Turun Tienoo: Oleskeluluvan saaneille asunto Liedosta kohtuullisessa ajassa

Turun Tienoo: Oleskeluluvan saaneille asunto Liedosta kohtuullisessa ajassa 13.9.2011

Lietoon otetaan vuodessa noin viisi turvapaikan saanutta tai pakolaista asumaan. Tänä vuonna uusia asukkaita tuli kertaheitolla kuusi, kun Azizin perhe muutti keskustaan kuun alussa. Kuusihenkinen perhe odotti asuntoa viitisen kuukautta Pansion vastaanottokeskuksessa sen jälkeen, kun myönteinen päätös turvapaikasta oli tullut.

Muutto vastaanottokeskuksen kahdesta huoneesta Liedon keskustaan oli perheelle helpotus. Kolmen huoneen ja keittiön asunto on kuusihenkiselle perheelle pieni, mutta auttaa alkuun.
—Yritetään löytää meille isompi asunto sitten, kun minä olen töissä, sanoo perheen isä Hamed Azizi tyhjässä olohuoneessaan.

Perheen aikuiset opiskelevat nyt päivät suomen kieltä Kristillisessä opistossa. Vanhin tytär ja poika käyvät koulua ja pienimmät ovat päiväkodissa.
—Suomen kieli on kaikki. Ilman sitä ei voi pärjätä ja saada työtä. Minä olen nopea oppimaan ja haluan oppia kielen nopeasti, että pääsen etsimään työtä. Rakastan työn tekemistä enkä pidä siitä, että sosiaalihuolto maksaa, kun itse istun kotona, Hamed Azizi tekee selväksi.

Aiemmin kenkätehtaan omistanut mies haluaisi jatkaa työtään uusien kenkien valmistamisen parissa.
—Mutta ei Suomessa valmisteta kenkiä, koska työvoimakulut ovat niin kovat. Suomessa suutarit vain korjaavat kenkiä.

Perheen äiti Laila Azizi haluaisi parturin koulutuksen. Afganistanissa naiset eivät työskentele, mutta Suomessa kaikki on toisin. Täällä nainenkin saa opiskella ammatin, ja modernille perheen isälle vaimon suunnitelmat käyvät.
Pitkä pallottelu on päättynyt. Enää Azizin perhettä ei pistetä odottamaan lupaa olla Suomessa. Enää ei tarvitse siirtyä vastaanottokeskuksesta toiseen. Nyt on lupa kiintyä paikkaan ja aloittaa uusi elämä.

Maahanmuuttaja saa itse valita asuinkuntansa

Prosessi vastaanottokeskuksesta omaan asuntoon kulkee Ely-keskuksen kautta. Maahanmuuttovastaava Kalle Myllymäki työskentelee kuntien, Punaisen ristin vastaanottokeskuksen ja maahanmuuttoviraston välillä. Hän ottaa vastaan paperit oleskeluluvan saaneista henkilöistä, ja rupeaa miettimään, mihin kuntaan heidät voisi sijoittaa.
—Asunnon tarvitsijoita on enemmän kuin kunnat ottavat vastaan. Onneksi olemme tehneet nyt sopimukset Liedon, Naantalin, Kaarinan ja Raision kanssa. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on noin 20 henkilön jono, Myllymäki kertoo.

Jono ei kuitenkaan valtakunnallisella tasolla ole pitkä. Asuntoa voi joutua odottamaan muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Asuntoja haetaan ensimmäiseksi niille, jotka ovat odottaneet pisimpään. Joskus on kuitenkin tehtävä poikkeuksia, kun esimerkiksi perheessä lapsilla alkavat koulu ja päiväkoti ja vanhemmat aloittavat esimerkiksi kielen opiskelun.
—Nykyään on koko ajan yleistymässä, että oleskeluluvan saaneet hankkivat asunnon itsenäisesti ja muuttavat siihen kuntaan, johon haluavat. Varsinkin Turussa tätä tapahtuu paljon, ja kaupunki onkin vähentänyt omaa sijoittamisrajaansa 50:stä alle 20:n.

Kunnat saavat jokaisesta turvapaikan saaneesta ja pakolaisesta korvauksen valtiolta. Korvaus tulee riippumatta siitä, onko asunto hankittu kuntapaikan kautta vai itsenäisesti. Jos asunto tulee kuntapaikan kautta, Myllymäki käy keskusteluja, millaisia asukkaita mihinkin kuntaan haluttaisiin. Lietoon on viime vuosina otettu nuoria ja perheitä. Kunnan asuntokanta on kuitenkin niukka, jolloin yksin asuville nuorille on välillä vaikeaa löytää kotia. Sama tilanne kalvaa muitakin kuntia. Yksiöt ovat kortilla.
—Liedon asuntokanta on omakotimaista, joten sopivia huoneistoja on hieman vaikeaa löytää. Azizin perheellekin löytyi vain kolmio, mutta haemme heille suurempaa kotia koko ajan. Tärkeintä nyt on, että he pääsevät kiinni arkeen, sanoo Liedon sosiaalitoimen Jouko Viita.

Myllymäki kertoo, että löyhä peruste sille, mihin kuntaan kukakin henkilö sijoitetaan, on esimerkiksi se, onko kunnassa ennestään jonkin maan kansalaisia.
—On ajateltu, että uusille asukkaille olisi parempi, jos kunnassa asuisi jo heidän maanmiehiään tai edes kulttuurillisesti lähempänä olevia.

Lietoon on sijoitettu aikaisempina vuosina kurdeja ja nyt lähiaikoina afganistanilaisia.
—Joissain kunnissa tosin ajatellaan, että ulkomaalaisia ei saisi sijoittaa lähelle toisiaan, ettei synny mitään ryhmittymiä. Monet tällaisista ennakkoluuloista perustuvat kuitenkin täysin kaupunkilegendaan.

Myllymäki miettii, että suomalaisten elintavat poikkeavat paljon muualta tulleiden tavoista. On hyvä, jos naapuria tervehditään, kun muissa maissa eläminen on hyvinkin avointa.
—Suomalaisia tapoja olisi kuitenkin kunnioitettava ja yritettävä sopeutua niihin.