Vantaan Sanomat: Maahanmuuttajien työttömyys korkealla jo pitkään Vantaalla

Vantaan Sanomat: Maahanmuuttajien työttömyys korkealla jo pitkään Vantaalla 19.4.2013

Vantaalla ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on jo kauan ollut seudun korkein. Helmikuun lopussa työttömyysprosentti oli Vantaalla 26,5, Helsingissä 22,8 ja Espoossa 16,7. Työtilanteen odotetaan edelleen pahenevan Vantaalla vaisujen talous- ja työllisyysnäkymien takia.

– Työttömyyden voidaan arvioida kasvavan, sanoo Uudenmaan TE-toimiston palveluesimies Nina Karlström.

Kaupungin tilastokatsauksen mukaan Vantaalla maahanmuuttajien työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun korkein myös 2006–2010. Vuoden 2010 lopussa työttömyysprosentti oli 20,2.

– Vantaalla näkyy se, että maahanmuuttajien koulutustaso on alhaisempi kuin Espoossa ja Helsingissä, sanoo Vantaan konserni- ja asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren.

Miten synkkä työllisyyskehitys käännetään? Vantaa uskoo aiesopimukseen ja Työraide- ja Petra-hankkeisiin.

Valtio, Vantaa, Espoo ja Helsinki sekä seudun yrittäjät ja keskuskauppakamari allekirjoittivat joulukuussa metropolipolitiikan aiesopimuksen maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseksi. Uudella yhteistyöllä osapuolet koettavat saada maahanmuuttajat nopeammin kotoutumiskoulutukseen, työkokeiluun ja töihin avoimille markkinoille 2013–15. Yrityksiä kannustetaan työllistämään maahanmuuttajia.

Yli 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä autetaan myös Työraiteella, kuntakokeilulla. Heitä tavataan aiempaa useammin, vähintään kahden viikon välein. Työraide tarjoaa yrityksille palkkatukeen oikeutettuja työharjoittelijoita ja työntekijöitä. Petra-hanke taas auttaa samalla periaatteella nuoria työttömiä.

Maahanmuuttajien työllistymisen estää ajoittain työnantajan heihin liittyvä tietämättömyys. Kielitaidon puute on kuitenkin pääsyy työttömyyteen. Suomen kursseja tarvittaisiin lisää Vantaalle.

– Heikko kielitaito on murheenkryyni, joka aiheuttaa työttömyyttä, Nygren toteaa.

Nygrenistä Vantaalla pitäisi keskustella siitä, mikä on kussakin työssä riittävä kielitaito – voisiko vaatimuksia joillain työpaikoilla madaltaa?

Työttömillä on paljon osaamista, jolle olisi tarvetta: Vantaalla esimerkiksi venäläisturistit kaipaisivat lisää venäjäntaitoisia myyjiä.


Heidi Nygren: Kantaväestöllä harhakäsityksiä maahanmuuttajista

Vantaan konserni- ja asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajan Heidi Nygrenin mukaan lukuisilla kantasuomalaisilla on harhakäsityksiä maahanmuuttajista. Nygrenin mukaan maahanmuuttajajoukko on hyvin kirjava, toisin kuin monet luulevat: vain murto-osa heistä on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia, noin kahdeksan prosenttia.
– Reilut 30 prosenttia tulee tänne avioliiton tai perheen kautta, noin 28 prosenttia töiden takia ja noin 30 prosenttia opiskelujen vuoksi.
Toinen harhakuva liittyy Nygrenin mukaan maahanmuuttajien väitettyyn ”lusmuiluun”. Hänestä väitteelle ei ole perusteita: maahanmuuttajat tahtoisivat tehdä töitä, jos niitä heille tarjottaisiin. Nygren antaa esimerkin:
– Jos 20 työttömälle maahanmuuttajalle lähetetään kutsut ryhmätoimintaan, 19 heistä tulee paikalle. Yksi ilmoittaa, ettei pääse paikalle esimerkiksi hammaslääkärin takia. Jos 20 työttömälle kantasuomalaiselle lähetetään kutsut, heistä seitsemän tulee paikalle, kymmenen ei ilmoita mitään ja kolme ilmoittaa epämääräisesti poissaolosta.


- Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste vaihtelee Vantaalla henkilön syntymävaltion mukaan. Korkein työttömyysaste, 35–40 prosenttia, oli 2006–2010 Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä. Se oli matalin Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa syntyneillä, 4–12 prosenttia.

- Eniten ulkomaalaistaustaisia työskenteli ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen alalla. Yleisin ammattinimike oli toimisto- tai laitossiivooja.

- Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työskentelevistä vantaalaisista lähes joka neljäs oli maahanmuuttajia.