Kansan Uutiset: Terveydenhoito kuuluu paperittomillekin 25.4.2013
Pakolaisneuvonta ry:n järjestämässä paperittomien terveyspalveluita koskevassa seminaarissa korostettiin kaikkien oikeutta terveyteen.
Arkkiatri Risto Pelkonen korosti ihmisen perusoikeuksiin kuuluvan saada hoitoa terveyttä uhkaavissa tilanteissa. Oikeus perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kansalliseen lainsäädäntöön ja hoitoetiikan periaatteisiin.
Hyvään pyrkiminen, vahingon välttäminen ja hoitamisen velvoite eivät riipu lakitekstistä, sillä ne ovat olemassa laeista riippumatta yleisenä moraaliperusteena, korosti Pelkonen.
Pakolaisneuvonnan Paperittomat -hankkeen lakimies Karoliina Heikinheimo korosti oikeuden terveyteen olevan juridisesti velvoittava ihmisoikeus, joka kuuluu myös paperittomille. Heikinheimon mukaan Suomi ei noudata kansainvälisiä velvoitteitaan, koska paperittomille ei ole järjestetty riittäviä terveyspalveluita. Paperittomilla on tällä hetkellä oikeus vain kiireelliseen hoitoon, josta on maksettava todellisten kustannusten mukaan.
Ihmiskauppaa ei tunnisteta
Hankkeen koordinaattori Nada Al Omair kertoi, että Paperittomat -hankkeeseen on vuoden aikana tullut noin sata yhteydenottoa paperittomilta tai heidän läheisiltään. Neuvontapyynnöt ovat koskeneet erityisesti oleskelulupajärjestelmää ja työntekoa. Lisäksi yhteydenottoja on tullut esimerkiksi naisilta, jotka eivät ole päässeet raskaudenseurantaan.
Pro-tukipisteen Helsingin yksikön johtajan Minna Huovisen mukaan terveyspalvelut tulisi järjestää siten, että hoitohenkilökunnalla on valmiudet ja mahdollisuudet tunnistaa ihmiskaupan uhrit.
Pro-tukipiste on matalan kynnyksen palveluiden ansiosta onnistunut tavoittamaan paperittomia jo pitkään. Osa tavoitetuista paperittomista on ollut myös ihmiskaupan uhreja. Terveyspalveluiden piiriin päässeitä ei ole kuitenkaan tunnistettu ihmiskaupan uhreiksi.
Vapaaehtoisklinikka ei ole ratkaisu
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Mönttinen työskentelee vapaaehtoisena lääkärinä Global Clinicilllä, joka on kerran viikossa kaksi tuntia auki oleva klinikka. Klinikalla käy 2–13 potilasta illassa. Lääkärit ja hoitajat joutuvat työskentelemään alkeellisissa toimitiloissa ilman tarvittavia työvälineitä. Kroonisten sairauksien hoitamista ei voida aloittaa lainkaan.
Mönttinen kritisoi sitä, että julkista terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä ei tunnisteta paperittomien oikeutta saada terveyspalveluita. Vapaaehtoisvoimin ja minimiresurssein tuotetut palvelut eivät ole ratkaisu paperittomien terveydenhuoltoon.
Potilasasiamies Anneli Ahola kertoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan vaatineen koko Suomeen sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhtenäisiä ohjeita siitä, miten paperittomien hoito tulisi järjestää.