HS: Hanna Sauli: Lukukausimaksu ei tuo Suomeen rahavirtaa

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Hanna Sauli: Lukukausimaksu ei tuo Suomeen rahavirtaa 15.11.2012

Kor­kea­kou­lut saa­vat pe­riä vuo­si­na 2010–2014 lu­ku­kau­si­mak­su­ja EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta saa­pu­vil­ta opis­ke­li­joil­ta, jot­ka osal­lis­tu­vat eng­lan­nin­kie­li­siin ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non kou­lu­tu­soh­jel­miin. Edus­kun­nan pää­tök­sel­lä aloi­te­tun ko­kei­lun tu­lok­set ovat tois­tai­sek­si jää­neet lai­hoik­si.

Mak­su­ja ke­rää­mäl­lä ei ole on­nis­tut­tu saa­maan tu­lo­ja, vaik­ka ko­kei­lua on jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pe­rus­tel­tu pää­asias­sa ve­ron­mak­sa­jien ra­ho­jen sääs­tä­mi­sel­lä. Tu­lo­jen si­jas­ta ko­kei­lu on ai­heut­ta­nut uu­sia hal­lin­nol­li­sia ja mui­ta kus­tan­nuk­sia. Mak­sa­via opis­ke­li­joi­ta ole saa­tu hou­ku­tel­tua riit­tä­väs­ti, jot­ta uu­det ku­lut voi­tai­siin kat­taa ja kor­kea­kou­luil­le jäi­si li­säk­si jo­tain kä­teen.

Aal­to-yli­opis­to on ko­kei­lus­sa mu­ka­na suu­rem­mal­la pa­nos­tuk­sel­la kuin muut kor­kea­kou­lut: kym­me­nel­lä eng­lan­nin­kie­li­sel­lä mais­te­rioh­jel­mal­la, jois­sa pe­ri­tään 8 000 eu­ron suu­rui­sia lu­ku­vuo­si­mak­su­ja. Mak­su­ja kom­pen­soi­daan sti­pen­deil­lä. Kos­ka Aal­to-yli­opis­tos­sa on pal­jon eng­lan­nin­kie­li­siä mais­te­ri­oh­jel­mia se­kä EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta saa­pu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta, se on­kin erin­omai­nen koe­kent­tä.

Pa­nos­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta vain yk­si Aal­lon opis­ke­li­ja mak­soi en­sim­mäi­se­nä vuon­na ko­ko lu­ku­vuo­si­mak­sun. Muut ovat opis­kel­leet sti­pen­dien tur­vin. Mak­sa­via opis­ke­li­joi­ta otet­tiin to­ki si­sään enem­män, mut­ta jää­tyään il­man sti­pen­diä mo­ni pe­rui paik­kan­sa. Ko­ko maas­sa oli en­sim­mäi­se­nä ko­kei­lu­vuon­na vain kak­si­tois­ta opis­ke­li­jaa, jot­ka mak­soi­vat lu­ku­kau­si­mak­sun­sa ko­ko­naan it­se.

Mak­su­ko­kei­lu on jää­nyt kai­ken kaik­kiaan pal­jon pie­nem­mäk­si kuin ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö oli suun­ni­tel­lut. Suu­rin osa kor­kea­kou­luis­ta ei läh­te­nyt alun pe­rin­kään mu­kaan ko­kei­luun. Toi­set taas ovat osal­lis­tu­neet vain muu­ta­mal­la oh­jel­mal­la, jois­ta mo­nis­sa on yli­pää­tään vä­hän opis­ke­li­joi­ta, saa­ti Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­ta tul­lei­ta.

Mui­den mai­den ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la ei ole rat­kai­se­vaa, on­ko tar­jol­la mak­sut­to­mia­kin oh­jel­mia. Ruot­sis­sa vas­taa­vat mak­sut otet­tiin käyt­töön vuon­na 2011 il­man ko­kei­lu­ja kaik­kien kor­kea­kou­lu­jen kai­kis­sa oh­jel­mis­sa. EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vien kan­sain­vä­lis­ten tut­kin­to-opis­ke­li­joi­den mää­rä ro­mah­ti 79 pro­sent­tia ja el­pyi tä­nä vuon­na vain hie­man. Myös Ruot­sis­sa mak­sut­to­muus oli ol­lut yk­si ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den kes­kei­sis­tä syis­tä koh­de­maan va­lin­taan.

Lu­ku­kau­si­mak­su­ja pe­ri­vil­le kor­kea­kou­luil­le ym­pä­ri maail­maa on tyy­pil­lis­tä, et­tä hal­lin­toon, sti­pen­dei­hin, mai­non­taan ja oheis­pal­ve­lui­hin jou­du­taan käyt­tä­mään huo­mat­ta­via sum­mia. Mak­suil­la ei pys­ty­tä kat­ta­maan edes näi­tä uu­sia ku­lu­ja, pu­hu­mat­ta­kaan ope­tuk­sen pe­rus­kus­tan­nuk­sis­ta.

Mak­suil­la ovat on­nis­tu­neet te­ke­mään voit­toa ai­noas­taan huip­puy­lio­pis­tot, jot­ka pe­ri­vät kym­me­nien­tu­han­sien eu­ro­jen lu­ku­kau­si­mak­su­ja.

On­ko ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den kaik­koa­mi­ses­ta sit­ten hait­taa? Asiaa kan­nat­taa poh­tia ai­na­kin huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­sen vuok­si.

Muu­ta­man tu­han­nen eu­ron lu­ku­kau­si­mak­suil­la on se­kä kan­san­ta­lou­des­sa et­tä kor­kea­kou­lu­jen sa­to­jen mil­joo­nien bud­je­teis­sa hä­viä­vän pie­ni mer­ki­tys. Pal­jon suu­rem­pi mer­ki­tys on niil­lä opis­ke­li­joil­la, jot­ka jää­vät Suo­meen työs­ken­te­le­mään ja mak­sa­maan ve­ro­ja. He hank­ki­vat kou­lu­tuk­sen­sa lap­ses­ta alem­paan kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon as­ti ul­ko­mail­ta ja tuot­ta­vat Suo­men jul­ki­sel­le sek­to­ril­le kus­tan­nuk­sia vain kah­den vuo­den mais­te­rio­pin­noil­la.

Si­kä­li kuin mak­su­ton kou­lu­tus edis­tää kan­sain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den saan­tia maa­han, se on var­sin hy­vä­tuot­toi­nen in­ves­toin­ti. Suo­ma­lai­sen kor­kea­kou­lu­tus tuot­taa ve­ro­tu­loi­na kes­ki­mää­rin 70 000 eu­roa. Ul­ko­maa­lai­sis­ta vas­taa­vaa las­kel­maa ei ole teh­ty, mut­ta tie­dos­sa on, et­tä sel­vä enem­mis­tö ha­luai­si jää­dä Suo­meen työs­ken­te­le­mään. Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan 49 pro­sent­tia val­mis­tu­neis­ta työl­lis­tyy­kin Suo­mes­sa.

Hel­poim­mat voi­tot ke­rät­täi­siin pa­nos­ta­mal­la sii­hen, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­ni löy­täi­si paik­kan­sa suo­ma­lai­sil­la työ­mark­ki­noil­la. Ko­ti­mais­ten kiel­ten opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia kan­nat­tai­si li­sä­tä, ja tut­kin­toi­hin voi­si li­sä­tä työ­elä­mään in­teg­roi­via har­joit­te­lu­ja.

Ne­kin opis­ke­li­jat, jot­ka pa­laa­vat ko­ti­maa­han­sa, pää­ty­vät usein käy­mään kaup­paa Suo­men kans­sa, in­ves­toi­maan Suo­meen tai aut­ta­maan suo­ma­lais­ten yri­tys­ten laa­jen­tu­mi­ses­sa maail­mal­le. Osas­ta tu­lee jat­ko-opis­ke­li­joi­ta, tut­ki­joi­ta ja pro­fes­so­rei­ta, jot­ka vah­vis­ta­vat yh­teyk­siä kan­sain­vä­li­siin kor­kea­kou­lui­hin riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä maas­sa he jat­ka­vat uraan­sa.

Myös suo­ma­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le on tär­keää opis­kel­la mo­ni­puo­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa he voi­vat ke­hit­tää kan­sain­vä­li­ses­sä työ­elä­mäs­sä vält­tä­mät­tö­miä tai­to­ja. Opis­ke­lu kan­sain­vä­li­ses­sä ym­pä­ris­tös­sä on te­hok­kaim­pia ta­po­ja ke­hit­tää mo­nia sel­lai­sia ajat­te­lun puo­lia, jot­ka ovat kor­kea­kou­lu­tuk­sen kes­kei­sim­piä ta­voit­tei­ta mut­ta joi­den opet­ta­mi­nen pe­rin­tei­sil­lä ope­tus­me­ne­tel­mil­lä on erit­täin vaa­ti­vaa. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si ky­ky tar­kas­tel­la asioi­ta eri nä­kö­kul­mis­ta, haas­taa to­tut­tu­ja ajat­te­lu­ta­po­ja ja so­peu­tua toi­min­ta­ym­pä­ris­tön muu­tok­siin.

Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä mak­sut­to­muus on ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den tär­keim­piä syi­tä ha­keu­tua Suo­meen kor­kea­kou­lu­tuk­seen. Maas­sam­me pu­hu­taan har­vi­nais­ta kiel­tä, elin­kus­tan­nuk­set ovat suu­ret, ja mo­nien kor­kea­kou­lu­jem­me si­joi­tuk­set kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa ovat vaa­ti­mat­to­mia. Kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta on siis hou­ku­tel­ta­va jol­lain muul­la.

Säi­lyt­tä­mäl­lä erin­omai­sen hin­ta–­laa­tu-suh­teen ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin voim­me tu­le­vai­suu­des­sa­kin hyö­tyä osaa­van kan­sain­vä­li­sen työ­voi­man tuo­mis­ta ve­roeu­rois­ta, ver­kos­tois­ta ja elin­voi­mas­ta työ­mark­ki­noil­lam­me.

Kir­joit­ta­ja on Aal­to-yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­nan kan­sain­vä­lis­ten asioi­den asian­tun­ti­ja.