HS: Harmaa talous näkyy pitserioiden kassalla

Helsingin Sanomat: Harmaa talous näkyy pitserioiden kassalla 17.7.2011
Ohimyynti jopa avointa

Pienissä ruokaravintoloissa näkyi paljon viitteitä veronkierrosta, kun Helsingin Sanomat testasi helsinkiläisten pitserioiden tapoja hoitaa ostosten rahastus. Viidestätoista ravintolasta noin joka kolmannessa kuitin antaminen sitä pyytäneelle asiakkaalle ei sujunut ongelmitta.

Osassa paikoista kassakoneen luukku oli koko ostotapahtuman ajan auki, osassa taas kuitin saaminen vaati pitkää näppäilyä tai jopa virran katkaisemista kassakoneesta.

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön apulaisjohtajaa Marko Niemelää ja matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan toimitusjohtajaa Timo Lappia tulokset eivät yllätä.

"Jos kuitin saaminen on hyvin monimutkaista, se viittaa siihen, ettei toimita normaalilla tavalla", arvioi Niemelä.

Viranomaisarvioiden mukaan 8–10 prosenttia majoitus- ja ravintola-alan koko liikevaihdosta on harmaata taloutta. Euroina osuus on noin 500 miljoonaa.

Pimeä raha tulee yrityksiin juuri kirjanpidon ohi tehtävällä myynnillä. Siitä on helppo maksaa pimeitä palkkoja, joista ei tilitetä ennakkopidätyksiä tai muita sivukuluja.

Kaikki testipitseriat antoivat pyynnöstä jonkinlaisen kuitin, ja suurimmassa osassa se tulostui ostoksen yhteydessä tai sen jälkeen yhtä nappia painamalla.

Halvimmat testipitsat maksoivat 3,90 euroa ja kallein seitsemän euroa.

MaRan mukaan alle kuuden euron pitsa on liian halpa, jotta sitä voisi myydä voitollisesti muuten kuin poikkeustapauksissa.

"On selvä, että jos jättää verot omaan pussiin ja maksaa palkatkin pimeänä alle työehtosopimuksen, tuotteen voi hinnoitella aivan eri tavalla kuin veroja maksavassa yrityksessä", Lappi sanoo.

Kuitin saaminenkaan ei ole varma takuu nuhteettomuudesta, sillä kassakonetta on voitu manipuloida.

Ravintoloiden antamissa kuiteissa oli yhteensä neljä eri arvonlisäverokantaa: 12, 13, 17 ja 22 prosenttia. Ruoan arvonlisävero on Suomessa ollut 13 prosenttia jo yli vuoden.

Niemelä ja Lappi ovat havainnosta huvittuneita.

"Todennäköistä on, että yrittäjä, joka antaa tuollaisia kassakuitteja, ei maksa arvonlisäveroja ollenkaan", Niemelä arvioi.

MaRa vaatii, että valvontaa on suunnattava nykyistä enemmän riskiyrityksiin ja tiedonkulkua viranomaisten välillä on parannettava.

"Mikään muu ei vähennä harmaata taloutta niin kuin se, että tieto kiinnijäämisriskin kasvusta leviää", Lappi sanoo.

Myös Ruotsin mallin mukaisista sertifioiduista, mustalla laatikolla varustetuista kassakoneista ja lailla säädetystä kuitinantopakosta olisi apua, Niemelä ja Lappi uskovat.

Vaikka kuittikaan ei aina ole tae yrittäjän rehellisyydestä, se kannattaa kuitenkin aina pyytää.

"Kun yrittäjän pitää generoida kuitti ulos jostain järjestelmästä, on suurempi mahdollisuus, että johonkin jää myynnistä myös jälki", Niemelä toteaa.

---

Ohimyynti jopa avointa

Myyjä huijaa väärällä kuitilla. Kassa on koko ajan auki.

Myyjä ei edes yritä esittää, että löisi oston kassaan, vaan laittaa setelin avoimeen kassaan ja antaa vaihtorahan kassaa sulkematta ja kuittia tulostamatta. "En ymmärrä", hän sanoo, kun häneltä pyydetään kuittia.

Uuden pyynnön jälkeen hän palaa kassan taakse. Vaikka ostos maksettiin käteisellä, myyjä ottaa korttimaksupäätteen, tulostaa siitä ilmeisesti aiemman asiakkaan korttimaksutositteen ja vetää mustekynällä siihen jonkinlaisen allekirjoituksen. Ostos jää lyömättä kassaan ja oikea kuitti saamatta.

Kuitteja pukkaa, sopivaa ei näy.

Kassakone on koko ajan auki. Laskutettaessa kuittinauha kuitenkin rullaa koneesta. Kuittia pitää erikseen pyytää.

Myyjä häkeltyy, kun näin tehdään, ja yrittää ensin etsiä kuittia koneesta jo tulleesta nauhasta, mutta sopivaa ei löydy. Hän näppäilee konetta uudelleen ja antaa tulostuvan kuitin. Ilmeisesti hän lyö ostoksen kassaan oikeasti vasta silloin.

Myyjä nollaa kassan saatuaan rahat.

Kassa on aluksi kiinni. Pitsaa maksaessa myyjä on lyövinään oston kassaan, mutta maksun jälkeen nollaa kassan, laittaa rahan sen sisään ja lähtee kävelemään keittiöön. Kuittia kysyttäessä hän käyttää virrat pois kassakoneesta ja lyö ostoksen tällä kertaa oikeasti kassaan, jolloin kone tulostaa kuitin. Siinä ei eritellä samalla ostettua limutölkkiä, vaan sen hinta on lisätty suoraan pitsan hintaan.

Kuitin saaminen vaatii virran katkaisun.

Ensin vaikuttaa, että kassaa käytetään normaalisti, mutta kuitin saa vasta erikseen pyytämällä. Myyjä menee pyynnöstä hämilleen, kääntelee kassan avaimesta virtaa päälle ja pois, sitten painelee kassan painikkeita ja tulostaa kunnollisen kuitin. Jää epäselväksi, yrittikö myyjä ensin ohimyyntiä.