Aamulehti: Tutkimus: Närpiön kotouttamismalli ponnistaa pienen kunnan eduista

Aamulehti: Tutkimus: Närpiön kotouttamismalli ponnistaa pienen kunnan eduista 8.4.2013
Yle Pohjanmaa: Tomaattikunta Närpiö tunnetaan myös maahanmuuttajistaan
Hbl: Undersökning: Närpes metod att integrera invandrare fungerar
Tutkimuksen yhteenveto (pdf)

Ruotsinkielinen pohjalaiskunta Närpiö on kehittänyt kotouttamismallin maahanmuuttajille. Siirtolaisinstituutin tutkijan Krister Björklundin mukaan mallia voisi soveltaa muissakin kunnissa, vaikkakaan ei täysin samana.

Närpiön mallissa kunta, yrittäjät ja kansalaisjärjestöt toimivat yhdessä maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistämiseksi. Tämä ilmenee Siirtolaisinstituutin tuoreesta tutkimuksesta Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta, jonka toisena tekijänä on Markku Mattila.

Toimivaksi koettu kotouttamismalli perustuu pienen kunnan etuihin, työvoiman tarpeeseen ja siirtolaishistoriaan. Björklund nostaa ykkösedellytykseksi kuitenkin närpiöläisten avoimuuden maahanmuuttajia kohtaan.

– Närpiössä kaikki tuntevat toisensa. Toisaalta sieltä on lähtenyt ihmisiä Amerikkaan, ja lähes kaikilla on sukulaisia Ruotsissa, mikä vaikuttaa myönteiseen suhtautumiseen, Björklund sanoo.

Närpiön kotouttamistavat ovat kahdenkymmenen vuoden kehitystyön tulosta. Niitä alettiin muovata, kun kunta vastaanotti ensimmäiset pakolaisensa vuonna 1988. Tuolloin luotiin pohja ulkomaalaistaustaisten lasten päivähoidosta ja koulutuksesta sekä kielenopetuksesta.

Sittemmin työnantajat ovat avustaneet tulijoita asunnon saannissa ja lasten koulunkäynnissä. Kasvihuoneistaan tunnetussa Närpiössä moni koulutettu maahanmuuttaja on hankkinut itselleen uuden ammatin ja ryhtynyt yrittäjäksi.

Kontaktien luominen tärkeää

Björklund perää kolmannen sektorin ryhdistäytymistä maahanmuuttopolitiikassa, jotta maahanmuuttajat eivät eristäytyisi omille asuinalueilleen.

– Kontaktien luominen on tärkeää. Närpiössä ulkomaalaiset tapaavat kantaväestöä töissä, koulujen vanhempainyhdistyksissä ja harrastuksissa.

Oma roolinsa onnistuneessa kotouttamisessa on ollut närpiöläisten murre, joka sitoo maahanmuuttajat tiiviisti paikkakunnalle.

– Jostain syystä Saksan tai Britannian kautta Suomeen muuttaneen balkanilaisen on helpompi oppia ruotsia kuin suomea.

Tutkijat Björklund ja Mattila pitävät valtakunnallista kuntauudistusta uhkana Närpiön mallille, sillä sen toimivuus perustuu pienimuotoisuuteen ja paikallisuuteen.

_____________________________________

Yle Pohjanmaa: Tomaattikunta Närpiö tunnetaan myös maahanmuuttajistaan

Pikkuinen Närpiön kunta Pohjanmaan rannikolla on merkillinen poikkeus suomalaiskuntien joukossa. Yleensä maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin, mutta noin 9500 asukkaan Närpiössä kansainvälistä väkeä on jopa kymmenesosa kaupunkilaisista. Sopeutumista Suomeen helpottaa kunnan ruotsinkielisyys.

Maaseutumainen pikkukaupunki Närpiö Pohjanmaan rannikolla tunnetaan perinteisesti kasvihuonetomaateistaan. Mutta nykyisin kunta on tunnettu myös siitä, että siellä asuu suuri joukko maahanmuuttajia.

Siirtolaisuusinstituutin aluepäällikkö Markku Mattila pitää Närpiötä todellisena poikkeuksena muiden kaupunkien joukossa. Väkiluvusta jopa kymmenesosa on muuttanut Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän perusteella Närpiön voidaan sanoa olevan yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupungeista.

- Ehdottomasti. Äkkiä arvioiden voi sanoa, että siellä puhutaan noin 35:ttä kieltä, Mattila sanoo.

- Se on aika huomattava Baabelin - ei torni kun ollaan Pohjanmaalla - mutta tasanko, hän velmuilee.

Eniten tulijoita Balkanilta

Eniten kunnassa puhutaan ruotsin ja suomen lisäksi bosniaa, jota puhuu yli 200 närpiöläistä. Seuraavaksi puhutuimmat ovat serbokroatia ja vietnam, joita puhuu yli sata maahanmuuttajaa kumpaakin.

Venäjää, liettuaa, thai-kieltä ja viroa puhuu kutakin puolisen sataa maahanmuuttajaa ja sekä ukrainaa että espanjaa parikymmentä. Myös hollantia ja valkovenäjää puhuu äidinkielenään kymmenkunta närpiöläistä. Muiden kielten puhujia on muutamia.

Yleensä maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Närpiössä maahanmuuttajien sopeutumista helpottaa etenkin kunnan ruotsinkielisyys.

Ruotsi on usealle ennestään tuttu, yhteinen kieli. Etenkin Balkanilta tulevat oppivat ruotsia helposti, se ei ole heille "temppu eikä mikään".

- Heillä saattaa olla kosketuksia saksaan. Jos tätä on vähänkin, ruotsi avautuu kummasti. Ennen vanhaan sanottiin, että ruotsi on saksan murre, ja näin se taitaa olla, Markku Mattila kuvaa.

Närpiön malli toimii

Närpiössä maahanmuuttajien kotoutuminen on sujunut hyvin. Kaupunkilaiset ovat ottaneet tulijoiden kotouttamiseen myös itse aktiivisen roolin.

Usein tulijat työskentelevät pienillä työpaikoilla, esimerkiksi kasvihuoneissa, jonne sopeutuminen on ollut helpompaa kuin suurelle työpaikalle. Myös työnantajat ovat auttaneet tulijoita heidän jokapäiväisissä ongelmissaan, esimerkiksi päiväkotipaikan haussa.

- Kielikursseja on järjestetty työpaikoilla, jopa työaikana, että on saatu yhteistä puhuntapohjaa.

Onnistunut kotouttaminen tunnetaan "Närpiön mallina". Toimivasta mallista kertoo se, että useat ovat muuttaneet kuntaan perheineen. Myös moni lapsi syntyy nykyisin närpiöläisenä.

- Se kyllä kummasti kotouttaa aikuisia ja ankkuroi heitä, aluepäällikkö Markku Mattila summaa.

Hänen mukaansa Närpiön mallia voitaisiin soveltaa myös muihin pikkukuntiin. Pienen kunnan etuna on, että asiat on aina helppo järjestää, kun viranhaltijat tuntevat toisensa muutenkin kuin tiskin ylitse.

- Kaikki voidaan järjestää. Ei ole tätä "unmöglich", mahdotonta. Minä tunnen sinut ja katsotaan, mitä voidaan tehdä.

Avainsana: Siirtolaisuus

Siirtolaisuusinstituutin aluepäälliikkö Markku Mattila pitää selityksenä maahanmuuttajamyönteisyydelle närpiöläistä empaattisuutta, henkistä ilmapiiriä, joka kumpuaa ennen kaikkea siirtolaisuudesta.

Närpiöllä on jo vanhastaan kokemusta sekä Amerikan- että Ruotsin siirtolaisuudesta.

- Heillä on joko omaa kokemusta tai suvun perimätietoa siitä, millaista on siirtolaisuus, siirtolaisen elämä ja asema. Heillä ollut hyvin maahanmuuttajamyönteinen ilmapiiri jo ennen kuin ensimmäistäkään maahanmuuttajaa tuli, Markku Mattila kertoo.

Lisäksi närpiöläisillä on kokemusta myös pakolaisuudesta, koska seudulla asutettiin sotien jälkeen karjalaisia evakoita.

Mattila ihmettelee sitä, miten muualla Suomessa on jo unohdettu se, että Suomestakin on aina lähdetty. EU avasi ovet, mutta aina on matkustettu.

- Nyt ollaan samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten. Silloinkin saattoi matkustaa!


Mistä on kyse?
- Kymmenesosa närpiöläisistä on maahanmuuttajia
- Kunnan ruotsinkielisyys on helpottanut kotouttamista
- "Närpiön malli" kumpuaa siirtolaisuuden ymmärtämisestä ja hyvästä palveluasenteesta
_____________________________________

Hbl: Undersökning: Närpes metod att integrera invandrare fungerar

Närpes har utvecklat en helt egen modell för integrering av invandrare - baserad på ett äkta behov av arbetskraft,

Närpes har utvecklat en helt egen modell för integrering av invandrare. Hemligheten bakom modellen är ett äkta behov av arbetskraft, fördomsfrihet och företagarandan i trakten, framgår det av en färsk undersökning vid Migrationsinstitutet.

Det är enligt forskarna Markku Mattila och Krister Björklund ingen tillfällighet att attityderna gentemot invandrarna är positiva i Närpes.


– En viktig underliggande faktor är bygdens emigrationstraditioner. Närpes har en lång historia som utvandringsbygd. De flesta närpesbor har emigranter i släkten och många har själv varit emigranter i främmande land, vilket gör det lättare att sympatisera med invandrare och förstå deras ställning, skriver forskarna i undersökningen.

De strukturella förutsättningarna för integrationen är enligt dem viktigast: arbetsplatser, bostäder, språkundervisning och samhällelig infrastruktur.

Närpesmodellen har skapats genom att man utvecklat alla parallellt och det småskaliga lokalsamhället har varit en viktig bakgrundsfaktor.

Enligt forskarna kunde modellen troligen även tillämpas i andra kommuner.
– Troligen, i alla fall delvis, trots att få kommuner har sådan migrationshistoria och företagartradition som Närpes, säger forskarna.