Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttajista uusi voimavara 13.9.2015
Kansanedustajat saivat työpöydälleen hallituksen esityksen eläkeuudistuksesta, kun he aloittivat syysistuntokauden. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017.
Työmarkkinajärjestöjen sopimassa uudistuksessa vanhuuseläkeiän alaraja nousisi asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia.
Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidottaisiin eliniänodotteeseen. Myös eläkkeen karttumaan ja eläkemuotoihin esitetään muutoksia.
Uudistuksesta on vaikea löytää suuria miinuksia, vaikka ihmisten vanhuuseläkeikää nostetaan. Tästä huolimatta myös tämän päivät nuoret ehtivät nauttia eläkepäivistä pitempään kuin suuret ikäluokat. Ihmisten eläkkeelläoloaika on pidentynyt jatkuvasti ja tämä sama kehitys tulee jatkumaan, koska ihmiset elävät pitkään. Uudistuksen myötä työurat pitenevät, jottei työssä oloon kuluisi nykyistä lyhyempää aikaa suhteessa eläkkeellä oloon.
Pidemmät työurat tuovat paremmat eläkkeet ja samalla eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys varmistuu. Eläkeuudistus purkaa osaltaan myyttiä siitä, ”ettei me nuoret ikinä saada eläkettä”.
Uudistuksen jälkeen työeläkkeiden rahoitus on varsin vakaalla uralla väestön rajusta ikääntymisestä huolimatta. Nyt sovitulla 24,4 prosentin työeläkemaksulla pitäisi pärjätä aina 2060-luvulle saakka.
Uudistuksen taustalla on ikärakenteen raju muutos ja huoltosuhteen heikkeneminen. Viime vuonna eläkkeelle siirtyi yli 70 000 ihmistä. Työikäisen väestön määrä supistuu noin 100 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä.
Tuijottaminen pelkästään eläkkeelle siirtyneiden määrään antaa kuitenkin väärän kuvan tilanteesta samoin kuin vanhushuoltosuhdekin. Eläkkeensaajien osuus väestöstä on itse asiassa muuttunut varsin verkkaisesti. Tämä johtuu osaltaan siitä, että samaan aikaan Suomen väkiluku on kasvanut. Tämä selittyy maahanmuutolla. Viime vuonna Suomeen muutti noin 20 000 ihmistä.
Monet ekonomistit, kuten Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, näkevät maahanmuuttajissa ratkaisun ikääntyvän Suomen ongelmille. Kiander arvioi, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu nostaa Suomen väestön määrää noin 100 000 ihmistä ennustettua suuremmaksi tällä vuosikymmenellä. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös jatkossa.
Tämän päivän tilanteessa kyse on ennen kaikkea humanitäärisestä maahanmuutosta. Arvioiden mukaan puolet turvapaikanhakijoista saa kuitenkin myönteisen päätöksen ja jää Suomeen.
Suomella on nyt hyvät mahdollisuudet tasapainottaa ikääntyvän väestön ikäpyramidia ja tarjota ihmisille parempaa elämää. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos maahanmuuttajia ei saada töihin.
Tässä on pakko onnistua uusin keinoin. Nyt tarvitaan lämpimän sydämen lisäksi hyvää kotouttamispolitiikkaa ja joustavuutta työmarkkinoille.