tiistai 20. syyskuuta 2011

Hämeen Sanomat: Soini ei saa enää erikoiskohtelua

Hämeen Sanomat, pääkirjoitus: Soini ei saa enää erikoiskohtelua 20.9.2011

Vielä viime eduskuntavaalien alla kysyttiin yleisesti, miksi muiden puolueiden edustajat suhtautuvat niin myötäsukaisesti perussuomalaisiin.

Etenkin puheenjohtaja Timo Soini sai sutkautuksillaan muiden puolueiden edustajat hymähtämään sen sijaan, että häneltä olisi vaadittu perusteltuja kannanmäärityksiä.

Nyt tahti on muuttunut oleellisesti. Etenkin puolueen maahanmuuttokriittisen "osaston" kannanottojen perään kysellään.

Onko sen linja myös puoleen virallinen linja?

Tilannetta ei yhtään helpota se, että puolueohjelman maahanmuuttoa käsittelevässä osassa on paljon samaa henkeä kuin maahanmuuttokriittisen Homma-foorumin julistuksessa.

Puheenjohtaja Soinilta perätään toistuvasti, mikä puolueen kanta on, ja samalla kehotetaan Soinia sanoutumaan irti tiukan linjan edustajien puheista.

Tyhjentävästi hän ei ole sitä kuitenkaan tehnyt.

Kuvaavaa muuttuneessa suhtautumisessa perussuomalaisiin on SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen ulostulo. Lipponen käy tyylilleen ominaisesti puolueen ja sen johdon kimppuun syyttämällä persuja demokratian halventamisesta ja äärioikeistolaisista linjauksista, joihin kuuluu nuiva vähemmistöjen kohtelu ja ihmisoikeuksien polkeminen.

Soini erotti sotilasjunttakirjoituksillaan möhlineen Jussi Halla-ahon eduskuntaryhmästä kahdeksi viikoksi. Ratkaisullaan Soini halusi osoittaa, ettei puolue hyväksy kirjoittelua, jossa sotilasjunttaa ja panssareita ehdotetaan Kreikan kaduille kuria pitämään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner pitää Halla-ahon kirjoittelua huumorina.

Huumori näin vakavissa ja kreikkalaisten kannalta traumaattisissa asioissa ei kuitenkaan mene läpi. Siitä kertovat reaktiot Kreikassa ja muualla Euroopassa.

Myös Halla-ahon kollega Jussi Niinistö asetti sanansa äärettömän huonosti. Hän totesi poistavansa varmistimen, kun kuulee sanan parlamentarismi.

Kun lause vielä irrotetaan asiayhteydestään, on leimakirvestä helppo heiluttaa.

Myös media suhtautuu aikaisempaa kriittisemmin perussuomalaisiin. Yksittäisten edustajien törmäilyjen ja sanomisten lisäksi toimittajat ovat ryhtyneet entistä hanakammin kysymään puolueen edustajilta heidän omia ratkaisumallejaan ongelmiin, sen sijaan, että vain toistetaan muita arvostelevia kommentteja.

Perussuomalaisten kuherruskuukausi mediassa on lopullisesti ohi. Kansanedustaja James Hirvisaari sanoi taannoin Hämeen Sanomissa vieraillessaan, ettei media ole tasapuolinen kritiikissään.

Tältä tilanne varmasti vaikuttaakin. Kyse on kuitenkin vain siitä, että nyt perätään suurten joukkoon nousseelta puolueelta vastuullisuutta ja käytöstä, jota äänimäärä edellyttää.
_______________________________________

Länsi-Uusimaa, kolumni: Tarmo Ropponen: Soinin rivit mutkalla

Tapaus Jussi Halla-aho sen paljasti. Perussuomalaisten rivit eivät ole niin suorassa kuin puoluejohto on väittänyt. PS:n 39-jäsenisen eduskuntaryhmän pienistä erimielisyyksistä on kuulunut huhuja pitkin matkaa. Nyt ei tarvitse enää arvailla. Ryhmä ei näyttäisi olevan täysin puheenjohtaja Timo Soinin käsissä. Muuta johtopäätöstä tästä Halla-aho-tapauksesta ei voi vetää.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa mielellään ja paljon Facebook-sivullaan. Kirjoituksista huokuu usein kriittinen sävy maahanmuuttajia ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Ne on yleensä ohitettu olankohautuksilla: sehän on vain sitä tuttua Halla-ahoa.

Kreikka-kirjoituksestaan hän ei päässyt näin vähällä. Tuli tuomio.

Halla-aho kirjoitti: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla.”

Iso metelihän siitä syntyi, eikä suotta. Halla-aho joutui nopeasti perääntymään: ”Tiedoksi, että en oikeasti kannata sotilasjunttaa Kreikkaan.” Hän puolusteli, että oli kirjoittanut omalla tyylilajillaan ja valitteli huonoa harkintaansa.

Halla-aho ei ehkä tunne vanhaa poliittista viisautta: niin on miltä näyttää. Nyt näytti tosi pahalta. Hän suositteli Kreikkaan sotilasjunttaa ja Ateenan kaduille tankkeja. Turha Halla-ahon on muuta selittää ja yrittää pestä mustaa valkoiseksi. Ei onnistu!

Kreikan sotilasjuntalla on paha maine. Se syrjäytti vallankaappauksellaan 1967 maan poliittisen johdon. Juntta kielsi sanan- ja kokoontumisvapauden sekä lakkoilun. Tuskin edes Halla-aho sellaista Kreikkaa takaisin kaipaa. Siitä huolimatta, että maa on elänyt törkeästi yli varojensa ja anoo nyt polvillaan muita EU-maita apuun.

Perussuomalaisten keulamies Soini raivostui. Hän poltti päreensä ja vaati Halla-ahon erottamista PS:n eduskuntaryhmästä kuukaudeksi. Se oli hänen voimakas ja spontaani ensireaktionsa. Ymmärrän häntä hyvin. Kreikka sotilasjunttineen ei ole todellakaan mikään leikinlaskun tai mustan huumorin paikka.

Soinin kuukausi muuttui lopulta kahdeksi viikoksi. Hän joutui antamaan eduskuntaryhmälleen periksi. Käviköhän niin, että Soini olisi hävinnyt mahdollisen äänestyksen ja kärsinyt ensimmäisen arvovaltatappionsa. Vaikea sanoa, koska niin pitkälle politiikan pelimies ei ottelua päästänyt.

Samoin voi vain arvailla, ovatko PS:n rivit tämän jälkeen todella rakoilemassa. Halla-ahon kohdalla ne olivat ainakin selvästi mutkalla. Sen Soini huomasi, että joutuu jatkossa kuuntelemaan toisten mielipiteitä tarkemmalla korvalla ennen kuin jysäyttää oman tuomionsa.

Perussuomalaiset on ainakin vielä kaukana puolueen edeltäjän, Veikko Vennamon SMP:n kahtiajaosta. Siellä riita ajautui niin pitkälle, että eduskunnan timpurit joutuivat rakentamaan ryhmähuoneeseen väliseinän. Kaksi puoluetta, kaksi ryhmähuonetta.

Halla-aholla on ongelma. Hän ei tajua, että media seuraa ja raportoi myös kansanedustajien yksityiselämän puuhasteluja, myös poliitikkojen nettikirjoittelua. Se ei ole ajojahtia, vaan normaalia vastuullista perusjournalismia. Medialla on hyvä nyrkkisääntö: mitä korkeampi asema, sitä matalampi uutiskynnys.

Halla-aho ei ole mikä tahansa rivikansanedustaja. Hän johtaa eduskunnan tärkeää hallintovaliokuntaa. Sille kuuluvat muun muassa poliisia ja rajojen vartiointia koskevat lait - sekä ulkomaalaisasiat. Sillä postilla Halla-ahon ei pitäisi ääneen sanoa eikä kirjoittaa puolta sanaa sotilasjuntista edes pilanpäiten. Saati tosimielellä.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Ylen politiikan toimittaja, joka aloitti uransa Länsi-Uusimaassa.
________________________________________

HBL, pääkirjoitus: Soini är inte kung Salomo

Mer krävs än hänvisningar till Gamla testamentet för att populistledaren ska vara värd förtroende i de breda folklagren.

Presidentkandidat Paavo Lipponen (SDP) och blivande presidentkandidat Timo Soini (Sannf) har drabbat samman i offentligheten. De spelar ett mediespel som båda kan väldigt väl. Soinis nidbild av Paavo Lipponen är till exempel Moses som vandrar ensam i öknen.
Men bakom rubrikerna handlar tvisten inte bara om politiska revirstrider utan också två radikalt olika världsuppfattningar som krockar.

Sannfinländarna marscherade raka vägen mot valsegern i våras utan att möta den offentliga granskning som populisterna hade varit förtjänta av. Nu har kritiken visserligen tilltagit mot att partiets extremister utnyttjar centrala poster för privata kampanjer men fortfarande kommer den som en mild fläkt.
Politikforskarna är till exempel väldigt förvånade över hur två av partiets extremaste representanter så lätt kunde nli ordförande i utskotten för försvar och förvaltning. Inget av dem har något att göra med de vallöften om ett mer rättvist Finland som gavs utan används i stället som plattform för kampen mot invandring och ökad medborgarkontroll.
Soini själv leder utrikesutskottet där han får ge utlopp för sin kritik om EU.
Om partiets socialpolitiska linje hade hållit efter valet skulle riksdagsledamöterna ha ägnat sig åt välfärdsbygget och de mest utsatta i stället.

Paavo Lipponen har nog även tidigare anklagat Timo Soini för att inte ta avstånd från partiets ytterhögerfalang, men under riksdagskampanjen satt han tyst. Nu när Lipponen gjort en helomvändning och beslutat ställa upp i presidentvalet kommer riksdagsledamoten Jussi Halla-ahos Facebook-kommentarer om Grekland och militärjuntan därför ytterst lämpligt.
Till detta kan tilläggas att Halla-aho utövande av brun humor, alltså inte svart humor som partiledningen försöker få det till, också gav Soini en chans att markera var gränserna går. Den markeringen blev en svag kompromiss som visar att hans ställning i partiet inte är så stark.
Soini har säkert uppfattat signalerna om det sjunkande stödet för populistpartierna i övriga Norden. Han inser kanske att demokratiskeptiker som Halla-aho och Jussi Niinistö skrämmer folk.
Att partiets juridiske rådgivare Erkki Havansi uppmanar debattörerna att undvika ord som neger, hurri, kamelförare och dadeltrampare gör inte argumenten mer rumsrena.

Timo Soini förklarar i en intervju för La Stampas webbprojekt Vatican Insider hur han ska agera om han blir president, "en ärlig och öppen man som inte drar nytta av de frukter och privilegier som kommer med jobbet".
Timo Soini hämtar både rollmodeller och begreppsapparat från Gamla testamentet. Han vill vara lika vis som israelernas konung Salomo. Soini kunde lika gärna ha vänt sig till koranen och tagit profeten Sulayman som förebild, muslimernas version samma historiska person.
Som det ser ut nu har Soini ändå inte kapacitet att leva upp till rollen av den idealiske domaren som fyller Finlands folk med vördnad. När det gäller övertramp i det egna partiet har Soini väl lätt att se förmildrande omständigheter med tanke på att han betonar försvårande omständigheter i så många andra sammanhang, som i EU-politiken.
Världen blir allt mer komplex och svår att förstå. Trender och händelser är sammankopplade på ett sätt som inte låter sig beskrivas i enkla termer. De förklaringar som Sannfinländarna sluter upp sig bakom är alltför enkla.
Det är något som Paavo Lipponen och alla andra är i sin fulla rätt att påpeka.

Carl-Gustav Lindén

________________________________________

Keskipohjanmaa: Pia Räihälä: Halla-ahon opetus

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon Facebook-kommentteja puitiin viime viikolla julkisuudessa. Oma huomioni kiinnittyi tässä episodissa lähinnä Halla-ahon suhtautumiseen julkisuuden rajoihin. Hän valitteli olevansa tottumaton siihen, että Facebook-päivityksiä nostetaan mediassa uutisiksi. Hänestä oli suorastaan epäreilua, että hänen sotilasjunttakirjoituksiaan puitiin lehdissä.

Oli kiinnostavaa havaita, että kansanedustaja nähtävästi piti Facebookia yksityisalueena. Ikään kuin satojen ihmisten kanssa kommunikointi netissä olisi verrattavissa kahdenkeskisiin keskusteluihin. Ei se ihan niin ole mattimeikäläiselläkään, saati sitten kansanedustajalla.

Halla-aho ei kuitenkaan ollut yksin luulossaan. Tavalliset aikuiset ihmiset saattavat esimerkiksi heitellä FB:ssa kolmansista osapuolista aika arveluttavia kommentteja.

Jos nettietiketti on hakusalla osalla aikuisistakin, niin tarvitseeko ihmetellä, jos vastaavia ongelmia on nuorisolla. Teini-ikäiset nimittelevät oman kaveripiirin ulkopuolista nuorta netissä. Lapset harrastavat nettikiusaamista haukkumalla toistensa valokuvia.

Ikä ei aina tuo viisautta, mutta jonkinlainen ongelma ovat kuitenkin yhteisöpalveluissa seikkailevat lapset, joilla ei palvelun ikäraja täyty. He saattavat olla siellä omin luvin, mutta usein myös vanhemman suostumuksella – kun siellä ovat ”kaikki muutkin”. Silloin vanhemman ehkä kannattaisi ainakin liittyä itse samaiseen palveluun ja ryhtyä lapsen kaveriksi. Yksi isä esimerkiksi meni ikärajan alittavan lapsensa mukana Habbo Hotelliin mutta lopetti lapsen habboilun lyhyeen, koska toiset käyttivät hänen mukaansa siellä törkeää kieltä. Sekin kannattaa muistaa, että jonkun lapsia ne kiusaajat ja kiroilijatkin ovat.

Toivottavasti nettiyhteisöistä löytyy ihmisiä, jotka puuttuvat kiusaamiseen. Minun puolestani saa kannellakin. Jospa kärähtämiset hillitsisivät kielenkäyttöä. Samaa toivon Halla-ahon tapaukseltakin: että ymmärrettäisiin, ettei netissä voi kirjoitella mitä sattuu. Vaikka ei olisi kansanedustajakaan.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimittaja.

_______________________________________


Uusi Suomi: Markku Huusko: Halla-aho, puheenjohtaja Soinin tietoinen riski

Puheenjohtaja Timo Soini otti tietoisen riskin, kun hän hyväksyi Jussi Halla-ahon puolueensa ehdokkaaksi kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Eurovaaleihin 2009 Halla-aho ei perussuomalaisten ehdokkaaksi kelvannut, mikä aiheutti puolueen maahanmuuttokriittisessä siivessä jo pientä kuohuntaa.

Koska monet kansanedustaja Halla-ahon ajattelumalleihin nyt heränneet eivät ole vaivautuneet koskaan lukemaan tarkemmin hänen Scripta-blogiaan, poimin tähän muutaman sitaatin linkkeineen. Poliittisen kannatuksensa verkossa rakentaneelle filosofian tohtorille yleistäminen on ollut vuosien varrella tuttua, mitä taustaa vasten sotilasjuntta ja panssarit -heitto kreikkalaisten ratkaisuksi ei pitäisi olla juuri kenellekään suuri yllätys.

Scripta, tammikuu 2007
”On vaikea nimetä röyhkeämpää, kiittämättömämpää, vaateliaampaa, aggressiivisempaa ja kaikkinaisesta itsekriittisyydestä vapaampaa vähemmistöä kuin somalit.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

Scripta, maaliskuu 2006
”Minun on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti. Tämän reptiilin erityisen limainen alalaji on ruotsalainen sosiaalidemokraatti.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

Scripta, elokuu 2003
”Kööpenhaminassa on paljon enemmän maahanmuuttajia kuin Helsingissä, mutta integraatio näyttää onnistuneen paremmin kuin hyysäri-Ruotsissa tai hyysäri-Suomessa. Afrot ajavat taksia ja siivoavat, ählyt pitävät kioskia ja aasialaiset ovat tarjoilijoita/respavirkailijoita.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

Scripta, kesäkuu 2008
”Tästä kohdasta on Helsingin hovioikeuden 29.10.2010 antamalla päätöksellä poistettu väite, jonka mukaan profeetta Muhammad olisi pedofiili, ja islam pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto, sekä väite, että pedofilia olisi Allahin tahto.”
Koko kirjoitus löytyy täältä.

Tuo viimeinen oli siis oikeudessa tuomittua puhetta. Lopullinen päätös muhii vielä korkeimmassa oikeudessa.

Miksi lipposet, kiviniemet ja muut kykenevät hyökkäämään vasta nyt perussuomalaisten arimpaan kohtaan, eivätkä onnistuneet siinä ennen kevään vaaleja? Ehkä siksi, että Soini joutui väliaikaisella erottamispäätöksellään ensimmäistä kertaa myöntämään Halla-aho-riskin realisoitumisen. Puheenjohtaja oli pakotettu avaamaan puolustuksensa.

Vaalien alla Halla-aho pysyi kurissa, puolueen siilipuolustus piti ja maahanmuuttokriittisten äänet auttoivat Soinia nousemaan nykyiseen asemaansa suomalaisessa politiikassa.

Soinin poliittiset vastustajat käyttävät syntynyttä tilannetta hyväkseen niin kauan kuin se on mahdollista. Jytky-perussuomalaisten aikakaudella kyseessä on puolueen ensimmäinen kriisi, joka joko katkaisee ensi syksyksi kaavaillulta kuntavaalien superjytkyltä terän tai sitten ei.

Mitä tapahtuu, jos korkein oikeus vahvistaa hovioikeuden näkemyksen Halla-ahon sakkotuomiosta vuoden 2008 islam-kirjoitusta koskien? Miten Soini silloin päättäisi menetellä eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan kanssa?
__________________________________

Verkkouutiset: Tikka: Nämä ääri-puheet jäivät vielä uutisoimatta

Vihapuhe-, ääri-, kortti- ja vastaavaan teemaan liittyvässä syksyn keskustelussa ei ole huomioitu ehkä kaikkein erikoisinta kannanottoa.

Politiikan nimittelyviikoilla tapahtui tähän asti, että

* Eduskunnassa perussuomalaisten Jussi Niinistö mainitsi varmistimen poistamisesta ja Facebookissa Jussi Halla-aho satirisoi sotilasjuntan tarpeesta.

* Maanantaina SDP:n Paavo Lipponen sanoi Iltalehdessä Jussi Halla-ahoa ja Jussi Niinistöä äärioikeistolaisiksi. Lipposen mukaan nämä ihmiset tukijoineen ovat vaarallisia. "Nyt on aika tehdä selvä peli tämän suuntauksen kanssa", Lipponen sanoi.

* Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner vakuutti IL:lle, ettei ryhmässä ole yhtään äärioikeistolaista jäsentä. Jussi Halla-aho sanoi kuulleensa demarien nimittelyä niin kauan, että se on menettänyt kiinnostavuutensa.

* Jussi Niinistö totesi Lipposen tapana olevan lyödä henkilöitä. Ps-johtaja Timo Soini kirjoitti blogissaan olevansa provosoitumatta. Ja niin edelleen.

Mutta entäs tämä sitten:

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner itse totesi Ylen Politiikkaradiossa 8. syyskuuta 2011, että kokoomus on äärioikeistolainen puolue ja harjoittaa äärioikeistolaista politiikkaa. Hänen mukaansa myös RKP on ehdottomasti äärioikeistolainen.

Ruohonen-Lerner on esittänyt näkemystään muuallakin. Politiikkaradiossa hän otti asiasta yhteen kokoomuksen ryhmänjohtajan Jan Vapaavuoren kanssa.

- Äärioikeistolaista politiikkaa te harrastatte, Ruohonen-Lerner sanoi tämän linkin takana olevassa ohjelmapätkässä. Hän vakuutti seisovansa näiden sanojen takana.

Jan Vapaavuori sanoi ällistyksestä hetken toivuttuaan lausuntoa vakavaksi.

Vapaavuoren mukaan eduskunnan kolmanneksi suurimman ryhmän puheenjohtajan pitäisi ymmärtää, mitä sanalla "äärioikeisto" tarkoitetaan Suomessa ja Euroopassa.

- Se että te leimaatte tämän eduskunnan suurimman ryhmän - ja suvaitsevaisimman ryhmän, jota RKP varmaan on - äärioikeistolaiseksi, on täysin käsittämätöntä. Tähän ei ole suomalaisessa poliittisessa kielenkäytössä totuttu moneen moneen vuoteen, Jan Vapaavuori totesi.

Kovassa käytössä 1970-luvun taistolaiskommunisteilla ollut äärioikeisto-sana onkin yhä täysin ladattu sana nykysuomessa ja nyky-Suomessa.

Wikipediassa "äärioikeiston" määritellään olevan "nimitys, jota käytetään totalitaarisiin päämääriin pyrkivistä radikaaleista, poliittisista oikeistoliikkeistä" joista tunnetuimpia ovat olleet Euroopassa fasismi, kansallissosialismi ja uusnatsismi.

_______________________________________

Suomen Kuvalehti: Pekka Ervasti: Soini ristitulessa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on poliittinen rypälepommi.

”Neekeriukko” Hakkarainen, ”Tankki” Halla-aho, ”Käkkäräpää” Hirvisaari, ”Strippari” Eerola, ”Rumpali” Elomaa

Persupomo Timo Soini myönsi jo ennen vaaleja, että viime vaalikausi taisi olla hänen helpoin puoluejohtajana. Se oli inhorealistinen visio, sillä olihan Soini jo saanut kokemusta omaperäisistä ryhmätovereista. Shownyrkkeilijä Tony Halme oli kuitenkin yhden miehen katastrofi lähinnä itselleen.

Nyt Iso Jytky nosti Arkadianmäelle porukan, josta poliitikan urheilutoimittajat nauttivat, mutta Soinin verenpaine nousee.

Soinin edessä on kohta presidentinvaalikampanja. Se ei tee hänen tilannettaan yhtään helpommaksi. Kansa - myös se kansa, joka persuja äänestää - liittää tasavallan presidenttiin valtiomiesmäisiä ominaisuuksia.

Ulkopolitiikan johtaja ei puhu neekeriukoista - eikä hänen lähimmät poliittiset tukijansa eduskunnassa.

Hän ei suosittele panssareita kadulle EU-kumppanin pääkaupunkiin. Eikä koikkelehdi kesäfestareilla pylly paljaana pelkkään norsunkärsäroiskeläppään sonnustautuneena.

Jotenkin Soinin on pressakampanjassaan otettava etäisyyttä eduskuntaryhmänsä huuheloihin. Parempi olisi, jos Arkadian propellihatut olisivat ihan hipihiljaa koko kampanjan ajan. Taitaa olla turha toivo.

Soini teki jo ensimmäisen epätoivoisen yrityksen erotuttamalla Jussi Halla-ahon pariksi viikoksi eduskuntaryhmästä. Se oli kovalta näyttävä rangaistus, sillä Halla-aho on hölissyt rankempiakin. Toisaalta Halla-aho myös harjoitti normaalia sananvapautta. Teksti oli tollo, mutta kansanedustajalla lienee oikeus osoittaa älyllisen kapasiteettinsa rajat myös julkisesti.

Soinin ärjähdyksen takana oli esimerkin asettaminen muille eduskuntaryhmän hyppyheikeille: rauhoittukaa, älkää ryssikö tulevaa pressakampanjaani!

Soinin reaktio on ollut mikkihiiriluokkaa verrattuna muissa puolueissa nousseen älämölöön. Niille oli suunnaton järkytys, että persut ylipäätän saivat Ison Jytkynsä. Nyt etsitään kaikin keinon piikkimattoa puolueen kiidon katkaisemiseksi.

Demaritaata Paavo Lipponen kaivoi poliittisesta kalupakistaan äärioikeiston mörön. Ilma on myös sakeana rasismisyytöksiä ja vihapuhekauhistelua. Kun nyt jo ammutaan tykillä, mitä paukkuja jää loppukiriin?

Ei ole Soinilla helppoa omien ja vihollisten ristitulessa.