Helsingin Uutiset: Helsingistä lähtijä tienaa huimasti enemmän kuin tulija 8.5.2011
Talouslamasta huolimatta Helsingistä on yhä muuttanut runsaasti hyvätuloisia lapsiperheitä naapurikuntiin ja tilalle on tullut maakunnista pienituloisia yksinasuvia.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan Helsingistä pois muuttaneen työikäisen ruokakunnan bruttotulot olivat vuonna 2008 keskimäärin 63 000 euroa vuodessa. Helsinkiin muuttanut ruokakunta tienasi keskimäärin 47 000 euroa.
– Kieltämättä tulotasossa on iso ero, mutta Helsingissä kotimainen muuttovoitto on ollut kolmena viime vuotena yli 1 000 ihmistä. Helsinki saa jonkin verran enemmän verotuloja tulomuuttajilta kuin mitä se menettää lähtömuuttajien maksamina veroina, koska pienempituloisia muuttajia on lukumäärällisesti enemmän kuin suurempituloisia lähtijöitä, kertoo erikoistutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Suomen muuttoliikkeitä tutkinut Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara arvioi, että Helsingin verotulokertymä ei juurikaan kasva muuttoliikkeen kautta - jo siksikin, että ulkomaista muuttoa on runsaasti. Pienituloisten muuttotulva syö vähitellen Helsingin veropohjaa.
– Helsinki ehkä köyhtyy, mutta pysyy samalla nuorena. Esimerkiksi opiskelijat tuovat elävyyttä kaupunkiin ja monet heistä tekevät työtä opintojensa aikana. Moni hyvätuloinen lapsiperhe myös jää Helsinkiin. Ilmiötä ei pitäisi nähdä liian negatiivisena, Mari Vaattovaara sanoo.
Ulkomailta muuttavien tulotasosta ei ole tehty Helsingissä tutkimusta, mutta työllisyystilastojen mukaan noin kolmannes heistä on työttömiä.
– Missään nimessä ulkomainen maahanmuutto ei tuo verotuloja samalla tavalla kuin maan sisäinen muuttovoitto. Toki ajan mittaan osa maahanmuuttajista työllistyy, mutta osa on aika pitkäänkin työttömänä tai sijoittuu töihin pienipalkkaisille aloille, Hannu Kytö sanoo.
– Veronmaksajina maahanmuuttajat eivät ole lottovoitto kaupungille.
Helsinkiläisten keskimääräinen tulotaso kuitenkin vähitellen laskee, kun pienituloisten suhteellinen osuus väestössä nousee kiihtyvän kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen seurauksena.
– Se voi pidemmän päälle olla vaarallinen kehitys. Vaikka Helsingin verotulot vähän kasvaisivatkin, niin kaupungissa on myöskin yhä suurempi joukko niitä ihmisiä, joille palveluja tulee tuottaa.
Köyhdyttääkö ulkomainen muuttovoitto Helsinkiä?
– En pysty sitä sanomaan. Pitäisi tietää, mitkä ovat maahanmuuttajien tarvitsemien palveluiden kustannukset ja peilata niitä siihen, miten paljon muuttajat maksavat veroja. Epäilen kuitenkin, että Helsinki joutuu maksajan rooliin, Hannu Kytö vastaa.
Maahanmuuttajan euro on 75 senttiä
Vuoden 2009 verotilaston mukaan suomen- ja ruotsinkieliset ansaitsivat keskimäärin 26 290 euroa vuodessa. Suomessa pysyvästi asuvien 15-64-vuotiaiden vieraskielisten keskitulo oli vain 15 542 euroa. Helsingissä asuvien vieraskielisten tulotaso noudattelee samaa linjaa tai se voi olla hieman korkeampi.
– Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että naisten euro on 80 senttiä. Olen joskus laskenut, että vieraskielisten euro on 75 senttiä. Lisäarvo, jonka maahan muuttavat tuovat kansantalouteen, on sitä pienempi mitä heikompi palkka heillä on, kertoo kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta.
Myrskylän mielestä ei voi sanoa, että ulkomainen maahanmuutto köyhdyttäisi julkista taloutta.
– Se on pidemmän ajan investointi kun ulkomailta tulee väkeä. Kestää aina jonkin aikaa ennen kuin heidät saadaan työllistettyä. Jotkut kansallisuudet työllistyvät ihan yhtä hyvin kuin suomalaisetkin.
Muuttovoitto pääosin ulkomailta
- Jopa 80 % Helsingin muuttovoitosta koostuu ulkomailta tulijoista.
- Ulkomailta muutti Helsinkiin vuonna 2009 noin 3 600 henkeä. Maan sisältä muuttovoitto oli noin 1 000.
- Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa -tutkimuksen otos käsittää kotimaisessa muuttoliikkeessä 25-60-vuotiaat, myös työttömät mutta ei opiskelijoita.
- Henkilökohtainen keskitulo on lähtijöillä ja tulijoilla suurin piirtein sama, noin 27 000 euroa. Erot syntyvät kun vertaillaan kotitalouksia.