Ilta-Sanomat: Henkirikoksen tehnyt turvapaikanhakija sai oleskeluluvan Suomeen 2.9.2015
Henkirikoksen tehneelle ja talebanin jäsenelle myönnettiin oleskeluluvat Suomeen.
Rikoksiin syyllistyneetkin ulkomaalaiset voivat saada Suomesta joissain tapauksissa turvapaikan tai oleskeluluvan. Ulkomaalaislain mukaan turvapaikan sekä toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan saamisen estävät muun muassa sotarikokset ja törkeät rikokset.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan ei ole tarkasti määritelty, mitä törkeä rikos tarkoittaa, mutta esimerkiksi pahoinpitelyä hän ei arvioi sellaiseksi.
– Sen pitää olla esimerkiksi henkirikos, raiskaus, törkeä pahoinpitely, ryöstö tai törkeä huumausainerikos, Repo sanoo.
Vaikka Suomeen saapunut ei saisi turvapaikkaa tai toissijaista suojeluasemaa, koska hän olisi syyllistynyt vakavaan rikokseen, hän saattaisi saada jäädä maahan. Jos häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, hänelle myönnetään poissulkemislausekkeita soveltaen Suomeen tilapäinen oleskelulupa.
– Emme voi silloin palauttaa henkilöä, vaikka hän olisi tehnyt mitä. Lupa on silloin vuosi kerrallaan tilannetta arvioiden.
Repo kertoo, että sillä perusteella annettiin tilapäinen oleskelulupa Suomeen Afganistanista tulleelle henkilölle, joka on ollut mukana talebanien toiminnassa. Lisäksi on ollut henkilöitä, jotka ovat toimineet valtiollisissa joukoissa, joissa on teloitettu ja kidutettu henkilöitä sekä terroristijärjestöissä toimineita.
Erään henkilön on todettu rikosprosessissa syyllistyneen ennen Suomeen tuloaan henkirikokseen. Hän sai poissulkemispäätöksellä tilapäisen oleskeluluvan, ja hänet tuomittiin Suomessa rikoksestaan.
Tämän vuoden aikana on myönnetty tilapäinen oleskelulupa poissulkemislausekkeita soveltaen neljälle henkilölle ja viime vuonna kolmelle. He ovat lähtöisin Afrikasta, Lähi-idästä ja Itä-Euroopasta.
Revon mukaan on usein todella hankala selvittää, onko Suomesta turvapaikkaa hakeva syyllistynyt rikoksiin.
– Harva niitä vapaaehtoisesti kertoo, ja dokumentaatio on henkilöillä aika heikko.
Turvapaikanhakijoilta puuttuu usein passi ja muut henkilöasiakirjat. Joitain mahdollisuuksia taustojen selvittämiseen kuitenkin on, kuten ihmisoikeusjärjestöjen listat ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneistä.