Aamulehti: Neekerikohussa kyse ei ole vain sanoista

Aamulehti: Puheenaihe: Neekerikohussa kyse ei ole vain sanoista 8.5.2011

Tuore kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) vetosi tietämättömyyteen, kun hänen videohaastattelussa esittämistään ”neekeriukko hilluu” -puheista nousi kohu. Vähemmistövaltuutettu pyysi valtakunnansyyttäjää selvittämään, onko viitasaarelainen syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Miten Teuvo Hakkaraisen juttu etenee, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet?

– Nyt se on meidän käsistämme pois. Valtakunnansyyttäjä tutkii asiaa ja miettii, ryhtyykö toimenpiteisiin. Meidän asiamme ei ole osallistua mahdolliseen esitutkintaan tai muuhun.

Saako ”neekeri”-sanaa käyttää missään yhteydessä?

– Sitä voi keskustella ikuisesti, onko jokin sana loukkaava vai ei. Lakia ei voi kirjoittaa yksittäisten sanojen ympärille, eikä kaikkea voi lailla säätää. Erityisesti on puututtava sanoihin, jotka jokin ryhmä itse kokee kielteisinä.

– Itse lähden enemmän kokonaisuudesta. Täytyy muistaa, että vähemmistövaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta. Se on ylevä tavoite, ja se on oikeastaan paljon enemmän kuin sen miettiminen, onko joku rikkonut rikoslakia.

– Periaatteessa kaikki puhe tai kirjoittelu, joka antaa kuvan että jokin kielteinen luonteenpiirre on ryhmän yhteinen piirre, on vahingollista.

Riittääkö sanojen tuomittavuuden arvioinnissa se, että ilmaisu tuntuu loukkaavalta?

– Harvemmin on kyse yksittäisistä sanoista. Yleensä kyse on siitä, minkä käsityksen saa jonkin tekstin tai kuvan kokonaisuudesta, tarkoituksesta ja tavasta. Tässä tapauksessa sai kuvan, että jotkin ryhmät olisivat rikollisia tai muuten alempiarvoisia kuin toiset.

Voiko loukkaavien sanojen käyttöä perustella sivistymättömyydellä tai sillä, ettei tiennyt sanojen olevan loukkaavia?

– Ainahan voi keskustella siitä, mikä on syy tai tausta. Mutta kokonaisuudesta saa yleensä kuvan, oliko puhujalla tarkoitus loukata.

Saako vähemmistöryhmään itse kuuluva käyttää loukkaavia sanoja kevyemmin seurauksin kuin vähemmistöön kuulumaton?

– Sinänsä kuka tahansa voi syyllistyä syrjivään kielenkäyttöön. Ei sitä poista se, että itse kuuluu vähemmistöön.

– Kun vitsaillaan sosiaalisissa olosuhteissa, on varmaankin helpompi suhtautua itseironiaan kuin silloin, kun sen tekee joku toinen. Pitää arvioida tapaus kerrallaan.

Entä kun maahanmuuttaja uhkailee väkivallalla kansanedustajaa?

– Ketäänhän ei saa uhkailla. Tähän liittyvästä tapauksesta olen lukenut vain lehdistä. Se ei koske ryhmää vaan yksittäistä henkilöä, joten ei kuulu meidän arvioitavaksemme, onko tapahtunut rikos. Viha herättää vihaa. Loukkaava tapa ei johda mihinkään hyvään.

Oletko huolissasi natsipuolueen perustamissuunnitelmista?

– Olen tietysti erittäin huolissani, ja seuraamme asiaa tarkkaan virastossa. En muista yhdistysrekisterin sääntöjä, mutta on siellä varmaan mainintoja hyvän tavan vastaisuudesta.

– On ehkä toisaalta hyvä meidän kaikkien tiedostaa, että Suomessakin on ihmisiä, jotka ajattelevat näin. Demokratia ja tasa-arvo eivät ole itsestään selviä. Niiden puolesta pitää kaikkien taistella joka päivä.

– Sananvapaus on keskeinen oikeus, mutta mikään vihapuhe ei ole oikeutettavissa sananvapauden perusteella.

Viime aikoina on raportoitu useista maahanmuuttajataustaisten bussinkuljettajien pahoinpitelyistä. Työllistääkö virastoasi?

– Suorat väkivallanteot menevät yleensä suoraan poliisille. Ne eivät tule vähemmistövaltuutetun toimiston kautta.

– Kun puhuu erinäisten maahanmuuttajien kanssa, niin kuulee, miten yleistä lievempi väkivalta ja huutelu kadulla on. Jopa lapset saavat kuulla sitä säännöllisesti. Sanallinenkin häirintä voi haavoittaa identiteettinsä kasvuvaiheessa olevaa nuorta.

– Nämä ilmiöt tekevät Suomen vähemmän houkuttelevaksi myös korkeasti koulutetuille ”nokianinsinööreille”, joita kuitenkin meille monet haluavat.

Sinusta itsestäsi käytetään kovaa kieltä nettikeskusteluissa, miltä se tuntuu?

– Ihminenhän on sekä rationaalinen että tunteellinen. Kyllä se sattuu. Yritän ajatella, että on hyödyllistä tietää, miltä se tuntuu.

– Minun verkostoni kuitenkin antavat minulle tukea ja selvästi paremman aseman kuin sellaisilla, joilla tätä etua ei ole.

Uutiskertaus: Sahuriedustaja sai aikaan älämölön

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) puhui Helsingin Sanomien videohaastattelussa 24.4. ”maahanmuuttohommista” ja käytti sanaa ”neekeriukko”. Timo Soini puhutteli miestä tuoreeltaan.

Jalkapalloilija Perparim Hetemaj vastasi Hakkaraisen kommentteihin kirjoittamalla facebook-tilapäivityksessään ”Jos mä nään joku päivä tän idiootin niin tiputan ekalla!”.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pyysi 29.4. valtakunnansyyttäjää arvioimaan syyllistyikö Hakkarainen haastattelussaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan tai muuhun rikokseen.

Sekä Hakkaraisen että Hetemaj’n sanomisista on tehty rikosilmoituksia. Hetemaj’n tapauksessa poliisi tutkii laitonta uhkausta.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen arvioi tiistaina Aamulehdessä, että ”neekeri”-sana on negatiivisesti arvolatautunut, eikä sen käyttö kuulu suomen kielen sosiaalisiin sopimuksiin.

Matti Mörttinen, Kati Pehkonen