Yle: Kaupunkien kulttuurijohtajat ovat muuta väestöä liberaalimpia

Yle: Kaupunkien kulttuurijohtajat ovat muuta väestöä liberaalimpia 9.1.2014
Yle: Päätoimittajat säilyttäisivät ruotsin toisena virallisena
Yle: Kansallismielisyys, välittäminen ja ihmisen kunnioittaminen – siinä kansanedustajien arvot

Suurten kaupunkien kulttuurijohtajat ottaisivat Suomeen enemmän pakolaisia, vähentäisivät Suomen energiankulutusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sallisivat samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Yle Uutiset pyysi suurten kaupunkien kulttuurijohtajia vastaamaan samoihin kysymyksiin, joita käytettiin myös Taloustutkimuksen marraskuussa toteuttamassa laajemmassa tutkimuksessa. Kysely lähetettiin 15 suurimman kaupungin kulttuurijohtajille. Heistä kahdeksan vastasi kyselyyn.

Kaikkein selvin ero kulttuurijohtajien ja kansalaisten välillä koskee kysymyksiä pakolaisten ottamisesta, homoavioliitoista ja joidenkin ihmisryhmien taipumuksista rikollisuuteen.

Kulttuurijohtajista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomeen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia. Koko väestöstä tätä mieltä oli 22 prosenttia, kun taas 58 prosenttia vastusti ajatusta. Yksikään kulttuurijohtajista ei vastustanut.

Eri mieltä rikoksista ja avioliitosta

Puolet kulttuurijohtajista oli myös sitä mieltä, että johonkin ihmisryhmään kuuluminen ei tee henkilöstä helpommin rikollista tai häiriökäyttäytyjää. Koko väestöstä 62 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että jotkut ihmisryhmät nimenomaan ovat taipuvaisempia rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen.

Kaikki kulttuurijohtajat olivat sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla oikeus avioliittoon. 75 prosenttia oli vahvasti samaa mieltä ja loput jonkin verran samaa mieltä asiasta. Koko väestöstä 55 prosenttia kannatti ja 34 prosenttia vastusti samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

Selvä yksimielisyys vallitsi myös siitä, että tulevaisuudessa myös suomalaisten pitäisi vähentää energiankulutustaan huomattavasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaikista suomalaisista tätä mieltä oli 61 prosenttia, kun taas lähes neljännes vastusti ajatusta.

Yhtä mieltä epätasa-arvosta ja lain kunnioittamisesta

Kansan ja kulttuurijohtajien arvot kohtasivat parhaiten kysymyksissä, jotka koskivat naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä lain rikkomista, jos se on ristiriidassa oman moraalin kanssa.

Kulttuurijohtajista jopa 76 prosenttia koki, että epätasa-arvoa on yhä olemassa, kun koko kansasta tätä mieltä oli 65 prosenttia.

Lain rikkomista oman moraalin nimissä vastusti 75 prosenttia kulttuurijohtajista, kun vastaava luku koko väestön osalta on 64 prosenttia.

Pakkoruotsi ja sudet jakavat mielipiteitä

Ruotsin kielen virallisen aseman säilyttämistä kulttuurijohtajat kannattavat muuta väestöä enemmän. Ajatusta kielen erityisaseman purkamisesta vastusti 75 prosenttia, kun kaikista vastaajista 49 prosenttia vastusti ja 34 prosenttia kannatti ajatusta.

Susien metsästyksen vapauttamista vastusti 63 prosenttia kulttuurijohtajista, kun taas koko väestöstä nykyistä vapaampaa metsästystä vastusti 39 prosenttia. Silti 38 prosenttia vastaajista kannatti metsästyksen vapauttamista, mikä on lähellä koko väestön 41 prosenttia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämistä nopeuttaisi 50 prosenttia kulttuurijohtajista, kun koko väestöstä sitä vastustaa jopa 65 prosenttia. Myös yksityistämisen nopeamman tahdin vastustajia löytyy kahdeksan kulttuurijohtajan joukosta kolme kappaletta.

Kulttuurijohtajat olivat muuta väestöä enemmän sitä mieltä, että suomalaisia holhotaan liikaa erilaisin säädöksin ja että valtion tuella ei pitäisi pitää pystyssä tappiollista yritystoimintaa. Myös lihansyönnin vähentäminen sai vähän enemmän kannatusta kulttuurijohtajien keskuudessa.

Kysytyistä asioista tärkeimpinä kulttuurijohtajat pitivät epätasa-arvon havaitsemista, lain asettamista moraalin edelle sekä yksilönvapauksien lisäämistä.

Kulttuurijohtajien vastaukset kysymyksittäin

[...]

________________________________________


Yle: Päätoimittajat säilyttäisivät ruotsin toisena virallisena

Suurimpien sähköisten medioiden ja sanomalehtien päätoimittajat ovat arvokysymyksissä samoilla linjoilla muun väestön kanssa. Eroja löytyy kuitenkin, kun puheeksi tulee ruotsin kielen asema, pakolaiset tai yksilönvapauksien lisääminen.

Yle Uutiset kysyi maan suurimpien sähköisten medioiden ja levikiltään suurimpien sanomalehtien päätoimittajilta samat kysymykset, joita käytettiin Taloustutkimuksen marraskuussa toteuttamassa laajemmassa tutkimuksessa. 16:sta päätoimittajasta kuusi vastasi kyselyyn.

Suurin ero kyselyyn vastanneiden päätoimittajien ja muun väestön arvoissa koski pakolaisten ottamista Suomeen. Neljä päätoimittajaa kuudesta oli sitä mieltä, että pakolaisia pitäisi ottaa Suomeen enemmän, kun koko väestöstä samaa mieltä oli vain joka viides ja eri mieltä lähes 60 prosenttia.

Myös ruotsin kielen virallinen asema jakoi päätoimittajia eri leiriin muun kansan kanssa. Viisi päätoimittajaa kuudesta vastusti kielen virallisen aseman purkamista. Koko väestöstä sitä vastusti noin puolet ja kannatti noin kolmasosa.

Kolmas erottava tekijä oli mielipide ihmisten holhoamisesta. Viisi päätoimittajaa kuudesta oli sitä mieltä, että yksilönvapauksia pitäisi lisätä holhoamisen sijasta. Koko väestöstä samaa mieltä oli puolet.

Puolesta ja vastaan

Kyselyyn vastanneet päätoimittajat jakautuivat kahteen yhtä suureen leiriin kolmen arvokysymyksen kohdalla. Mielipiteet jakautuivat tasan puolesta ja vastaan siinä ovatko naiset Suomessa yhä epätasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden. Koko väestöstä tätä mieltä oli noin kaksi kolmasosaa, kun reilu viidennes oli sitä mieltä, että epätasa-arvoa ei enää ole.

Toinen mielipiteet tasan jakanut kysymys koski sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisen tahtia. Koko väestöstä noin kaksi kolmasosaa vastusti nykyistä nopeampaa yksityistämistä.

Päätoimittajat jakoi kahteen yhtä suureen leiriin myös kysymys siitä onko joillakin ihmisryhmillä muita enemmän taipumusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen.

Päätoimittajat kansan peilinä

Monissa kysymyksissä päätoimittajien mielipiteiden jakautuminen peilasi hyvin koko väestön vastauksia. Tällaisia kysymyksiä olivat muun muassa homoliittojen salliminen, sosiaalitukien vaikutus yksilön vastuunottoon sekä ilmastonmuutokseen reagoiminen.

Keskenään yksimielisiä päätoimittajat olivat vain siitä, että lakia ei tule rikkoa, vaikka se olisi ristiriidassa oman moraalin kanssa. Kaikki kyselyyn vastanneet päätoimittajat vastasivat olevansa jonkin verran tätä mieltä.

Muuta väestöä enemmän päätoimittajat vastustivat sekä lihansyönnin vähentämistä että tappiollisen yritystoiminnan jatkamista valtion tukemana.

Esitetyistä arvokysymyksistä kyselyyn vastanneet päätoimittajat pitivät itselleen tärkeimpinä yksilönvapauksia, tappiollisen yritystoiminnan kohtelua sekä ruotsin kielen asemaa.


Päätoimittajien vastaukset kysymyksittäin

[...]
_________________________________________


Yle: Kansallismielisyys, välittäminen ja ihmisen kunnioittaminen – siinä kansanedustajien arvot

Kuluneella viikolla on keskusteltu suomalaisten arvoista Yle Uutisten arvokyselyn innoittamana. Kolme poliitikkoa kertoi arvonsa Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Kansanedustajat kertoivat arvoistaan Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Esiin nousivat välittäminen, kansallismielisyys ja ihmisten kunnioittaminen.

Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahden arvomaailmassa tärkein asia on välittäminen.

– Kun itse tein puoluevalintaa, tein sen arvojen pohjalta. Esimerkiksi kokoomuksessa tuli esille, että välitetään toisistamme ja tehdään kannustavaa yhteiskuntapolitiikkaa, hän toteaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoo, että hänen arvonsa liittyvät siihen kuinka kansanedustajan tulee toimia. Tärkeintä on pysyä uskollisena äänestäjäkunnalle.

– Jos minun pitää politiikasta jokin arvo pitää mainita, niin kansallismielisyys, hän sanoo.

Sosialidemokraattien Ilkka Kantolan keskeisimpiin arvoihin kuuluu ihmisen kunnioittaminen asemasta riippumatta.

– Lähtökohta on se, että jokaista ihmistä tulee kunnioittaa. Ei niin, että vasta kun ihminen on ansainnut kunnioituksen, niin sitten häntä voisi kunnioittaa.