Verkkouutiset: Jotkut maahanmuuttajaryhmät yhdistetty lähes aina negatiivisiin uutisiin

Verkkouutiset: Jotkut maahanmuuttajaryhmät yhdistetty lähes aina negatiivisiin uutisiin 3.5.2011

Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä on käsitelty suomalaismediassa monin eri tavoin ryhmästä, yksilöstä, juttutyypistä, toimittajasta ja aiheesta riippuen, todetaan tuoreessa väitöskirjassa.

Valtiotieteiden maisteri Camilla Haaviston mukaan nyttemmin 2000-luvun alun mediaa syytetään usein siitä, että maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista vaiettiin. Samaten etenkin iltapäivälehtiä syytetään leimaavista rikosuutisista ja alkuperän turhasta painottamisesta. Haavisto tutki väitöksessään sitä, miten mediassa puhuttiin maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta vuosina 1999-2007.

Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä käsiteltiin Haaviston mukaan monin eri tavoin ryhmästä, yksilöstä, juttutyypistä, toimittajasta ja aiheesta riippuen.

Tutkijan mukaan jotkut ryhmät yhdistettiin lähes aina negatiivisiin uutisaiheisiin, kun taas taidetta, kulttuuria ja viihdealaa käsittelevissä lehtikirjoituksissa vähemmistötausta nähtiin usein merkkinä siitä, että tekijä on kosmopoliitti tai identiteettikysymyksien asiantuntija.

- Näennäisesti monitahoisessakin raportoinnissa tehtiin selkeää rajanvetoa sen perusteella, katsottiinko maahanmuuttaja- tai vähemmistötaustaisen yksilön tai ryhmän todistetusti tai oletetusti käyttävän hyväkseen suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, hän toteaa.

Kun sekä suomalaissyntyiset että maahanmuuttajataustaiset keskustelivat ryhmähaastatteluissa, markkinatalouden argumentit kuuluivat selkeämpinä. Humanitaarisista tarpeista ja ihmisoikeuksista ei juuri puhuttu, kun taas valmius ja velvollisuus tehdä töitä, maksaa veroja ja olla riippumaton yhteiskunnan tuista painottuivat.

Kaikissa ryhmissä korostettiin, että mediassa pitäisi käsitellä vaikeita asioita avoimesti. Etenkin maahanmuuttajataustaiset haastateltavat moittivat mediaa yksinkertaistamisesta, virheellisen tiedon jakamisesta ja liian kapeiden kategorioiden rakentamisesta. Yksilöt, jotka näkevät maailman ja ilmiöiden monitahoisuuden, eivät mahdu tällaisiin kategorioihin.

Tutkimustaan varten Haavisto analysoi sekä määrällisin että laadullisen menetelmin 1782 aihepiiriin liittyvää lehtikirjoitusta viidessä sanomalehdessä (Hufvudstadsbladet, Vasabladet, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti).

Väitöskirja koostuu viidestä itsenäisestä tapaustutkimuksesta, joissa tarkastelun kohteeksi on muun muassa otettu venäläisten ja virolaisten esitystavat Hufvudstadsbladetissa ja Vasabladetissa, kulttuurisivut Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa sekä Ilta-Sanomien että Iltalehden kirjoitukset aihepiiriin liittyen.

Aineistoon kuuluu myös kuusi ryhmähaastattelua, joihin osallistui 33 venäläis-, somalialais-, bosnialais- ja kantasuomalaistaustaista median käyttäjää.

VTM Camilla Haaviston väitöskirja Conditionally One of "Us": A Study of Print Media, Minorities and Positioning Practices tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13. toukokuuta.