Ilta-Sanomat: Puhuvatko maahanmuuttajat seksistä? Ja 8 muuta kysymystä

Ilta-Sanomat/STT: Puhuvatko maahanmuuttajat seksistä? Ja 8 muuta kysymystä 6.9.2011

Tiedote: Väestöliitto: Tieto maahanmuuttajien perheistä hälventää ennakkoluuloja

Vaestöliiton erikoistutkijan Minna Säävälän kirja maahanmuuttajaperheistä julkaistiin tiistaina.
Väestöntutkimuslaitoksen tutkimuksista selviää, että maahanmuuttajiin liittyy paljon uskomuksia ja harhaluuloja, selviää Väestöntutkimuslaitoksen tutkimuksista.

1. Muuttaako Suomeen lähinnä pakolaisia?
- Ei. Yleisimmin ihmiset muuttavat perhesyiden vuoksi. Enemmistö Suomeen muuttavista tulee Euroopasta.

2. Saapuuko Suomeen tuhansia ihmisiä turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten kautta?
- Niiden kautta tulee 350-500 ihmistä vuosittain. Se on pieni osa kaikista perheenyhdistämisistä.

3. Voiko ulkomaalainen tuoda perheensä helposti Suomeen?
- Ei automaattisesti. Pitää olla tarpeeksi suuret tulot, ja maahanmuuttajat tekevät usein pienipalkkaista työtä. Esimerkiksi nelihenkisen perheen bruttotulojen pitäisi olla arviolta 3 200 euroa kuukaudessa.

4. Tuleeko eniten ulkomaalaisia vaimoja Suomeen Venäjältä?
- Ei, vaan Thaimaasta. Näin on ollut jo muutaman vuoden ajan. Enemmistö Suomen ulkomaalaisista vaimoista on silti edelleen venäläisiä.

5. Synnyttävätkö maahanmuuttajanaiset paljon lapsia?
- Keskimääräinen lapsiluku on jonkin verran suurempi kuin kantasuomalaisilla, mutta eri ryhmien välinen vaihtelu on hyvin suuri. Somalialaisten lapsiluku on kaksin-kolminkertainen, mutta esimerkiksi kiinalaisten alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden.

6. Haluavatko maahanmuuttajanaiset jäädä kotiäideiksi?
- Kyllä, kun lapset ovat pieniä. Useimmat naiset eivät silti halua viettää vuosia pysyvästi kotona, vaan päästä töihin tai kouluun.

7. Kurittavatko maahanmuuttajat yleisesti lapsiaan?
- Yleisemmin kuin kantasuomalaiset. Useimmat vanhemmat eivät kuitenkaan kohtele lapsiaan väkivaltaisesti.

8. Puhuvatko maahanmuuttajat seksistä?
- Aihe sinällään ei ole tabu, mutta puhuminen on vaikeaa miesten ja naisten sekä eri ikäpolvien edustajien kesken. Naimisissa olevat naiset ja naimattomat tytöt voivat keskustella ronskistikin seksistä ja sukupuolielimistä. Omista seksikokemuksista ja -tuntemuksista ei ole kuitenkaan tarvetta avautua kuten täällä.

9. Solmivatko maahanmuuttajat usein järjestetyn tai pakkoavioliiton?
- Järjestetyt liitot ovat yleisiä esimerkiksi Intiasta, Kosovosta ja Pakistanista tulevilla. Pakkoliittojakin on todennäköisesti, koska niin on muissakin maissa.

__________________________________________

Tiedote: Väestöliitto: Tieto maahanmuuttajien perheistä hälventää ennakkoluuloja

Maahanmuuttajien perheisiin suhtaudutaan Suomessa edelleen melko ennakkoluuloisesti. Perheitä pidetään kyllä yhteisöllisinä ja huolehtivina, mutta samaan hengenvetoon huomautetaan naisten ja lasten alistamisesta. Mielikuvat ovat usein kärjistyneitä. Medioissa ja kahvipöytäkeskusteluissa pakolaistaustaiset suuret perheet, kunniaväkivalta ja kaukomailta tulleet alistetuiksi käsitetyt vaimot saavat suhteetonta huomiota määräänsä nähden.

– Meillä on selvästi tarve tietää asiasta enemmän jotta luulisimme vähemmän, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija, sosiaaliantropologi Minna Säävälä. Hänen uusi kirjansa Perheet muuttoliikkeessä on yleistajuinen perustietopaketti maahanmuutosta ja perheistä. Kirja purkaa maahanmuuttajaperheisiin liitettyjä myyttejä antamalla vastauksia moniin yleisesti esitettyihin kysymyksiin: keitä maahanmuuttajaperheet ovat, pakotetaanko nuoria avioliittoon, miksi avioerot ovat yleisiä kahden kulttuurin liitoissa, hankkivatko maahanmuuttajat enemmän lapsia kuin valtaväestö tai elävätkö he köyhyydessä.

Yleisimmin Suomeen muutetaan naapurimaista ja muualta Euroopasta, ei kaukaa. Arviolta yli 60 prosenttia maahanmuuttajista tulee Suomeen perhesyistä, usein suomalaisen aviopuolisona tai lapsena. Työpaikan, opiskelupaikan tai muun pidemmän oleskeluluvan saaneen henkilön perässä voi tulla puoliso ja lapsia. Kansainvälinen adoptiokin on perhesyistä tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Avioliittomuutossa on viime vuosina tapahtunut muutosta: venäläisten ja virolaisten naisten kanssa solmitut avioliitot ovat jonkin verran vähentyneet, ja Thaimaasta on tullut yleisin ulkomaalaisten morsiamien kotimaa.

Perhe yhdistää kaikkia, mutta samaan aikaan perheet ovat keskenään hyvin erilaisia. Muutto maasta toiseen saa ihmisen tietoiseksi omista erityisistä perhearvoistaan ja -arjestaan.
– Suomalainen perhe on maailman mittakaavassa varsin erikoislaatuinen ilmiö. Esimerkiksi äitien kokopäivätyö, miesten osallistuminen lastenhoitoon ja mutkaton suhtautuminen nuorten seksuaalisuuteen ihmetyttävät ja jopa närkästyttävät vaikkapa Yhdysvalloista tai Pakistanista muuttavaa, Säävälä kuvailee.

Monikulttuuristuvassa Suomessa moninaiset perhearvot ja perheiden arjen käytännöt näkyvät eri asuinalueilla ja työelämässä, mutta myös viranomaisten ja palveluntarjoajien arjessa. Onkin yhtä tärkeää tutustua tänne muuttavien tapoihin kuin selittää heille omia käytäntöjämme ja ajattelutapojamme.

Väestöliiton julkaisema Perheet muuttoliikkeessä -kirja käsittelee avioliittoa, parisuhteita ja naiseutta, vanhemmuutta ja perheiden asemaa monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Se tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille maahanmuuttajaperheitä työssään tai arjessaan kohtaaville. Kirja on hyödyllinen muun muassa opettajille, sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille, lääkäreille, juristeille, toimittajille, poliiseille ja nuorisotyöntekijöille.