YLE: Tutkija: Maahanmuuttokeskustelu politisoitui

YLE Uutiset: Tutkija: Maahanmuuttokeskustelu politisoitui 13.5.2011

Suomenmaa: Huonot ja hyvät maahanmuuttajat

YLE Uutiset: Maahanmuuttokriitikko kertoisi rikosuutisissa etnisen taustan

Maahanmuuttajista on puhuttu lehdistössä usein joko hyötynä tai haittana Suomelle. Näin todetaan Helsingin yliopistossa tänään tarkistettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkija Camilla Haaviston mukaan maahanmuuttokeskustelu politisoitui kunnolla kuitenkin vasta vuoden 2008 kuntavaaleissa.

Camilla Haavisto tutki väitöskirjassaan lehtien maahanmuuttokirjoittelua vuosina 1999 - 2007. Hänen mukaansa mediassa pohdittiin tuona aikana paljon, mitä hyötyä maahanmuuttajista on Suomelle.

- Median näkökulma oli aina Suomen yhteiskunnan näkökulma. Siinä ei kiinnitetty huomiota siihen, miksi joku on paennut ja mitä hän on paennut kotimaastaan, tutkija luonnehtii.

Kulttuurituottajaksi opiskeleva, 4-vuotiaana Sudanista Suomeen tuotu Wisam Elfadl allekirjoittaa tutkijan havainnon lehdistöstä.

- Poliitikot sanovat, että kyllä maahanmuuttajia saa tulla, kunhan heillä on jokin syy tulla tänne, eli sillä tarkoitetaan tasan tarkkaan taloudellista hyötyä. Osaan Suomenkin historiaa kuuluu vahvasti pakolaisuus ja sodat, joka on myös monien tänne tulevien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden syy lähteä pois kotimaastaan.

Tutkija Haaviston mukaan kirjoittelu politisoitui kuitenkin toden teolla vasta kolme vuotta sitten, eli väitöstutkimuksen ajallisen rajauksen jälkeen.

- Vuonna 2008 kunnallisvaalien yhteydessä mediaan tuli paljon kovempia äänensävyjä, eli kyllä se on selkeästi muuttunut.

Viranomaiset yleensä äänessä

- Koko aineiston läpi huomaa vahvasti, että tietoa saatiin pääasiallisesti viranomaisilta, sanoo Haavisto.

Hänen haastattelemansa ulkomaalaistaustaiset mediakäyttäjät pitivät median uutisointia yksipuolisena.

- Esimerkiksi somalitaustaiset miehet syyttivät mediaa etenkin 90-luvun alun huonosta raportoinnista. Silloin monet tulivat turvapaikanhakijoina maahan, ja kaikki Suomessa kyllä tiesivät, että somalit tulivat tänne Moskovan kautta. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, miten he olivat päässeet Moskovaan, Camilla Haavisto kertoo.

Wisam Elfadlkin on sitä mieltä, että maahanmuuttajien oma ääni kuuluu mediassa heikosti.

- Suomessa ei ole ulkomaalaisia toimittaja. Sellaisia nuoria maahanmuuttajia ja uussuomalaisia, jotka kommentoisivat uutisointia, on vähän. He eivät vie asiaa eteenpäin.

Mediatutkija Haavisto pitäisi kiinni viestimien tehtävästä suvaitsevaisuuden edistäjinä.

- Median tehtävä on purkaa rasismia. Vastakkaisiakin mielipiteitä saa tulla esille. Media toimii areenana, jossa erilaiset mielipiteet voivat keskustella.


_________________________________________________

Suomenmaa: Huonot ja hyvät maahanmuuttajat

Camilla Haavisto tutkii tänään perjantaina 13. toukokuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan Conditionally On of "Us", muun muassa kuinka maahanmuuttajat kokevat heistä tehdyt lehtijutut.

On kysyttävä heti, onko media päivittänyt tietojaan vai onko toimittaja yhtä kaukana maahanmuuttajan tai pakolaisen tilanteesta kuin markkinatalouden arvot kolmannesta maailmasta.

– Toimittajalla ei välttämättä ole kontakteja niin paljon maahanmuuttajiin kuin tavallisella kansalla. Monelle nuorelle maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaisuus ovat tätä päivää.

Media haluaa Haaviston mukaan useimmiten tuottaa hyvää.

– Siinäkin on ongelmansa, sillä silloin kirjoitettaan hyvistä maahanmuuttajista ja huonoista maahanmuuttajista. Kun venäläissyntyinen balettitanssija edustaa Suomea kansainvälisillä areenoilla, hän on silloin kosmopoliitti.

Tutkitussa aineistossa paljastuu, että 2000-luvun alussa ennen kaikkea venäläisiä ja virolaisia nostettiin esiin kielteisillä asioilla, prostituutiolla ja rikollisuudella.

Vaikka lehti kirjoitti sydäntä särkevästi karkotusuhan alla elävästä perheestä, rivien välissä tehtiin selväksi selkeä hyöty yhteiskunnalle.

– Maahanmuuttajaa käsiteltiin mediassa niin, että mikä voisi olla hyväksi ja hyödyksi tässä yhteiskunnassa tässä ja nyt. Pitkäkantoisempia ajatuksia ei tuotu esille. Se on epäoikeudenmukaista, sillä harvoin kuulee, että miten työelämästä syrjäytynyt tai alkoholiongelmainen voisi olla hyödyksi tässä määrin.

– Maahanmuuttajalta vaaditaan kohtuuttoman paljon näyttöä hyödystään tälle uudelle yhteiskunnalle, Haavisto painottaa.

Kuvateksti:
– Meillä vallitsee nyt pelko, että hyvinvointivaltio ajetaan alas ja joku valtava määrä maahanmuuttajia syö meidän hyvinvointiamme

________________________________________________

Maahanmuuttokriitikko kertoisi rikosuutisissa etnisen taustan

Homma ry:n puheenjohtajan Matias Turkkilan mielestä median tehtäviin ei pitäisi kuulua monikulttuurisuuden edistämistä, vaan sen tulisi pitäytyä tiedonvälityksessä.

Uutisointi maahanmuuttajista on tutkija Camilla Haaviston mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana politisoitunut. Myös yksi nettikeskustelun sähköistäjistä, maahanmuuttokriittisen Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila, on huomannut muutoksen. Hänen mielestään maahanmuuton ongelmista puhutaan nyt aiempaa avoimemmin.

Turkkila arvostelee mediaa kuitenkin siitä, että maahanmuuttajista maalataan hänen mielestään siloiteltua kuvaa.

- Osa keskustelusta on painottunut hyötynäkökulmaan, osa on ollut uusien tulijoiden tien tasoittamista. Yrittäjätarinoita ja sankaritarinoita on ollut kohtalaisen paljon.

Homma ry pyörittää internetissä maahanmuuttokriittistä Hommaforumia, jonne muun muassa kerätään maahanmuutton liittyviä uutisia kommentoitaviksi.

"Rikosuutisiin maininta etnisestä taustasta"

Ulkomaalaistausta jätetään Turkkilan mukaan säännönmukaisesti pois yksittäisistä rikosuutisista, samalla kun on alettu yhä useammin erikseen mainita, jos epäilty tai tekijä kuuluu kantaväestöön. Turkkilan mukaan suomalaisuus pitäisi mainita silloin, kun sillä on rikoksen luonteen kannalta merkitystä.

Milloin rikoksen luonteella on merkitystä?

- Julkisuudessa on tavattomasti yleistyksiä ja pohdintoja siitä, onko tietty rikostyyppi kantaväestön tai muualta tulleiden tyyppirikos, Matia Turkkila vastaa.

Hän sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) tutkimuksiin viitaten, että tietyntyyppiset rikokset ovat tietyille etnisille ryhmille ominaisia.

- On tilastoitu rikoksia, joihin maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä useammin. Valitettavasti havainnot kertovat, että pahoinpitelyt, omaisuusrikokset ja raiskaukset ovat rikostyyppejä, joissa etninen tausta korostuu.

Turkkila kyseenalaistaa toimittajien ohjeet

Journalistin ohjeiden mukaan etnistä alkuperää "ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti". Monet toimittajat ovat tulkinneet tätä ohjetta niin, että uutisoinnissa on vältettävä tietyn ryhmän leimaamista. Turkkila luopuisi ohjeesta.

- On vaikea hyväksyä esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston ohjeistusta, jossa kehotetaan jättämään etninen tausta mainitsematta. Ymmärrän syyn miksi näin halutaan tehdä, mutta mielestäni se ohjaa uutisointia väärille poluille, Turkkila kommentoi.

Toimitusten eettisten ohjeiden ja lakienkin mukaan median tehtävänä on tukea paitsi demokratiaa ja sananvapautta, myös suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. Turkkilan mielestä näin ei kuuluisi olla.

- Median ensisijainen tehtävä on välittää informaatiota, ei edistää tasa-arvoa. Esimerkiksi laki Yleisradiosta sanoo, että sen keskeisiin tehtäviin kuuluu monikulttuurisuuden edistäminen. Mielestäni medialle ei pitäisi antaa ikinä muita kuin tiedonannollisia tehtäviä, koska ne vääristävät uutisointia.