HS: Seitsemän kysymystä rasismista

Helsingin Sanomat: Seitsemän kysymystä rasismista 9.5.2011

Mitä rasismi on? Onko rasismi lisääntynyt Suomessa? Rasismitutkija Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta ja suomalaista maahanmuuttokeskustelua tutkinut Suvi Keskinen vastaavat peruskysymyksiin rasismista. Viime viikolla ryöpsähtänyt rasismikeskustelu sai myös HS:n lukijat ottamaan kantaa - puolesta ja vastaan.

Joskus ihmiset sanovat, etteivät ole rasisteja vaan maahanmuuttokriitikoita. Miten rasismi eroaa maahanmuuttokritiikistä?

Vesa Puuronen: "Rasismi on rotujärjestelmän tuottamista ja ylläpitämistä. Kaikissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on rotujärjestelmä, jossa ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan rodun perusteella. Tätä järjestelmää pidetään yllä rasismin eri muotojen avulla. Maahanmuuttokritiikki on kritiikkiä, joka kohdistuu maahanmuuttopolitiikkaan. Sitä voi kritisoida samoin kuin mitä hyvänsä politiikan lohkoa, eikä se vielä tee kenestäkään rasistia."

Onko rasismi lisääntynyt Suomessa maahanmuuton lisääntymisen myötä?

Vesa Puuronen: "Ei se minusta pidä paikkansa. Rasismia on ollut ennenkin, mutta se on tullut näkyvämmäksi 1990-luvulla lisääntyneen maahanmuuton myötä."

Rasismin sanotaan lisääntyneen etenkin internetissä, jossa ihmiset kirjoittavat usein kärjekkäästi. Millainen vaikutus internetillä on ollut suomalaiseen rasismiin?

Suvi Keskinen: "Netissä samanhenkiset ihmiset ovat löytäneet toisensa. En silti usko, että netti onnistuisi purkamaan ihmisten paineita ja siten vähentäisi heidän turhautumistaan. Pikemminkin nettikeskustelu vahvistaa olemassa olevia ajatuksia. Ihmisille tulee myös kuva, että on oikeutetumpaa tuoda rasistisia ajatuksia esiin, kun kerran muutkin tekevät niin."

Rasismi liitetään usein taloudelliseen lamaan ja huono-osaisuuteen. Rasistisia asenteita esiintyy kuitenkin myös hyvinä aikoina ja hyväosaisten joukossa. Miten tämä selittyy?

Vesa Puuronen: "Oletus rasististen asenteiden voimistumisesta laman aikana perustuu teoriaan, jonka mukaan rasismi liittyy kamppailuun resursseista. Laman aikana resurssit vähenevät ja ihmiset tuovat turhautumistaan esille rasististen väittämien kautta. Suomessa kasvaneet ihmiset ovat sisäistäneet rotujärjestelmän ja ylläpitävät sitä. On aivan sama, onko hyvä- vai huono-osainen. Paremmin koulutetut ihmiset voivat olla taitavampia piilottelemaan rasistisia ajatuksiaan. He tiedostavat, mitä on sopivaa sanoa ja mitä ei."

Ihmisten eriarvoistuminen on viime vuosina näkynyt Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kantaväestö on alkanut muuttaa pois maahanmuuttajien suosimilta asuinalueilta. Millainen yhteys yhteiskunnan eriarvoistumisella on rasismiin?

Vesa Puuronen: "Eriarvoistumiskehityksen alkuun 1990-luvulla liittyi isompi ideologinen muutos. Silloin ruvettiin ajattelemaan, että on toivottavaa, että ihmisillä on oikeus menestyä. Ajatuksen kääntöpuolena on se, että on tavallaan oikein, että jotkut ihmiset eivät menesty vaan ovat köyhiä ja alistettuja. Tällä tehdään rasismista oikeutettua."

Usein väitetään, että maahanmuuttajien kokema syrjintä johtuu ainakin osittain heidän omasta käytöksestään. Pitäisikö maahanmuuttajan ajatella edustavansa omaa ryhmäänsä valtaväestön silmissä?

Vesa Puuronen: "Kaikki maahanmuuttajat, joita olen tutkimuksissani haastatellut, ovat kertoneet olevansa koko ajan varpaillaan sen suhteen, miten heihin valtaväestön taholta suhtaudutaan. He ovat tavallisia ihmisiä, jotka yrittävät käydä koulua tai tehdä töitänsä, mutta tekevät itsensä usein mahdollisimman näkymättömäksi ja sulkevat itsensä pois kanssakäymisestä."

Osaa poliitikoista on syytetty rasististen väitteiden esittämisestä. Kuinka suuren vastuun heidän voidaan sanoa kantavan vallitsevasta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä?

Vesa Puuronen: "Heillä on erittäin suuri vastuu. Jos ajattelee Teuvo Hakkaraista, niin hänen puheensa oli tällaista arkipäivän rasismia, jonka taustalta ei löydy kummempaa ideologiaa. Sitten on ihmisiä jotka pyrkivät systemaattisesti luomaan rodullistettuja identiteettejä, kuten Jussi Halla-aho. Hänen vastuunsa on suurempi kuin möläyttelijöiden."