Yle: Presidentti Niinistö selvensi puhettaan Ylelle: Huolena se, vastaavatko eri maiden toimenpiteet kansainvälistä oikeutta

Yle: Presidentti Niinistö selvensi puhettaan Ylelle: Huolena se, vastaavatko eri maiden toimenpiteet kansainvälistä oikeutta 5.2.2016
Yle: Mihin Niinistö viittasi? Turvapaikanhakijoiden kohtelua säätelevät nämä sopimukset
Yle: Mitä hyötyä Schengenin sopimuksesta on? Kahdeksan kysymystä Schengenistä

Niinistö sanoo halunneensa nostaa asian pöydälle myös siksi, että nopeita toimenpiteitä vaativat kansalaiset ymmärtäisivät niiden olevan kansainvälisten sopimusten vastaisia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on selventänyt Ylelle valtiopäivien avajaisissa pitämäänsä puhetta. Niinistön mukaan hän ei tarkoittanut, että Suomi jollakin tavalla rikkoisi kansainvälisiä pakolaissopimuksia.

– Olen kantanut huolta siitä, että varsin monen eurooppalaisen hallituksen piiristä kerrotaan monenlaisista keinoista, joilla ryhdytään tätä ihmisvirtaa jollain tavalla supistamaan. Kukaan ei kuitenkaan samalla sano, että ovatko puheena olevat konstit täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia, Niinistö sanoi Ylelle Wienin-vierailullaan.

– Jos ei Suomelle, niin kenelle sitten sopii esittää kysymys, että vastaavatko nämä kaikki esitetyt toimenpiteet kansainvälistä oikeutta vai ei.

Niinistö kertoo halunneensa puhua asiasta myös siksi, että nopeita toimenpiteitä vaativat kansalaiset ymmärtäisivät niiden olevan kansainvälisten sopimusten vastaisia.

"Hidastamista on pakko harrastaa"

Niinistö sanoi, että EU:n ulkoraja pitäisi saada hallintaan ja pyrkiä siihen, että hädässä olevia ihmisiä tuotaisiin EU-maihin järjestetyillä, turvallisilla kuljetuksilla.

– Silloin täytyy ymmärtää, että kaikki eivät varmasti kerralla pääse, eivätkä kaikki pääse varmasti saman vuoden aikanakaan. Siksi puhuin siitä, että tällaista hidastamista on pakko harrastaa – siinäkin voidaan esittää kysymysmerkkejä, onko se kansainvälisten sopimusten mukaista.

– Sitä voisi ainakin lieventää sillä tavalla, niin kuin nyt Syyria-konferenssissa, että yritetään auttaa oloja paikan päällä, etteivät ne olisi ainakaan aivan epäinhimilliset.

"Ei ollut käsitystä, että maailma menee tällaiseksi"

Niinistö kiisti sanoneensa Geneven pakolaissopimusta vanhentuneeksi.

– Olen vain todennut sen ilmiselvän faktan, että esimerkiksi Dublinin sopimus ja Schengenin sopimus on tehty sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ollut minkäänlaista käsitystä, että maailma menee tällaiseksi.

Hänen mukaansa vastuu tilanteesta kuuluu EU:lle, jotta valtioille saataisiin samanlaiset vastuut ja kaikilla olisi suunnilleen sama käsitys siitä, mitä voidaan tehdä ja mitä ei.

Tällä hetkellä osa EU-maista ei Niinistön mukaan näe omaa vastuutaan pakolaisasioissa.


______________________________________

Yle: Mihin Niinistö viittasi? Turvapaikanhakijoiden kohtelua säätelevät nämä sopimukset

Presidentti Sauli Niinistö epäili valtiopäivien avajaispuheessa, että Eurooppa ja Suomi eivät voi pitää kiinni kaikista kansainvälisistä sopimuksista maahanmuuton keskellä. Kerromme, mihin sopimuksiin Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka perustuu.

YK:n pakolaissopimus luotiin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan sisäisen pakolaisongelman ratkaisemiseksi.

Myöhemmin pakolaisongelma laajeni: pakolaiset elävät nyt leireillä ja kehitysmaiden kaduilla Euroopan ulkopuolella.

YK:n arvion mukaan kotinsa jättäneitä ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen ja muun Euroopan pakolaispolitiikkaa perustuu useisiin kansanvälisiin sopimuksiin, joihin presidentti Sauli Niinistö viittasi puheessaan.

1. YK:n pakolaissopimus eli Geneven sopimus

Geneven sopimus vuodelta 1951 on edelleen keskeisin pakolaisten asemaa säätelevä kansainvälinen sopimus.

Sopimus määrittelee pitkälti sen, kenellä on oikeus pakolaisen asemaan. Vuonna 2012 sopimuksen oli allekirjoittanut YK:n 192 jäsenvaltiosta kaikkiaan 145.

Sopimuksen mukaan pakolainen on henkilö, jolla on “perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta”.

Suomi liittyi Geneven pakolaissopimukseen vuonna 1968. Ensimmäiset pakolaiset Suomi otti vastaaan 1970-luvulla Vietnamista ja Chilestä. Kiintiöpakolaisia Suomi on vastaanottanut vuodesta 1988.

2. Euroopan ihmisoikeussopimus

Sopimus määrittelee tarkemmin Euroopan maiden ihmisoikeuspolitiikkaa.

Se astui voimaan vuonna 1953. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 1990.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla voidaan antaa turvapaikanhakijalle oleskelulupa niin sanotun toissijaisen suojelutarpeen perusteella.

Maahanmuuttoviraston määrittelyn mukaan “oleskelulupa voidaan myöntää, jos henkilöä uhkaa tämän kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus".

3. Schengenin sopimus

Schengenin sopimus symboloi vapaata liikkumista ja perusajatusta yhteisestä Euroopasta. Sisärajatarkastukset alueella poistettiin vuonna 1995.

Nykyisin Schengen-alueeseen kuuluu 26 maata. EU-maista sen ulkopuolella ovat Britannia, Romania, Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Irlanti.

Jäsenmaat ovat velvollisia rekisteröimään kaikki maahan saapuvat ja myös poistamaan henkilöt, joiden paperit eivät ole kunnossa.

Monet Schengen-maat ovat rikkoneet sopimusta. Pisimpään ongelmia on ollut Kreikalla ja Italialla, minne on tullut suuria määriä turvapaikanhakijoita jo vuosien ajan.

Viime kesän jälkeen monet maat eivät ole estäneet ilman Schengen-lupia kulkevien turvapaikanhakijoiden matkaamista eteenpäin. Näin ovat tehneet muun muassa Saksa ja Ruotsi.

Viime aikoina moni maa on myös käyttänyt hyväkseen sopimuksen kohtaa, joka sallii väliaikaisen sisärajavalvonnan, mikäli "jokin uhkaa sisäistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta”.

Näin ovat tehneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Norja ja Itävalta.

4. Dublin-asetus

Dublin-asetus tarkoittaa vuonna 2013 hyväksyttyä päätöstä, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa.

Käytännössä tämän pitäisi tapahtua siinä maassa, jossa turvapaikanhakijan sormenjälki on otettu tai jossa hän on jättänyt turvapaikkahakemuksen.

Viime aikoina Dublin-asetus on julistettu jopa kuolleeksi, koska tapauksia ei ole pystytty käsittelemään erityisesti Kreikassa.

Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi jo vuonna 2011, että Kreikka ei pysty takaamaan hakemusten asianmukaista käsittelyä. Käytännössä hakijoita ei ole palautettu Kreikkaan vuoden 2010 jälkeen.

Dublin-asetuksen ongelmaa on yritetty ratkaista niin sanotulla taakanjaolla. Siinä eteläiseen Eurooppaan saapuneita turvapaikanhakijoita lähetetään muihin jäsenmaihin.

Periaatteessa on sovittu 160 000 hengen siirtämisestä Kreikasta ja Italiasta. Suomi on tähän mennessä ottanut vastaan 140 henkilö ns. sisäisinä siirtoina ja luvannut vastaanottaa lisäksi yhteensä 120 ihmistä Italiasta ja Kreikasta.