Yle: Vähemmistövaltuutetun toimisto: Poliisin selkiytettävä toimintaansa ulkomaalaisratsioissa

Yle Uutiset: Vähemmistövaltuutetun toimisto: Poliisin selkiytettävä toimintaansa ulkomaalaisratsioissa 11.4.2012

Suomen poliisin tapa kysellä henkilötietoja ulkomaalaisilta hämmästyttää vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa viranomaista. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja, joiden mukaan poliisi ratsaa ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä kertomatta perusteluita.

Suomessa asuva ulkomaalainen voi joutua näyttämään paperinsa yllättävissä tilanteissa - esimerkiksi kaupungilla kävellessään tai ollessaan satamassa sukulaisia vastassa.

- Ihmiset, pitkään Suomessa asuneetkin, Suomen kansalaisetkin, valtaväestöstä poikkeavat, ottavat yhteyttä, että minut taas pysäytettiin, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.

Hiltusen mukaan henkilöille jää epäselväksi, miksi heidät on pysäytetty:

- Ihmisille on jäänyt sellainen mielikuva, että he eivät tiedä, minkä takia heidät pysäytettiin. He epäilevät, että ainoa syy oli heidän etninen taustansa. Että ei tässä ainakaan viestinnässä ole onnistuttu.

Poliisi kiistää väitteet. Poliisin mukaan tilanteissa kerrotaan aina, miksi henkilö pysäytetään.

- Minun tietooni ei ole tullut tällaista tilannetta, että olisi jätetty kertomatta, sanoo komisario Jari Taponen Helsingin poliisista.

- Sehän kuuluu hyvän hallinnon tapoihin, että jos kansalainen joutuu toimenpiteiden kohteeksi, niin heille kerrotaan syy, miksi, Taponen sanoo.

Maassaoloa valvotaan pistokokein

Myös Yle Uutisille on kerrottu tuoreesta tapauksesta, jossa poliisi kysyi miesseurueelta henkilöpapereita selittämättä, mistä on kysymys. Henkilöt olivat itäeurooppalaisia, joukossa myös vuosia Suomessa asunut, täällä opiskeleva ja työskentelevä henkilö.

Poliisin mukaan pysäytykset liittyvät yleensä järjestyshäiriöihin, rikosepäilyihin tai täällä olevien ulkomaalaisten maassaolon edellysten tarkistamiseen. Esimerkiksi EU-kansalaiset saavat oleskella maassa kolme kuukautta kerrallaan.

Ulkomaalaisten maassaoloa valvotaan pistokokein. Etninen profilointi on kielletty. Poliisin on vaikea kertoa, miten pistokokeisiin otettavat valitaan.

- Se perustuu käytännössä siihen, että jos... jos on ulkomaalainen, niin häneltä voidaan kysyä, Taponen sanoo.

- Mikään ryhmä ei sen takia valikoidu meidän kohteeksi, että me syrjisimme, se ei kuulu suomalaisen poliisin toimintatapoihin, Jari Taponen vakuuttaa.

Vähemmistövaltuutettu puuttui rajavartioston profilointeihin

Vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan poliisin pitäisi olla tarkkana.

- Kyse on siitä, millä perustein ihmisiä valitaan tällaisen viranomaistoiminnan kohteeksi, ja se ei saisi olla syrjivää.

Vähemmistövaltuutettu on puuttunut rajavartioston tapaan profiloida ulkomaalaisia vuosi sitten. Silloin vähemmistövaltuutettu esitti rajavartiolaitokselle keskustelua ja koulutusta etnisen profiloinnin kiellosta. Kannanotto liittyi rajan tekemään henkilötarkastukseen.

Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen epäilee, että joissakin tapauksissa poliisin ulkomaalaisvalvonta vaikuttaa tehottomalta ja perusteettomalta.

- Tätä pitäisi kyllä paremmin käydä organisaatiossa läpi, näitä toimintatapoja.

Etnisen profiloinnin esimerkki: rouva Williamsin tapaus

YK:n mukaan ihmisiä ei saa erotella pelkän etnisen alkuperän perusteella:

"Espanjassa Williams-nimiseltä rouvalta kyseltiin henkilöpapereita rautatieasemalla. Kun jälkeen päin selvitettiin, mihin tarkastus perustui, poliisi vastasi naisen näyttäneen ulkomaalaiselta. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että etniseen taustaan viittaavaan ulkonäköön ei voi toimintaa perustaa, ja se oli kiellettyä etnistä syrjintää."
Rainer Hiltunen, vähemmistövaltuutetun toimistopäällikkö