön vankeinhoitoon eikä ylipäätään elävään elämään. En tiedä, monessako vankilassa Zyskowicz on käynyt. Itse olen vieraillut vankiloissa ja haastatellut sekä vankilanjohtajia että vankeja yhdessätoista maassa. Helsingin Sörkassa vartija pani oven takanani lukkoon, kun yksin menin nuorena tutkijana yli satakiloisen moninkertaisen murhamiehen pakkolaitosselliin. Tunisiassa tapasin kaksi Guantanamosta oman maansa vankilaan kotiutettua täysin katkeroitunutta ihmisrauniota. Moldovassa kävin 30 miehen sellissä, jossa sänkyjä oli vain joka toiselle ja josta jo ovelle huokui ihmislihan synnyttämä kuuma kosteus, muistuttaen minua antibiooteille vastustuskykyisen tuberkuloosin leviämisestä maan vankiloissa. Haastattelin siellä miestä, joka oli viettänyt tuossa sellissä kymmenen kuukautta epäiltynä polkupyörän varastamisesta ja yhä odotti oikeudenkäyntiään. Etiopiassa näin 250 hengen sellin ja sain vankilan johtajan hätkähtämään sanomalla, että halusin vierailla myös vankien käymälässä. Turkissa näin, kuinka vartijat uskalsivat liikkua terrorismista tuomittujen tai syytettyjen vankien joukossa vain aseistettuina ja isona ryhmänä, ympärilleen pälyillen. Etelä-Afrikassa nuori valkoinen buurien ylemmyyttä julistava pommimies ilahtui kuullessaan YK:n erityisraportoijan haluavan haastatella häntä, kuvitellen että olin tullut hakemaan hänet kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen vastaamaan teoistaan. Olen käynyt vankiloissa myös Venäjällä, Islannissa, Espanjassa, Israelissa ja Perussa.

Näkemäni perusteella voin sanoa, että suomalaiset vankilat kelpaavat malliksi muille maille. Muuallakin tulisi ymmärtää, että vapauden menetys on itsessään riittävä rangaistus ja sen aikana vankia on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ihmisoikeuksiaan kunnioittaen. Juuri siksi meidän juristien pitää uudelleen ja uudelleen vaatia, että vankien perusoikeusrajoitukset ovat lakiin perustuvia, välttämättömiä ja oikeassa suhteessa niillä tavoiteltuun hyväksyttävään tarkoitusperään. Rikosuhrit eivät menetä mitään, kun laillisuusperiaate toteutuu.

Kun toimin kuusi vuotta YK:n erityisraportoijana terrorismin vastatoimien ihmisoikeusvaikutuksia koskevissa kysymyksissä, eräs ikävimmistä havainnoistani oli, että monet niistä valtioista jotka torjuvat kritiikin ihmisoikeusloukkauksista vaatimalla enemmän huomiota terrorismin uhrien ihmisoikeuksille, eivät tosiasiassa piittaa sen paremmin terrorismista epäiltyjen oikeuksista kuin terrorismin uhrien oikeuksista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kutsui minut asiantuntijaksi runsaat sata kertaa kahdenkymmenen vuoden aikana, viimeksi viisi vuotta sitten. En koskaan kuulunut useimmin kuultujen professoreiden ydinryhmään, mutta yritin aina ottaa saamani tehtävän vakavasti. Kuten Zyskowicz valiokunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana hyvin tietää, minä ja monet muut asiantuntijat emme rajoittuneet kritisoimaan hallituksen esityksiä perustuslainvastaisuudesta vaan mahdollisuuksien mukaan esitimme rakentavia ehdotuksia ongelman korjaamiseksi, silloinkin kun tuntui että sanamme kaikuivat kuuroille korville. Mieleeni on jäänyt ehkä viimeinen vierailuni perustuslakivaliokunnassa. Käsittelyssä oli ulkomaalaislain muutos, joka mielestäni oli ongelmallinen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta. Zyskowiczin aatetoveri ja seuraaja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, Kimmo Sasi, kysyi ironiseen sävyyn, voisiko asiantuntija kuvitella yhtäkään sellaista hallituksen esitystä, joka olisi sopusoinnussa perustuslain kanssa. Vastasin, että jos minulle annettaisiin kaksi tuntia aikaa, voisin kirjoittaa vaihtoehtoiset pykälät, joilla hallituksen esityksellä tavoiteltu tarkoitus toteutettaisiin perustuslain mukaisin keinoin. Ne taisivat olla viimeiset sanani perustuslakivaliokunnan edessä.

Suomalaista poliittista elämää sivusta seuraavalle viime vuosien kehitys on ollut ikävää katsottavaa. Perussuomalaisten populismi on saanut vanhat valtapuolueet laskemaan verkkonsa samoille vesille. Etenkin tämä koskee Zyskowiczin ja Sasin kokoomuspuoluetta. Tätä taustaa vasten Zyskowiczin populistinen hyökkäys perustuslakivaliokunnan omasta tahdostaan kuulemia juristiprofessoreita vastaan vaikuttaa laskelmoidulta mutta samalla vastenmieliseltä. Sen sijaan, että hän antautuisi älylliseen keskusteluun oikeudellisista argumenteista tai pitäytyisi puhtaassa älystä vapaasta populismissa, hän nostaa antiälyllisyyden lipun. Heitot norsunluutorneista ja profeetoista muka perustelevat johtopäätöksen, ettei oikeudellisia argumentteja tulisi lainkaan kuunnella.

On syytä sanoa suoraan ja selkeästi: Zyskowicz on väärin keinoin väärällä asialla.

Martin Scheinin
Kansainvälisen oikeuden professori, EUI (Firenze)