Iltalehti: Suomi kiristänyt käännytyskäytäntöjä - "Lakimuutos, josta monet eivät välttämättä tiedä"

Iltalehti: Suomi kiristänyt käännytyskäytäntöjä - "Lakimuutos, josta monet eivät välttämättä tiedä" 17.9.2015
Helsingin Sanomat: Hallinto-oikeus: Irakin pohjois- ja eteläosat ovat turvallisia – alueiden turvattomuus ei riitä syyksi turvapaikalle

Suomi on tiukentanut käytäntöjään koskien käännyttämispäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Käytännössä lähes kaikki turvapaikanhakijat, jotka saavat kielteisen vastauksen, määrätään myös poistumaan maasta tietyn ajan kuluessa.

- Yleensä vapaaehtoisen paluun aika on 30 päivää, jolloin kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla on mahdollisuus poistua omatoimisesti maasta. Hän voi saada siihen myös rahallista tukea, jotta voi järjestää esimerkiksi lentoliput, kuvailee turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä Maahanmuuttovirastosta.

Mikäli henkilö ei poistu vapaaehtoisesti, voi poliisi yrittää pakkopalauttaa henkilön.

- Esimerkiksi jos henkilö on haluttu palauttaa takaisin Pohjois-Irakiin, ei palauttamista ole aina voitu toteuttaa, jos Irakin viranomaiset eivät suostu vastaanottamaan kyseistä henkilöä tai Irakin lähin suurlähetystö ei myönnä tarvittavia asiakirjoja henkilön matkustamiseen, Similä kuvailee.

Pakkopalautuksia Suomessa on vaikeuttanut se, että Suomella ei ole takaisinottosopimusta Irakin kanssa. Ruotsilla puolestaan tällainen on olemassa, minkä vuoksi Ruotsi voi palauttaa kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneet välittömästi.

Mikäli henkilöä ei saatu pakkopalautettua, oli kyseinen henkilö aiemmin oikeutettu Suomessa tilapäiseen oleskelulupaan maasta poistumisen estymisen vuoksi. Heinäkuun alussa tähän kuitenkin tuli loppu.

- Me edellytämme henkilöä noudattamaan vapaaehtoista paluuta lähtömaahan, jos se on mahdollista. Eli tavallaan tällaisella omalla keplottelulla ei voi enää muodostaa itselleen perustetta, jolla saisi tänne Suomeen jäädä, Similä toteaa.

Hänen mukaansa on mahdollista, etteivät irakilaiset turvapaikanhakijat ole tietoisia, että laki on tältä osin muuttunut.

- Voi olla, että heillä saattaa olla virheellistä tietoa siitä, että vanhat pykälät ovat käytössä ja kun tänne Suomeen tulee eikä halua poistua eikä pakkopalautuskaan onnistu, saa tilapäisen oleskeluluvan, Similä sanoo.

Similä ei halua vielä kommentoida, onko lainmuutoksen myötä vaarana, että ihmiset jäävät Suomeen paperittomiksi ja Suomeen syntyy suuri paperittomien joukko.

- Aika näyttää miten siinä tulee käymään. Tämä on näin tuore lainmuutos ja sitä sovelletaan 1. heinäkuuta jälkeen jätettyihin hakemuksiin, joita ei käytännössä ole vielä ratkottu. En pysty sitä arvioimaan, koska siitä ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta. Kun saadaan elävän elämän kokemusta ollaan paljon viisaampia, Similä toteaa.

_______________________________________________________

Helsingin Sanomat: Hallinto-oikeus: Irakin pohjois- ja eteläosat ovat turvallisia – alueiden turvattomuus ei riitä syyksi turvapaikalle

Irakin pohjois- ja eteläosat ovat turvallisia paikkoja.

Tähän lopputulokseen tuli Helsingin hallinto-oikeus, joka totesi, että tilanne kolmessa pohjoisessa ja kahdeksassa eteläisessä maakunnassa on niin hyvä, ettei sieltä saapuville turvapaikanhakijoille myönnetä oleskelulupaa turvallisuustilanteen perusteella.

Samaan lopputulokseen ovat aiemmin tulleet Maahanmuuttovirasto sekä korkein hallinto-oikeus.

Turvapaikanhakija voi edelleen saada oleskeluluvan jollakin muulla perusteella.

Kolme pohjoista maakuntaa, Dohuk, Erbil ja Suleimania, kuuluvat kurdialueeseen. Eteläiset, hallinto-oikeuden turvallisiksi toteamat maakunnat ovat Karbala, Wasit, Najaf, Qadisiya, Missan, Muthanna, Thi Qar ja Basra. Eri mailla on eri näkemykset siitä, mitkä alueet Irakissa ovat turvallisia.

Suomen maahanmuuttovirasto tekee päätöksen esimerkiksi YK:n, Human Rights Watchin ja Amnestyn raportteihin sekä itse tuottamaansa sekä ja muiden eurooppalaisten maiden viranomaisten tuottamaan tietoon.

Tilanne sotaakäyvässä maassa elää koko ajan. Mikäli turvallisuustilanne muuttuu, voi Maahanmuuttovirastokin muuttaa näkemystään turvallisista lähtömaista.

Jos turvapaikanhakija on sitä mieltä, ettei hänen kotipaikkansa ole turvallinen, hän voi pyytää hallinto-oikeudesta muutosta kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

"Olemme aiemmin tehneet kielteisiä päätöksiä Irakin pohjois- ja eteläosiin", kertoo tulosalueen johtaja Juha Similä. Viime syksynä päätöksistä valitettiin. Valittajat katsoivat, että alueille ei voi palata turvallisesti. "Meille palautui päätöksiä käsittelyyn, mutta nyt hallinto-oikeus on päätynyt samaan lopputulokseen kuin me."

Viime vuonna hallinto-oikeudessa tehtiin noin 1 200 päätöstä. Niistä noin 900 oli hylkääviä, eikä turvapaikanhakija saanut muutosta päätökseen. Noin 250 hyväksyttiin.

Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että joko oikeus päätyi eri lopputulokseen kuin Maahanmuuttovirasto, tai sitten tapaus lähetettiin uudelleen Maahanmuuttoviraston käsittelyyn.

Uusi käsittely voi johtua muun muassa siitä, että lähtömaan turvallisuustilanne on muuttunut. Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi se, että ihminen ei enää haekaan oleskelulupaa turvallisuuteen vedoten, vaan vaikkapa työn tai avioliiton perusteella.

Maahanmuuttovirasto tutkii jokaisen irakilaisen kohdalla erikseen, mistä osasta maata tämä on kotoisin. Esimerkiksi Mosulista paenneet saavat turvapaikan käytännössä aina.

Jos ihmisellä on mukanaan asuinpaikan todistavat asiakirjat, tutkinta on melko helppoa. Jos asiakirjoja ei ole, hakijalta kysellään tarkasti tietoja siitä paikasta, josta tämä kertoo olevansa lähtöisin.

Jos kertomus ei maahanmuuttoviranomaisten mielestä tunnu luotettavalta, tehdään vielä niin sanottu kielianalyysi, jossa hakijan kotipaikkaansa yritetään määrittää hänen puhumansa kielen tai murteen perusteella.