HS: Romaneiden suosiman päiväkeskuksen kävijämäärä yllätti

Helsingin Sanomat/STT: Romaneiden suosiman päiväkeskuksen kävijämäärä yllätti 18.4.2012

Uusi Suomi: Näin kerjääminen järjestetään: ”Matka Suomeen 250€”

Uusi Suomi: Uusi ilmiö: Köyhät Espanjasta tulevat Suomeen

Helsingin Uutiset: Romanit pendelöivät nyt Helsingin ja Vantaan väliä

Romaneiden suosimassa päiväkeskuksessa Helsingissä kävi viime vuonna noin 11 000 ihmistä.

Valtaosa päiväkeskus Hirundon kävijöistä on kotoisin Bulgariasta tai Romaniasta. Vierailijoiden joukossa on ollut satoja pieniä lapsia.

Kävijämäärä yllätti täysin päiväkeskuksen väen.

"Kun avasimme, ajattelin, tuleeko tänne yhtään ketään", sanoo palvelualuejohtaja Pekka Tuomola Helsingin Diakonissalaitokselta.

Paikan suosion arvellaan pysyvän vähintään ennallaan tänä vuonna. Viime aikoina päiväkeskuksessa on vieraillut yhä enemmän muita kuin romaneja. Useat heistä ovat olleet aiemmin töissä Etelä-Euroopassa ja tulleet Suomeen paremman elämän toivossa.

Hirundoa ylläpitävät Helsingin Diakonissalaitos ja Helsingin kaupunki. Päiväkeskuksessa voi käydä esimerkiksi peseytymässä ja pesemässä pyykkiä. Tarjolla on myös sosiaalista tukea, terveysneuvontaa ja tulkkausapua.

_________________________

Uusi Suomi: Näin kerjääminen järjestetään: ”Matka Suomeen 250€”

Kerjääminen on järjestäytynyttä toimintaa, kertoo kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä.

– Toiminta järjestetään lähtömaassa. Romaneja kuljetetaan minibusseilla Suomeen, liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundossa työskenelevä Marjatta Vesalainen kertoo.

Kuljetus järjestetään Vesalaisen mukaan yleensä niin, että matkustajat maksavat matkansa vasta Suomessa, koska heillä ei yleensä ole rahaa.

– Hinnat ovat nousseet huomattavasti. Ennen matkan minibussilla sai 200 eurolla, mutta nyt hinta on noussun 250 euroon. Kotimaassa ihmisille mainostetaan tyylin ”Lähde matkaan, maksa kun saat rahaa”, Vesalainen kertoo.

Tähän 250 euroon ei sisälly matka takaisin. Räihän mielestä romaneille pitäisi järjestää turvallinen paluumatka kotimaahansa.

Suomeen tulevat romanit maksavat matkansa Vesalan mukaan yleensä kerjäämällä tai keräämällä pulloja.

– He eivät mielellään kerro kuinka paljon onnistuvat kerjäämällä saamaan rahaa, mutta jotkut ovat sanoneet, että noin 20 euroa päivässä, Vesalainen kertoo.

Räihän mukaan romanit ovat jakaneet Helsingin kerjäyspaikat keskenään.

– Romanisukujen päämiehet ovat jakaneet kerjäyspaikat. Osa kerjätyistä rahoista menee matkan järjestäjälle, Räihä kertoo.

Romanien järjestäytyneisyydestä kertoo Räihän mielestä myös viime kesäisen Kalasataman romanileirin toiminta.

– Kalasataman leiri oli kahden suvun hallinnassa. Suvut määräsivät, kuka leirissä sai asua. Jokainen leirissä asuva maksoi korvausta romanisuvuille, Räihä kertoo.

Vesalaisen mukaan romaneilla on yleensä niin huono elintaso kotimaasaan, että heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä Suomeen rahan toivossa.

Räihä uskoo, että romaneilla, jotka yleisimmin tulevat Suomeen Romaniasta ja Bulgariasta, on paremmat olot kotimaassaan kuin esimerkiksi Kalasataman leirillä.

Lakiin muutosta?

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ehdotti maanantaina, että Suomen lainsäädäntöä pitäisi kehittää niin, että kerjäämisen organisointi kielletään. Lue lisää Räsäsen kommenteista täältä.

Räihä on Räsäsen kanssa samoilla linjoilla, mutta ei usko asian toteutuvan.

– Jos kerjääminen kiellettäisi lailla, se olisi viesti kerjääjien lähtömaille, että tänne ei kannata tulla. Poliittinen kannatus asialle ei kuitenkaan näytä olevan riittävää, Räihä sanoo.

Räihä toivoo, että kunnilla olisi mahdollisuus kieltää kerjääminen järjestyssäännöissään, mutta sekin edellyttäisi lakimuutosta.

Kerjäläistyöryhmän ja Diakonissalaitoksen tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa kerrottiin lisäksi, että Suomeen odotetaan uusia köyhiä Espanjasta.

___________________________

Uusi Suomi: Uusi ilmiö: Köyhät Espanjasta tulevat Suomeen

Suomeen saapuu alkavana kesänä kerjäläisten lisäksi uusi ryhmä liikkuvaa eurooppalaista väestöä, arvioidaan Helsingin Diakonissalaitokselta. Laitoksen palvelualuejohtaja Pekka Tuomola kertoo, että Etelä-Euroopasta saapuva ryhmä on pääosin työnhaussa.

– Tänne on tulossa uusi ryhmä, jota ei viime vuonna ollut. Bulgariasta, Romaniasta ja Unkarista kotoisin olevat ihmiset, jotka ovat olleet Espanjassa tai Kreikassa töissä, suuntaavat Suomeen etsimään töitä, kun työtilanne Etelä-Euroopassa on heikentynyt. Kyse ei välttämättä ole romaneista, Tuomola kertoo.

Espanjan ja Kreikan työllisyystilanne on heikko. Maiden rajuista työttömyysluvuista kerrotaan enemmän täällä.

Helsingin kaupunki linjasi keväällä 2011, että katutyötä kerjäläisten keskuudessa jatketaan, mutta majoitustoimintaa ei järjestetä. Diakonissalaitoksen ylläpitämä päiväkeskus Hinduro auttaa kerjäläisiä ja muuta liikkuvaa väestöä tarjoamalla paikan peseytymiselle ja pyykin pesemiselle.

Suuri osa Hinduron asiakkaista on Tuomolan mukaan ollut Suomessa jo vuosia. Keskuksessa käy kuitenkin myös sellaisia, jotka ovat ensimmäistä kertaa Suomessa ja etsivät töitä.

– Joitakin olemme jo avustaneet saamaan rakennuksilla tarvittavan turvallisuuskortin ja jotkut ovat saaneet rakennuksilta tai siivoajana töitä. Ongelmana on, että monet eivät osaa suomea tai englantia yhtään, Tuomola sanoo.

Hinduron tiloja käyttävät pääosin ulkomailta tulleet romanit, jotka saavat elantonsa kerjäämällä kaduilla ja keräämällä pulloja. Kaupungin selvityksen mukaan Helsingin kaduilla liikkuu noin 200-300 romanikerjäläistä. Kesää kohti määrän odotetaan kasvavan.

Kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihän mukaan kaupungilla on selkeät linjaukset kerjäläisiin liittyen.

– Kerjääminen ei ole laitonta, mutta häiritsevä kerjääminen ja lasten kerjääminen on. Nämä selvitetään aina tapauskohtaisesti, Räihä sanoo.

Sisäministeri Päivi Räsänen on ehdottanut kerjäämisen organisoinnin kieltämistä. Lue lisää täältä.

Kaupunki on päättänyt, että slummeja tai leirejä ei Helsinkiin enää synny. Viime kesänä Kalasatamassa oli romanien leiri, joka kiellettiin. Kaupunki on päättänyt, että luvattomaan leiriytymiseen puututaan nyt nopeammin.

Liikkuvan väestön keskus Hindura

Hirundo-keskuksessa kävi viime vuonna 11 000 avunhakijaa, sekä kerjäläisiä että Suomessa ainakin pätkätöitä tekevää liikkuvaa väestöä.

Suurin osa (5552) heistä on tullut Bulgariasta ja toiseksi suurin osa Romaniasta (4779).

Miehiä kävijöistä oli 6 784, naisia 3 945 ja lapsia 703.

Hinduro on Helsingin diakonissalaitoksen ylläpitämän liikkuvalle väestölle tarkoitettu päiväkeskus, jossa kaikki EU:n alueelta tulevat voivat käydä peseytymässä, pesemässä pyykkiä ja syömässä eväitään.

Lähde: Helsingin diakonissalaitos

_______________________________________

Helsingin Uutiset: Romanit pendelöivät nyt Helsingin ja Vantaan väliä

Romaniasta ja Bulgariasta tulleita romaneita leireilee enenevissä määrin Vantaan puolella. Heitä on majaillut muiden muassa Korson Matarissa vanhassa puutalossa ja sen pihapiirissä.

Vantaalla tilaa riittää – Vantaan puolelle siirtymisestä kielii myös se, että Tikkurilan asemalla nähdään nyt edellisvuosia paljon suurempia romanijoukkoja.

Romanien siirtyminen selittyy sillä, että Helsingillä on tiukka linja romanien leiriytymisen suhteen: havaitut leirit kitketään nopeasti.

– He ovat Vantaan puolella kuin herran kukkarossa, eikä kukaan tee asialle mitään, romanien päiväkeskus Hirundossa Sörnäisissä työskentelevä Marjatta Vesalainen sanoo.

Ruokansa ainakin osa romaneista hankkii kauppojen roskiksista.

– Kauppakeskus Myyrmannin naisten vessasta on tullut romanien suosima peseytymispaikka.


Vaikka romanit Vantaalla yöpyisivät, niin moni heistä lähtee Helsinkiin kerjäämään päiväksi. Kerjäämällä saattaa tienata parikymmentä euroa päivässä.

– Kuvio menee niin, että Suomeen haluava romanian romani ostaa Romaniassa pikkubussimatkan Suomeen. Matka voi maksaa jopa 250 euroa suuntaansa. He maksavat matkansa vasta Suomessa kerjäämillään rahoilla. Loput kerjäämistienestit he pitävät itsellään, Vesalainen jatkaa.

Kerjääminen vaikuttaa järjestelmälliseltä ja suunnitellulta toiminnalta.

– Romanisukujen päämiehet jakavat kerjäyspaikat. Myös Kalasataman taannoinen romanileiri oli kahden suvun hallinnassa, Helsingin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä kertoo.

Sukujen päämiehet valitsivat, ketkä Kalasataman leiriin pääsivät. Sinne päässeet maksoivat siellä asumisesta.

Kerjäämässä on enimmäkseen naisia, miehet hankkivat rahaa muilla konsteilla, kuten etsimällä ja myymällä romuja.

Bulgariasta tulleet romanit eivät kerjää, he keräävät pulloja.

– Bulgarialaiset pyysivät jo listaa kesän festareista, joille voisivat mennä keräämään pulloja, Helsingin Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Pekka Tuomola paljastaa.