Savon Sanomat: Monta harhaa ja myyttiä romaneista

Savon Sanomat: Monta harhaa ja myyttiä romaneista 14.4.2012

Valtakunnallisilla Romanikulttuuripäivillä Kuopion musiikkikeskuksessa sukellettiin lauantaina syvälle romanien historiaan, kun Helsingin yliopiston lehtori Panu Pulma antoi esimakua lokakuussa julkaistavasta Suomen romanien historiasta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjahanke on valtion rahoittama.

– Jokaisella kansalla on tarve tuntea oma taustansa. Muuten identiteettiä hallitsevat myytit – väärä ymmärrys.

Yksi yleisimmistä myyteistä Pulman mukaan on ajatus romanien eristäytymisestä, jolla selitetään myös kulttuurin erilaisuutta.

– Se on täydellinen väärinkäsitys. Romanit ovat selviytyneet kanssakäymisellä, väestöryhmät ovat antaneet toisilleen jotain, Pulma sanoo.

Suomessa on arviolta noin 10 000 romania. Suurimman osan tausta on 1700-luvun muutoissa Ruotsista Suomeen. Siihen vaikutti armeijan suuret linnoitushankkeet, Viapori ja Svartholma. Romaneja värvättiin runsaasti. Romaneja on Suomessa ollut toki kauemminkin, aina 1500-luvulta saakka.

Pulma kertoi, että romaneihin liittyy monia muitakin myyttejä.

– Paljon puhutaan vuoden 1637 tappolaista. Tutkimus ei kuitenkaan tunne yhtään tapausta Suomesta, jossa lakia olisi sovellettu. Yhtään romania ei ole sen takia tapettu.

Romukoppaan joutavat myös vertaukset juutalaisväestöön. Saksa ei ollut kiinnostunut Suomen romaneista, eikä Mannerheim ottanut kantaa koko asiaan.

Suomen kansalaisia romaneista tuli virallisesti 1809 suuriruhtinaskunnan perustamisen yhteydessä. Tosin jo vuoden 1686 uudessa kirkkolaissa papisto määrättiin huolehtimaan romanien uskonnollisista tarpeista.

Romaniasianneuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Pekka Haaviston piti ohjelman mukaan avata Romanikulttuuripäivät Kuopiossa,

mutta Pekka-fanit joutuivat pettymään. Järjestäjien mukaan Haavisto joutui erityistehtäviin Syyriaan, jossa on alkamassa YK:n operaatio tulitauon valvomiseksi.

Lue aiheesta lisää sunnuntain Savon Sanomista.