Yle: Suurlähettiläs: Afganistanista tulee Suomeen nimenomaan elintasopakolaisia

Yle: Suurlähettiläs: Afganistanista tulee Suomeen nimenomaan elintasopakolaisia 9.12.2015

Afganistanille kansalaisten pako Eurooppaan on iso haaste, sillä köyhimmät jäävät ja "pikemminkin osa hyvin koulutettua keskiluokkaa" karkaa pois, kertoo suurlähettiläs Anne Meskanen.

Suomen suurlähettiläs Afganistanissa arvioi, että Suomeen tulee Afganistanista nimenomaan elintasopakolaisia.

– Afganistan on edelleen konfliktissa, mutta tärkeämpi syy on näköalattomuus. Kun miettii, että yli puolet kansasta on työttömiä – ja töissäkäyvätkin ovat usein alityöllistettyjä – tavallaan Syyrian esimerkki on antanut lähtöhaluja, suurlähettiläs Anne Meskanen sanoi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

– Henkilöt, joiden pitäisi tehdä töitä oman maansa rakentamiseen, lähtevät puhtaasti paremman tulevaisuuden perässä EU-Eurooppaan.

Ykkösaamun juontaja Päivi Neitiniemi kysyi, tarkoittaako Meskonen elintasopakolaisuutta.

– Nimenomaan.

Meskanen tähdensi, että elämä Afganistanissa on hyvin normaalia useissa maakunnissa, kun taas toisissa on levotonta ja väkivaltaista. Valtiolle pako Eurooppaan on hänen mukaansa iso haaste, sillä köyhimmät jäävät ja "pikemminkin osa hyvin koulutettua keskiluokkaa" karkaa pois.

– Tämä on vakava ongelma myös Afganistanillle, hehän sitten kärsivät aivovuodosta, suurlähettiläs Meskanen huomauttaa.

Anne Meskanen on ollut Afganistanissa syyskuun alusta lukien. Juuri syksyn aikana afganistanilaisten päätyminen Suomeen on yleistynyt runsaasti. Kuukausi sitten maasta oli tullut koko vuoden aikana 2 000 turvapaikanhakijaa, ja kiihtyvällä tahdilla tiistaihin mennessä jo 4 900 koko vuodelta.

Norjan malli: Kehitysapu vuonojen afgaaneille

Suomi päätti tiistaina kiristää afganistanilaisten turvapaikkapäätöksiä ja katsoo nyt laajempia alueita turvallisiksi asua. Suomella ja Afganistanilla ei ole kuitenkaan yhteistä palautussopimusta, mikä mutkittaa kielteisen päätöksen saaneiden ohjaamista takaisin kotimaahan.
Euroopan maat käyvät palautusten takia eräänlaista kauppaa kehitysavulla, Anne Meskanen kertoo.

– Nyt on menty siihen pisteeseen, että on alettu puhua avun ehdollistamisesta. Norja on tehnyt päätöksen, että se antaa viidenneksen Afganistanin kehitysapurahoistaan Norjassa olevien afganistanilaisten tilanteen helpottamiseksi.

Rahahanoista puhutaan lähitulevaisuudessa myös kahdessa kansainvälisessä huippukokouksessa Varsovassa ja Brysselissä. Jos Afganistan ei ota omia kansalaisiaan vastaan, se heijastuu konferensseissa tehtäviin uusiin apulupauksiin.

Afganistan on hyvin riippuvainen länsimaalaisesta kehitysavusta. Esimerkiksi Suomi on kehitysavussaan panostanut suurlähettilään mukaan tietoisesti naisten ja lasten asemaan Afganistanissa.

– On erittäin hienoa nähdä, kun tytöt menevät aamulla vaaleanpunaiset reput selässä kouluun.

Maa, jota hajottavat sekä Taliban että Isis

Todellinen hätä Afganistanissa kärjistyi syksyllä suurimpiin kuuluvassa Kunduzin kaupungissa, jonka ääri-islamistinen Taliban sai vallattua. 300 000 asukkaan Kunduzin valtaus oli siinä mielessä käänteentekevä, ettei ääriliikkeen hallussa ole ollut juurikaan kaupunkeja 2000-luvulla, Taliban-hallinnon kaaduttua.
– Kunduzin valtaus kertoo, että he halutessaan pystyvät tekemään mittaviakin operaatioita, Meskanen varoittaa.

– Taliban on merkittävä kapinallisvoima. Heidän vahvuutensa vaihtelee maakunnittain – osassa maata tilanne on rauhallinen ja osassa he ovat hyvin voimakkaita.

Talibanilla on keskinäiset kiistansa, mistä hyötyy Lähi-idän näkyvintä terroria tällä haavaa harjoittava Isis. Osa talibaneista vaihtaa nyt leiriä Isisin joukkoihin.

– Puhutaan muutaman tuhannen henkilön suuruisesta voimasta. Joukossa on erittäin paljon ulkomaalaisia taistelijoita, Meskanen sanoo.

– Isis ei ole enää orastava uhka, vaan se on ihan todellinen uhka.