Salon Seudun Sanomat: Kuka pelkää mustaa miestä?

Salon Seudun Sanomat, kolumni: Päivi Arvonen: Kuka pelkää mustaa miestä? 9.9.2011

Yksi ala-asteen kouluvuosieni suosituimmista leikeistä oli nimeltään ”Kuka pelkää mustaa miestä”.

Leikin alussa yksi leikkijöistä oli keskellä kenttää ”mustana miehenä”, jonka tehtävänä oli huutaa ”Kuka pelkää mustaa miestä”, ja muiden leikkijöiden oli yritettävä ohittaa hänet ilman, että musta mies koskettaisi heitä. Jokainen kosketus toi keskelle lisää mustia miehiä ja leikin voittajaksi selvisi se, joka onnistui viimeisimpänä välttelemään mustia miehiä.

Mustan miehen pelkääjiä riittää Salossa ilmeisesti edelleen. Suomalaisten muukalaisvastaisuus ja -vihamielisyys tuntuvat lähes käsittämättömiltä. Suosittua mainosta mukaillen voisi kysyä: ”Mistä näitä rasisteja oikein tulee?”

Irwinin vuonna 1989 levyttämän, Vexi Salmen sanoittaman Mutakuono ja lakupelle -laulun sanat ovat edelleen surullisen ajankohtaiset, vaikka laulun tarkoituksena oli tehdä pilaa suomalaisten rasismista.

Vexi Salmi on katunut sanoitustaan: ”Laps Suomen ällös päästä muita sä maahas ihanaan. Ulos mutakuono ja joka lakupelle, joita viidakossa on grillannut helle. Tää maa on suomalaisten, ryynästen ja horttanaisten.”

***

Maahanmuuttoa kritisoivien kärkiväitteenä on pitkään ollut ajatus siitä, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen elämään suomalaisten verorahoilla. Tämä fiktio tuntuu elävän omaa elämäänsä faktoista irrallaan.

Tänä syksynä olen haastatellut monia maahanmuuttajia, jotka valittavat, etteivät saa edes kutsua työpaikkahaastatteluun, vaikka osaavat hyvin suomea ja heillä on työhön vaadittava Suomessa hankittu koulutus. Suomessa asuvien venäläisten keskuudessa nimen vaihtaminen on yleistä, koska venäläisperäisellä nimellä ei saa työtä.

Ulkomaalaisvastaisuus ei siis kohdistu vain mustaihoisiin vaan paljon laajemmin ulkomaalaistaustaisiin. Helsingissä erityisesti tietyillä Itä-Helsingin alueilla käy jo yläkoulua ja lukiota sukupolvi, jonka lastentarharyhmässä kantasuomalaiset olivat vähemmistönä.

Leikki-ikäiset suhtautuvat erilaisuuteen luonnollisesti, mutta miksi monikulttuurisessakin ympäristössä kasvaneen nuoren asenteet muuttuvat muukalaisvihamielisiksi ja rasistisiksi? Tämä kehitys on monissa tutkimuksissa mitattu.

***

Sisäänpäin kääntyvällä ja rajat sulkevalla Suomella ei ole tulevaisuutta. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä kipeämmin työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi vanhustenhoidossa muista kulttuureista tulevat työntekijät ovat monesti vanhusten keskuudessa suositumpia kuin kantasuomalaiset työntekijät.

Erityisesti eteläeurooppalaisissa, afrikkalaisissa ja aasialaisissa kulttuureissa vanhuutta ja ikää kunnioitetaan ja kanssaihmisiin suhtaudutaan yleisestikin sosiaalisemmin ja myötämielisemmin kuin suomalaisessa kulttuurissa.

Suomalaiset ovat hyviä noudattamaan sääntöjä ja lakeja – onnistuuko integraatio siis vain, jos säädetään vaikkapa laki, joka velvoittaa kantasuomalaiset yhteistyöhön ja kanssakäymiseen uussuomalaisten kanssa?

Historiassamme on hyviä esimerkkejä kansan sivistämisestä pakolla. Pitäisikö peruskouluihin saada pakkoruotsin sijaan pakkomonikulttuurisuuskasvatusta?

Päivi Arvonen

Kirjoittaja on Kairossa työskentelevä teologian maisteri ja toimittaja.