Yle: Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski

Yle: Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski 25.4.2012

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä pitäisi keskittyä nykyistä enemmän maahanmuuttajiin, sanoo syrjäytymistä paljon tutkinut Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä. Kun suomen- tai ruotsinkielisten nuorten syrjäytymisprosentti on 3,7, vieraskielisillä se on keskimäärin 20.

Myrskylän mukaan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu ei riittävästi keskity maahanmuuttajien syrjäytymiseen. Nuorten syrjäytyminen on Suomessa keskeinen yhteiskunnallinen teema, josta ovat huolissaan poliitikot presidenttiä myöten. Aiheen on nostanut pinnalle huoltosuhteen heikkeneminen ja pelko työvoimapulasta, mutta syrjäytyminen ei itse asiassa ole merkittävästi lisääntynyt.

- Se oikeastaan väheni vuoden 2009 taantumaan saakka, silloin se hieman nousi, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.

Myrskylä on tutkinut syrjäytymistä tilastoaineiston pohjalta, ja julkisessa keskustelussa pyörivät luvut ja syrjäytymisen määritelmät ovat pitkälti häneltä peräisin.

- Kantaväestön syrjäytyminen on hiukan vähentynyt, mutta vieraskielisten määrä on kasvanut. Kun heistä tietty osa jää syrjään, se nostaa syrjäytyneiden kokonaismäärää hiukan, Myrskylä kertoo.

Tutkija: Huomio maahanmuuttajiin ja huostassa olleisiin

Kantaväestön ja maahanmuuttajien syrjäytymisriskissä on hurja ero. Myrskylän Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15-29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti on 3,7. Vieraskielisillä se on yli viisinkertainen, 20 prosenttia.

Myrskylän määritelmän mukaan syrjäytynyt on nuori, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja joka ei opiskele eikä käy töissä.

Myrskylä sanoo, että jos nuorten syrjäytymiseen halutaan puuttua, tärkeintä olisi kiinnittää huomio maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen.

- Ulkomaalaistausta on kaikkein vaikein tekijä. Toinen aika iso ryhmä ovat huostaanotettuina olleet nuoret, Myrskylä sanoo.

Nuorisotakuu ei yksin riitä

Myrskylä menee torstaina aamulla tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä, joka on luvannyt perustaa syrjäytymistyöryhmän.

Hallituksen kärkihankkeita puolestaan on nuorten yhteiskuntatakuu. Se on Myrskylän mielestä hyvä alku, mutta ei erityisemmin puutu maahanmuuttajien tai huostassa olleiden ongelmiin.

- Ei ainakaan riittävästi. Ehkä sen tarkoituskaan ei ole, enemmänkin valmistuneille yritetään taata työpaikka, Myrskylä sanoo.

Ihalainen: "Pitkä marssi"

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on paitsi nuorisotakuun puuhamies, myös kotouttamisesta vastaava ministeri. Hän painottaa, että nuorisotakuu koskee myös maahanmuuttajia.

Se ei vastaa kaikkiin ongelmiin, mutta muitakin keinoja Ihalaisen mukaan on.

- Erikseen on varattu määrärahoja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja koulutukseen. Lisäksi valtio tukee kuntia taloudellisesti kotouttamisohjelmien tekemisessä, Ihalainen luettelee.

Ihalainen uskoo, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä on mahdollista painaa alas. Edessä on kuitenkin "pitkä marssi".

- Haaste on aika iso, aika paljon on jo päässyt tapahtumaan. Työmaata riittää, mutta jostain on aloitettava, Ihalainen sanoo.


Mistä on kyse?

- Nuorison syrjäytyminen huolestuttaa huoltosuhteen heikentyessä
- Sekä hallitus että presidentti ovat luvanneet puuttua asiaan
- Tutkijan mukaan huomiota pitäisi kiinnittää maahanmuuttajanuoriin, joiden syrjäytymisriski on yli viisinkertainen kantaväestöön nähden
- Syrjäytyneen määritelmä: 15-29-vuotias, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, joka ei opiskele, ja joka ei myöskään käy töissä tai hoida lasta kotona.