Savon Sanomat: Kerjääjä nykii vaatteista saadakseen rahaa

Savon Sanomat: Kerjääjä nykii vaatteista saadakseen rahaa 19.4.2012

Helsingin Sanomat: Romanien olojen kohennus kestää

Kuopiossa muutamia viikkoja olleet kerjäläiset ovat alkaneet nykiä ohikulkijoita myös vaatteista rahaa saadakseen.

Savon Sanomien tietoon tuli sekä keskiviikolta että torstailta tapauksia, joissa katusoittajien mukana ollut kerjäävä nainen oli tarttunut ohikulkijoita kädestä tai vaatteista ja tivannut rahaa.

Nuori ulkomaalainen nainen on roikkunut viime päivät etenkin ohikulkevien naisten vaatteissa Kuopion keskustassa. Aikuisiin miehiin hän ei ole koskenut.

Osa etenkin iäkkäistä ohikulkijoista on pitänyt tilannetta kiusallisena ja häiritsevänä. Osa kulkijoista on pelännyt, että vaatteita nykivä kerjääjä vie kukkaron jopa kädestä. Tietoon ei kuitenkaan ole tullut tilanteita, joissa nainen olisi varastanut arvotavaraa.

Katusoittaminen tai kerjääminen paikaltaan ei ole Suomessa kiellettyä. Sen sijaan aggressiivinen kerjääminen eli toisen kulun estäminen ja vaatteiden kopeltaminen on kiellettyä.

Poliisi toivoo tällaisista tapauksista tuoreeltaan tietoa hätänumeroon.

_____________________________________

Helsingin Sanomat: Romanien olojen kohennus kestää

Alkamassa on kuudes kerjäläiskesä Helsingissä. Onko mikään muuttunut?
Kyllä.
Ja ei. Pääkaupunkiin odotetaan taas noin 400:a romania, jotka hakevat pohjoisesta kotioloja laveampaa leipää. Tulijoiden joukko ei ole kasvanut, vaikka virkamiehet niin pelkäsivätkin.

Suomeen tullaan enimmäkseen Bulgariasta ja Romaniasta – mutta myös Unkarista ja Etelä-Euroopasta paetaan pahenevaa työttömyyttä.
Bulgarialaiset aikovat taas tienata panttipulloilla: romanien päiväkeskuksen työntekijöiltä on kyselty listaa tulevan kesän festivaaleista.
Romaniasta tullaan kerjäämään. Tällä haavaa neljältä eri alueelta, kerrotaan Diakonissalaitoksesta.
Uutta on, ettei romaneilla ole nyt epävirallista leiriytymispaikkaa, kun Kalasataman pihaleiri purettiin.

Entiseen tapaan viranomaiset kohauttavat olkapäitään kysymykselle, kuinka moni kerjää muille tahoille. He eivät tiedä. Eivät sitäkään, moniko ihmiskaupan uhri kyhjöttää kiveyksellä.
"Se on nykyajan orjakauppaa", kommentoi kerjäämistä kansalaisjärjestö Agentia Impreunan toiminnanjohtaja Gelu Duminica.
Impreuna (suomeksi yhdessä) on yksi Romanian aktiivisimmista kansalaisjärjestöistä. HS tapasi Duminican Bukarestissa huhtikuun alussa.

Kerjäämistä voi verrata teollisuudenalaan, hän arvioi. "Verkostot ovat valtavia."
Romanitutkija ei usko, että kerjäämisen kieltäminen ratkaisee ongelmia – ei Suomessa eikä muuallakaan.
"Kerjääminen elannon hankkimiseksi ei ole väärin. Kokonaisen teollisuuden luominen kerjäämisestä on."

Toisin kuin monissa Euroopan metropoleissa, Helsingissä lapsia ei ole valjastettu rahan aneluun. Se on valonpilkahdus. Mutta täälläkin pitäisi selvittää, ketkä kerjäävät itselleen ja kenet pannaan kerjäämään.
"Poliisin tehtävä on selvittää tämä", Duminica tiukkaa.

Euroopan suurin romanivähemmistö, noin puolitoista miljoonaa ihmistä, elää Romaniassa. Yrityksistä huolimatta tämän kansanosan integroiminen yhteiskuntaan etenee olemattomin askelin.
Kolmesta eri syystä, näkee Duminica: "Tehoton politiikka, valtaväestön harjoittama marginalisointi ja romanien itse itsensä marginalisointi."

Sosiaaliviraston kerjäläistyöryhmää vetävä Jarmo Räihä sanoi toimittajille eilen, että yksi suuri ongelma on, etteivät romanit arvosta koulutusta. Kysyä kuitenkin sopii, miksi köyhistä oloista tuleva arvostaisi koulutusta, jollei sillä ole vaikutusta työnsaantimahdollisuuksiin.
Kerjääminen pirullisessa helsinkiläisviimassa on monelle todella ainoa ansaintatapa.

Kauas ulottuva syrjimisen kulttuuri heijastuu romanian kielestä.
Romanian valtapuolueen PDL:n kansanedustaja ehdotti taannoin, että sana romi (suomeksi romani) muutetaan virallisesti tšiganiksi (suomeksi mustalainen), jottei sanaa sotkettaisi romanialaista merkitsevään sanaan.
Nykyromanian sanakirjassa tšigan-sanan selitys on edelleen "huonotapainen henkilö". Etymologialtaan sana palautuu merkitykseen "älä koske".

Itä-Euroopan mailta odotetaan nyt äkkinäisiä korjausliikkeitä. Romanien tilanteen parantumiseen tarvitaan todennäköisesti sukupolvia.
"Syrjinnän poistaminen maailmasta on unelma, joka ei koskaan toteudu. Ihminen on sellainen", Duminica, itsekin romani, synkistelee.
"Mutta vuonna 1992 romaneista 0,1 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Vuonna 2008 luku oli 1,8. Se on valtava muutos. Muutokselle täytyy antaa aikaa."