Dimitris Mizaras: Maahanmuuttokeskustelua vai yhteiskunnan perussuomalaistumista

Dimitris Mizaras: Maahanmuuttokeskustelua vai yhteiskunnan perussuomalaistumista 14.4.2010

Maahanmuutosta pitää keskustella. Tämä näyttää olevan äärioikeiston motto viimeiset vuodet. Ei tässä mitään uutta ole. Muuallakin äärioikeisto aina profiloituu maahanmuuttajavastaiseksi. Muukalaispelko kasvaa aikoina, jolloin turvattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta vallitsevat yhteiskunnassa.

Hitler valitsi uhrikseen juutalaiset, Le Pen arabit ja Soini somalit. Äärioikeiston oikeistosiipi, Halla-aho panee sitäkin paremmaksi. Hänen kirjoitukset ovat törkeitä. Soini nimittelee valtapuolueita ”vanhoiksi puolueiksi”, jotka eivät halua keskustella maahanmuuttopolitiikasta, vaan hyssyttelevät ja panevat ristiriidat maton alle.

Soini puhuu ymmärrettävää kieltä, ja osaa osoittaa muita sormella. Syypää kaikkiin ongelmiin näyttää olevan isot puolueet ja niiden keskeinen konsensus, johon syyllistyy myös meidän vasemmistomme. Näissä olosuhteissa Soinin kannatus kasvaa vaarallisesti. Muita puolueita huolestuttaa ei niin paljon vaara, joka piilee äärioikeiston vahvistumisessa, vaan se, että se vie ääniä heiltä. Näin ollen, päättivät tulla ikään kuin ”vanhasta kaapista” ulos ja viimein ”keskustella” tästä arasta asiasta.

Ensinnäkin tilanne näyttää siltä, että isot puolueet päättivät osallistua keskusteluun, koska olivat pakotettu siihen. Toiseksi keskustelulla ei tarkoiteta mitään syvällisempää vuoropuhelua, vaan Perussuomalaisten matkimista muiden osalta. Katainen iskee Soinille silmää ja Vanhanen toteaa, että lainsäädännössä on paljon epäkohtia, mitä tulisi korjata. Demarit huutavat opposition penkiltä, että ”maassa maan tavalla”. Sen sijaan siis että asettuisivat vastakkain yrittämällä kumota Soinin naurettavat perustelut, valtapuolueet käytännössä tunnustavat, että Perussuomalaiset ovat tässä asiassa oikeassa.

Soini on taitava median käyttäjä. Perussuomalaiset ovat päässeet hyökkäykseen. Edellisten eduskuntavaalien debatissa kolmen suuren johtajat istuivat vierekkäin ja Soini heitä vastapäätä. Persujen johtaja osoitti heitä sanomalla: ”tuosta puhuu Tupu, Hupu ja Lupu”. Soini oli silloin haastajan asemassa. Maahanmuuttokeskustelussa äskettäin TV:ssa Soini istui piirissä, mutta se oli kuin auktoriteetti. Hän puhuu tietäjänä ja muut katselivat silmiin ja nyökkäsivät päällään, joo, joo! Nykyään muut toimivat haastajina ja ainakin maahanmuuttoasiassa Soini on dialogin vetäjä.

Soini hyökkää konkreettisemminkin. Perussuomalaisten vaalilistoille on sisällytetty Halla-aho. Halla-aholla on vain yksi vaaliteema, ja vaatii Perussuomalaisilta jyrkempiä kantoja maahanmuuttokysymyksessä. Hän ei eurovaaleissa mahtunut mukaan juuri hänen jyrkkien muukalaisvastaisten kannanottojen vuoksi. Halla-aho on koulutettu, matalaprofiilinen, näyttää fiksulta ja kohteliaalta. Hänellä on perhe, ja kulkee kuin Matti Meikäläinen reppu selässä. Kulttuuriselta olemukseltaan Halla-aho on siis vaarallinen mm. siksi, että hän on Toni Halmeen täydellinen vastakohta. Nyt Soini hyökkää Jussi Halla-ahon aseella.

Käymistilat valtapuolueiden maahanmuuttopolitiikassa eivät johtaisi tähän tuloksen, jollei siihen vaikuttaisi porvarillinen valtamedia, tämä jyrkkien asenteiden sopan hämmentäjä. Valtalehdet näkevät kansan mielipiteissä suuressa määrin rasistisia piirteitä. Todellisuudessa on jokin aikaa siitä, että asenteita yritetään tietoisesti muokata nimenomaan kielteiseksi.

Äskettäin Helsingin Sanomat tilasi mielipidetutkimuksen Suomen Gallupista. On kyllä nähty ennenkin tutkimuksia, jossa lopputulos tiedetään ennalta.

Oikeasti vastaus on jo ”valmiiksi keitetty” kysymystä laatiessa. Työttömyys on korkea, kriisi opettaa olemaan epävarma tulevaisuuden puolesta, kapitalismi on opettanut pitämään muita työläisiä –etenkin muukalaisia–kilpailijoina. Valtapuolueet näyttävät löytäneen syntipukin ja Hesari sokerina pohjalla kysyy: ”Pitäisikö meidän ottaa Suomeen lisää maahanmuuttajia?”. Tulos oli Hesarin mukaan häkellyttävää luettavaa.

Valtalehden mukaan ”Suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan olivat jyrkentyneet, ja suoranaisesti kääntyneet päälaelleen”. Kolumnissaan Juha Akkanen antaa ymmärtää, että tulos oli lehdelle yllätys.

Todellisuudessa lehti sai, mitä tilasi. Mitä tarkoittaa, että pitäisikö ottaa enempää maahanmuuttaja? Mistä lähtien Suomi ottaa enemmän kuin pitää ottaa tai joutuu ottamaan. Entä miten voi yhtäkkiä estää maahanmuuttajia tulemasta tänne. Hesari ja jotkut maakuntalehdet ovat antaneet reilusti tilaa Halla-ajon persoonan myöntävän kuvan muokkaamiselle. Halla-ajo on itse todennut: ”minä en tarvitse isoa vaalibudjettia”, ei niin!

Kun Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos oli selvä, Kalevan kolumnisti Seppo Ylönen kirjoitti: ”Voiko neekeri olla suurvallan presidentti?”

Maaliskuussa Oulussa järjestettiin paneelikeskustelu rasismista. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi Kalevan päätoimittaja Markku Mantila, joka kirjoittaa kolumnissaan 21.3.2010. ”Pitäisi muistaa, ettei jokainen autoa Oulussa ajava tummaihoinen ole ajokkiaan varastanut, jokainen tummaihoinen ei ole kieli- tai ammattitaidoton työtön, eikä jokainen maahanmuuttaja yhteiskunnan elätti”.

Mantila esiintyy tässä rasismin vastaisena. Vetoaa Hesarin gallupiin, että muka 60 prosenttia suomalaisista on maahanmuuttajavastaisia, ja yrittää muuttaa kansan ”vääriä asenteita”. Tällainen hienostunut rasismi on erilainen kuin Halla-ajon suorasukainen viha. Kuitenkin sopii kysyä. Miten niin jokainen tummaihoinen ei ole varas? Tämä panee paremmaksi Urpilainen ”maassa maan tavalla” kliseetä. – Mitä tarkoitat, herra Mantila, että jokainen tummaihoinen ei ole kieli- ja ammattitaidoton työtön? Onko vaaleanihoinen työtön parempi kuin tummaihoinen? Entä sitten, mitä pitäisi tehdä luku- ja ammattitaidottomille työttömille? Heittää rotkoon, niin kuin vanhat spartalaiset fasistit heittivät heikot ja sairaat? Kannanotto, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, on rasismia pahemmasta päästä.

Perussuomalaisille voi käydä niin kuin Vihreille kävi, sitten kun muuttuivat puolueeksi, ja tarttuivat vallan kahvan. Kaikki puolueet omaksuivat ”vihreät arvot”, ja laittoivat luonnonsuojelunpykäliä ohjelmaansa. Kaikista puolueista tuli vihreitä, ainakin yhtä vihreitä kuin Vihreät ovat. Nyt on käymässä niin, että mediankin avulla valtapuolueet perussuomalaistuvat. Saadaanko näin perussuomalaisten vahvistumisen trendin pysähtymään tai ei, se jää nähtäväksi. Puolueiden entisestään oikeistolaistumisesta ei ainakaan hyvää seuraa. Tilanne on kriittinen, ja pysyy kriittisenä niin kauan ja siihen asti kun syntyy puolue, joka sanoo totuuden kansalle: Työttömyydestä, epävarmuudesta ja turvattomuudesta syypää on vain kapitalismi. Siitä olisi nyt paras aika tehdä historiaa.