Turun Sanomat: Poliisi ei ota käsittelyyn Erosen tutkintapyyntöä Turun Sanomista

Turun Sanomat: Poliisi ei ota käsittelyyn Erosen tutkintapyyntöä Turun Sanomista 17.4.2012
Tutkinnan päätös

Varsinais-Suomen poliisilaitos ei ota käsittelyyn kansanedustaja James Hirvisaaren avustajan Helena Erosen Turun Sanomista tekemää rikosilmoitusta, jossa hän pyysi poliisia tutkimaan, oliko Turun Sanomat syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen lehden uutisoitua hänen kirjoittamastaan blogikirjoituksesta. Eronen teki viime viikolla myös ilmoituksen Julkisen sanan neuvostoon Turun Sanomien uutisoimasta hihamerkkiasiasta.

TS lainasi uutisessaan Helena Erosen Uuden Suomen nettisivuille kirjoittamaa blogia, jossa hän vaati Suomessa asuville ulkomaalaisille hihamerkkiä poliisin työn helpottamiseksi.

– Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, joten esitutkintaa ei toimiteta. Tutkinta on päätetty, muotoilee tutkinnanjohtaja Markku Kukko.

Eronen kertoo tutkintapyynnössään, että blogipalvelu, johon hän tekstinsä kirjoitti, poisti kirjoituksen asiattomana. Eronen kokee, että Turun Sanomien uutisointi asiasta oli harhaanjohtavaa ja hänen kunniaansa loukkaavaa.

– Esitutkintaa ei aloiteta, koska ilmoitustietojen ja muun selvityksen perusteella esiin ei ole tullut sellaisia seikkoja, joiden perusteella poliisin olisi syytä epäillä asiassa rikosta.

Tutkinnan päätöksessä todetaan myös, että Helena Eronen on pitänyt tekstiään sarkastisena parodiana, mutta sitä voidaan pitää hänen asemansa huomioiden vähintäänkin sopimattomana kirjoituksena, jopa mahdollisesti sellaisena, jonka eduskunta lainsäädäntövaltaa käyttävänä tahona on kriminalisoinut.

– Se, onko poliisilla syytä epäillä rikosta (Erosen tekstissä), ei tässä tutkinnan lopettamispäätöksessä oteta kantaa, koska blogikirjoitus on julkaistu Uuden Suomen verkkolehdessä, jonka kotipaikka ei sijaitse Varsinais-Suomen poliisilaitoksen toimialueella, kirjaa tutkinnanjohtaja Kukko.

Päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

___________________________________

Tutkinnan päätös

Asia:
TÖRKEÄ KUNNIANLOUKKAUS
KE 11.04.2012 – TO 12.04.2012
TURKU

Tapahtuma-aika: KE 11.04.2012 TO 12.04.2012
Paikkakunta: TURKU

Asianomistaja: ERONEN-KUHANEN, HELENA KATARIINA
ASIA: 1

Tapauspäätös:

ASIA 1 17.04.2012 KUKKO

Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei toimiteta, esitutkintalaki 2 §. Tutkinta päätetty.

ALKUTIEDOT:

Helena Eronen-Kuhanen on tehnyt 13.4.2012 Varsinais-Suomen poliisilaitokselle sähköisen asiointijärjestelmän kautta rikosilmoituksen pyytäen poliisia tutkimaan, onko Turun Sanomat syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen uutisoitua hänen kirjoittamansa blogikirjoituksen.

Suora kopio Eronen-Kuhasen rikosilmoituksesta:

“Kirjoitin blogikirjoituksen (liitteenä) otsikolla “Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin” päivällä 11.4.2012. Kirjoitus oli raisua huumoria sisältävä sarkastinen parodia, jonka luonteen tajusi takuulla jokainen normaalilla järjellä omattu henkilö.

Blogipalvelu, johon tekstin kirjoitin, poisti kirjoituksen asiattomana, mutta Turun Sanomat päättivät tehdä asiasta uutisen (liitteessä mukana myöskin), jossa parodiablogini sisältöä mainostettiin minun todellisena mielipiteenä otsikolla “Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä”. Uutisjuttuun oli poimittu blogistani eli kontekstistaan irroitettuja pätkiä, joiden avulla saatiin vaikuttamaan siltä, kuin minä todellisuudessa haluaisin merkata ulkomaalaiset, seksuaalivähemmistöt ym. hihamerkeillä. Tästähän nousikin suunnaton kohu, mikä luultavasti iäksi aiheuttanut leiman nimeni yhteyteen. Kaiken lisäksi Turun Sanomien toimittaja soitti minulle myöhemmin, jo juttunsa ensimmäisen version julkaistuaan, ja kerroin hänelle selvästi, että kyse on sarkastisesta huumorista ei minun todellisesta mielipiteestäni. Siltikään toimittaja ei uutiseen lisännyt mitään mainintaa siitä, että teksti on kirjoitettu ns. kieli poskella, vaan uutiseen päivitettiin ainoastaan maininta blogikirjoituksessani mainitusta “yhdysvaltalaisille hampurilaishihamerkit” muiden ulkomaalais- ja vähemmistöryhmien ohelle.

Koen, että uutisointi oli tahallisesti harhaanjohtavaa ja kunniaani loukkaava.

Siksi toivoisin poliisin tutkivat, täyttyykö tapauksessa törkeän kunnianloukkauksen kriteerit.

Törkeästä kunnianloukkauksesta laki sanoo:

Jos 9§:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedostusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Rikoslain 24 luku 10 § 2)”

Tapahtuman todistajat yhteystietoineen -osiin Eronen-Kuhanen on kirjannut:
“Koko Suomen kansa on todistamassa, että olen “kamala natsi”.

PÄÄTÖS:

Esitutkintaa ei aloiteta, koska ilmoitustietojen ja muun selvityksen perusteella esiin ei ole tullut sellaisia seikkoja, joiden perusteella poliisin olisi syytä epäillä asiassa rikosta.
(Esitutkintalaki 2 §)

PERUSTELUT:

Rikoslain 24 luku 9 §:n (9.6.2000/531) perusteella kunnianloukkaus -rikokseen syyllistyy henkilö, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten kuin edellä tarkoitetulla tavalla halventaa toista.
Herjaustahallisuus puuttuu, jos tekijällä on ollut vahvoja perusteita tai todennäköisiä syitä pitää totena, mitä hän on esittänyt tai mihin hän on vihjannut.
10 §:n nojalla tekoa on rikosoikeudellisesti arvosteltava törkeänä kunnianloukkauksensa, mikäli teko tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Kunnianloukkaus on rangaistavaa vain tahallisena tekona ja rangaistavuus riippuu siitä, millaisia perusteita väitteen esittämiseen on ollut.

Tahallisuuden alaraja on oikeustieteessä ja korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä määritelty siten, että tekoa on pidetty tahallisena, kun tekijä on pitänyt tunnusmerkistön toteutumista tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ottanut lukuisasti tapauksissa kantaa sallitun poliittisen kritiikin rajoihin. Tuomioistuimessa on katsottu, että poliitikon on osoitettava suurempaa sietokykyä kuin muiden yksityishenkilöiden, etenkin, jos hänen omat toimenpiteen julkisuudessa antavat aihetta kritiikille. Poliitikon kunnian suojan tarvetta on punnittava poliittisia asioita koskevan avoimen keskustelun arvoa vasten. Ennen kaikkea poliittisen vähemmistön kantojen esittämisen rajoittamisen on katsottu edellyttävän erityistä tarkkaa harkintaa.

Ihmisvapauteen kuuluu paitsi kirjoittajan oikeus julkaista, myös yleisön oikeus ottaa vastaan monenlaisia käsityksiä ja esityksiä yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.
Tuomioistuin on korostanut myös lehdistön sanavapautta demokraattisessa yhteiskunnassa.



Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama itsesääntelyelin, joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananvapautta. Journalistin ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Journalistin ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.

Suomen Journalistiliitto toteaa, että journalistin ohjeet ovat joukkoviestinnän itsesääntelyn perusta. Niihin on kiteytetty journalistien ja julkaisijoiden näkemys siitä, millaisten eettisten periaatteiden mukaan he haluavat suomalaisen joukkoviestinnän toimivan.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, ettei JSN ole sidottu journalistisiin ohjeisiin, mutta käytännössä ohjeilla on on päätösten perusteluissa huomattava merkitys. Pääsääntöisesti lehdistön oman pelisäännöt ovat rikoslain sääntelyä ankarampia. Jos uutisoinnissa ei ole rikottu hyvää journalistista tapaa, siinä harvoin on syyllistytty – ainakaan tahalliseen – rikokseen.

Journalistin ohjeiden (2011) johdannossa todetaan, että ”sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.
Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua.
Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.”

Ohjeen perusteella muun muassa journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen j katselijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi muun muassa tehdä haastatteluja.
Hyvä journalistinen tapa edellyttää asiatietojen huolellista tarkistamista ja kriittistä suhtautumista kaikkiin tietolähteisiin.
Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 4 luvun 13 §:n (13.6.2003/460) nojalla päätoimittajarikokseen syyllistyy, jos vastaava toimittaja tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen, hänet on tuomittava, jos tällainen rikos tehdään eikä häntä ole pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena.

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 54/2002) korostetaan vastaavan toimittajan itsenäistä päätösvaltaa yhtäältä toimituksen organisaatiossa ja toisaalta suhteessa viestintävälineen omistajatahoihin.
”Säännöksen toisen osan mukaan vastaavan toimittajan tehtävänä olisi päättää aikakautisen julkaisun, verkkojulkaisun tai ohjelman sisällöstä. Painovapauslain 19 §:n 1 momentin viimeisessä lauseessa ilmaistaan päätoimittajan asema nykyisin niin, että hänen tulee valvoa kirjoituksen julkaisemista ja määrätä sen sisällöstä. Ehdotettu säännös on tarkoitettu edelleen korostamaan vastaavan toimittajan itsenäistä päätösvaltaa yhtäältä toimituksen organisaatiossa ja toisaalta suhteessa viestintävälineen omistajatahoihin. Vastaavan toimittajan viimekätinen päätösvalta koskisi kaikkea aikakautiseen julkaisuun, verkkojulkaisuun tai ohjelmaan otettavaa aineistoa sen sisällöstä riippumatta, jollei ehdotetun 1 momentin mukaisesti ole määrätty useita vastaavia toimittajia. Tällöin vastaavien toimittajien päätösvalta määräytyy luonnollisesti heidän tehtävänjakonsa mukaisesti.”

Eduskunnan pääsihteerin johtamassa eduskunnan kansliassa työskentelee virka ja virkasuhteisten virkamiesten lisäksi kansanedustajien henkilökohtaiset avustaja, joiden valinnasta kansanedustajat vastaavat itse.
Helena Eronen-Kuhanen toimii kansanedustaja James Hirvisaaren avustajana.

Yksittäisen avustajan toimenkuvan sopii kansanedustaja ja hänen avustajansa keskenään. Erään kansanedustajan avustaja on julkisuudessa vuonna 2011 kertonut, että hänen työnsä on erilaisen taustamateriaalin hankkimista ja sen tiedon kansaedustajalle välittämistä. Hän käy läpi tulevat valiokuntaistunnot ja täysistunnot sekä pohtii myös, mitä kansanedustajan kannattaisi puhua täysistunnossa. Hän myös auttaa puheiden kirjoittamisessa, mutta ei päätä puheen sanomaa.

Eronen-Kuhanen ilmoittaa blogissaan olevansa sitoutumaton ja puolueeseen kuulumaton, mutta etenkin 12.4.2011 julkaistun blogikirjoituksen perusteella hänen näkemyksensä ovat lähellä Muutos 2011 –puolueen näkemyksiä. ( http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ )
Näiden tietojen perusteella voidaan tuoda esille näkemys, että Eronen-Kuhanen kansanedustajan avustajana ja aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvana henkilönä ainakin pyrkii olemaan poliittisesti julkinen henkilö.

Blogikirjoituksissaan Eronen-Kuhanen tuo esille ajatuksiaan ja mielipiteitään ajan ilmiöistä, yhteiskunnallisista asioista sekä yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttavaista henkilöistä verbaalisesti värikkäällä, jopa kärjekkään kriittiseen sävyyn.

Oikeuskäytännön ja –kirjallisuuden perusteella kunnianloukkaus –säädöksellä ei rajoiteta oikeutta poliittiseen kritiikkiiin eli julkiseen arvosteluun, joka kohdistuu henkilön menettelyyn poliittisessa elämässä taikka näihin rinnastettavassa toiminnassa.
Poliittisessa toiminnassa mukana olevan henkilön on sopeuduttava sietämään itseensä kohdistuvaa tavallista kärjekkäämpää kieltä, voimakkaampia ilmaisuja tai kritiikkiä poliittisessa keskustelussa muun muassa joukkotiedostusvälineissä.

Mikäli käyttää sosiaalisessa mediassa verbaalisesti värikästä ja kärjekästä kieltä ajatustensa ja mielipiteidensä esittämisessä, on vastaavasti ymmärrettävä ja siedettävä se, että näitä ajatuksia ja mielipiteitä saatetaan muiden toimesta kommentoida tai tuoda esille kriittisessä sävyssä sosiaalisen median lisäksi myös valtamediassa.

Varsinaissuomalaisen TS Yhtymä OY:n päätuote on Suomen kolmanneksi suurin seitsenpäiväinen Turun Sanomat-lehti. Yhtymä ylläpitää myös lehden verkkojulkaisua.

Helena Eronen-Kuhasen rikosilmoituksen liitteeksi liittämän ”Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin” –otsikolla oleva blogikirjoitus on julkaistu 11.4.2012 kello 11.42 Uusi Suomi –verkkolehden puheenvuoro –osiossa.

Turun Sanomat –lehti on lehden verkkosivulla julkaissut 11.4.2012 kello 17.11 ”Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä” –artikkelin, jota on päivitetty samana päivänä kello 21.29.

Artikkelissa toimittaja referoi Eronen-Kuhasen blogikirjoitusta todeten sen olevan makaaberia ajatusleikkiä ja toteaa, että ”juutalaiset pakotettiin Natsi-Saksassa pitämään hihamerkkinä keltaista daavidintähteä, jolla heidät pystyttiin erottamaan julkisesti juutalaisiksi.” Artikkelin lopussa toimittaja toteaa, että ”perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari valitsi Erosen uudeksi eduskunta-avustajakseen tammikuussa. Hirvisaari sai viime vuonna hovioikeudessa tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Keskiviikkona kirjoitettu blogiteksti poistettiin sivustolta vielä saman päivän aikana.”

Torstaina 12.4.2012 Turun Sanomat –lehti julkaisi sanomalehden sivulla 11 ”Professori pitää blogikirjoitusta sopimattomana muttei rangaistavana Kansanedustajan avustaja ehdotti ulkomaalaisille hihamerkkejä” –artikkelin.

Artikkelin alussa toimittaja on referoinut Eronen-Kuhasen blogikirjoista ja seuraavaksi artikkelissa on Eronen-Kuhasen oma mielipide blogikirjoituksesta. Artikkelin lopussa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen esittää näkemyksensä Eronen-Kuhasen blogikirjoituksesta.

Kun artikkelin eri tahot, myös Eronen-Kuhanen ovat tuoneet esille oman näkemyksensä blogikirjoitusesta, voivat artikkelit lukeneet henkilöt muodostaa vapaasti oman mielipiteensä Eronen-Kuhasen kirjoittamasta blogikirjoituksesta.

Kaleva –lehden verkkolehdessä on 24.3.2011 julkaistu artikkeli apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen haastattelusta. Artikkelin perusteella apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske on todennut, että rikoslakia koettelevasta nettikirjoittelusta on tullut kansallisurheilua ja toivoo villiin menoon hyviä tapoja.

Artikkelista:
”Korkein oikeus ei ole ehtinyt antaa ennakkoratkaisuja sanankäytöstä sosiaalisessa mediassa. Ehkä jo ennen kesää tulee KKO:n päätös kansanedustaja Jussi Halla-ahon blogikirjoittelun laillisuudesta.”
”Kalske paheksuu pitkälle koulutettujen parlamentaarikkojen vihapuhetta. Se rohkaisee muitakin rikkomaan lakeja.”

Kokonaisharkinnassa huomioiden edellä esille tuotu, sille ei ole tullut sellaista seikkaa, jonka perusteella poliisin olisi syytä epäillä kansanedustajan avustajana toimivan Helena Eronen-Kuhasen kirjoittamasta blogikirjoituksesta Turun Sanomat –lehden verkkolehdessä ja myöhemmin sanomalehdessä julkaistuja artikkeleita rikosoikeudellisesti moitittavana tekona ja aloittaa asiassa esitutkintaa.

Esitutkintalain 2 § 1. momentin mukaan ”poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella on syytä epäillä, että rikos on tehty”. Lain esitöissä todetaan, että rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. (HE 14/1985)

Eronen-Kuhasen 11.4.2012 ”ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin” – blogikirjoitusta, vaikka se on hänen itsensä mielestä vain sarkastista parodiaa, voidaan pitää huomioiden etenkin hänen asemansa kansanedustajan avustajana vähintäänkin sopimattomana kirjoituksena, jopa mahdollisesti sellaisena, jonka eduskunta lainsäädäntövaltaa käyttävänä tahona on kriminalisoinut. Se, onko poliisissa syytä epäillä rikosta, ei tässä tutkinnan lopettamispäätöksessä ei oteta kantaa, koska blogikirjoitus on julkaisu Uusi Suomi –verkkolehdessä, jonka kotipaikka ei sijaitse Varsinais-Suomen poliisilaitoksen toimialueella. (RL 1 luku 10 § / 16.8.1996/626)

MUUTOKSENHAKUOHJAUS:

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
Tämän ratkaisun estämättä asianomistajalla on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n perusteella mahdollisuus omalla vastuullaan nostaa syyte siinä järjestyksessä kuin sanotun lain 7 luvussa säädetään.
Ratkaisuun tyytymätön voi harkintansa mukaan kannella päätöksestä.
Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

TURKU 17.4.2012