Kaleva: Vihapuheen määrittely: liioittelu sallitaan, solvaaminen ei 16.4.2012
Suomessa on tullut ajankohtaiseksi määritellä, milloin vihapuhe on lain mukaan rangaistavaa ja milloin ei.
Haasteelliseksi vihapuheen rangaistavuuden tekee muun muassa se, että sananvapauden perusteella kansalaisilla on oikeus ilmaista kärkeviäkin mielipiteitä.
Reunaehtoja rangaistavalle vihapuheelle on hakenut valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen asettama työryhmä, joka on laatinut aiheesta raporttiluonnoksen.
Siinä vihapuheen määrittelyn pohjaksi on otettu laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Sen mukaan teko on rangaistava, jos jotakin ryhmää uhataan, panetellaan tai solvataan rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.
Sananvapautta ei saa riistää
Vaikka kiihottaminen kansaryhmää vastaan on rikos, kansalaisilla on sananvapauden perusteella on oikeus liioitella ja provosoida.
Esimerkiksi kommentti ”maahanmuuttajat vievät Suomen vararikkoon”, ei täytä raportin mukaan rikoksen tunnusmerkkejä.
Panettelu ja solvaaminen on kuitenkin kielletty.
Kommentit, jossa maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä hyväksytään tai pidetään toivottavana, ovat rangaistavia. Myös ihmisten vertaaminen eläimiin ja loisiin on kiellettyä.
Vitsi ei ole selitys
Työryhmän raportissa on yksi esimerkki, jossa ihmisryhmä nähdään ”perkeleen rosmoina ja loiseläjinä, jotka aiheuttivat varmasti enemmän vahinkoa kuin kaikki eläimet yhteensä”.
Sen kirjoittaja on tuomittu sakkorangaistuksiin.
Kirjoittaja oli perustellut kommenttiaan oikeudessa sillä, että kyseessä oli vitsi. Oikeuden mukaan kirjoituksen sävy ei kuitenkaan ollut vitsikäs.
Joissain tapauksissa myös epäsuora uhkaus riittää rangaistuksen langettamiseen. Näin kävi muun muassa sen kommentin yhteydessä, jossa ulkomaalaisia pidettiin rumina, haisevina ja likaisina ja toivottiin kristalliyön tapahtumien toistumista.
Kristalliyöllä viitataan natsi-Saksan tapahtumiin, jotka aloittivat juutalaisvainot.
Raporttiluonnoksen voi lukea poliisin internet-sivuilla, ja siitä voi antaa palautetta osoitteeseen marko.forss@poliisi.fi