Iltalehti: Näin hallitus haluaa kiristää perheenyhdistämisen kriteereitä - koskee tuhansia ihmisiä 12.9.2015
Hallitus ilmoitti perjantaina tiukentavansa perheenyhdistämisen kriteereitä. Linjaus löytyy myös hallitusohjelmasta, mutta sanamuoto on koventunut matkan varrella.
Hallitus linjaa 29. toukokuuta päivätyssä strategisessa ohjelmassaan, että Suomi on vuonna 2025 "avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa", jossa "ihmisellä on vapaus ja vastuu rakentaa omaa, perheensä ja läheistensä elämää".
Hallitusohjelmassa todetaan, että "perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti".
Perjantaina hallitus ilmoitti käynnistävänsä sisäministeri Petteri Orpon (kok) johdolla ulkomaalaislakiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita hallitusohjelman kirjausten mukaisesti jo tänä syksynä.
- Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti, hallituksen julkistamassa maahanmuuttopoliittisessa toimenpidepaperissa sanotaan.
Sisäministeriön maahanmuutto-osasto aloittaa työnsä heti ensi viikon alussa. Hankkeen ensivaiheessa tehdään kansainvälistä vertailua eri toimenpiteistä ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.
- Lainsäädäntöhanke käynnistyy maanantaina. Sen sisältö ja laajuus tarkentuu matkan varrella, sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio sanoo Iltalehdelle.
Suuntaa antava summa
Vuorion mukaan mahdollisuuksia on tässä vaiheessa monia. EU-direktiivi mahdollistaa muun muassa toimeentuloedellytyksen asettamisen perheenyhdistämisen ehdoksi.
Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta löytyy suuntaa antavat euromäärät turvatun toimeentulon määrittämiseksi.
Esimerkiksi kahdesta aikuisesta ja kahdesta alaikäisestä lapsesta koostuvan perheen toimeentuloon vaaditaan 2 600 euroa kuukaudessa. Osa sosiaalietuuksista, kuten esimerkiksi lapsilisä, opintoraha ja asumistuki, vähentävät vaadittavan toimeentulon määrää.
Edellä mainitut "tulorajat" eivät kuitenkaan koske humanitääristä tai toissijaista suojelua saavia turvapaikanhakijoita.
- Heidät on vapautettu tästä kokonaan, Vuorio sanoo.
Koskee tuhansia ihmisiä
Tästä on Vuorion mukaan kysymys.
Hallitus haluaa selvittää, voisiko toimeentuloedellytyksen laajentaa koskemaan myös humanitääristä tai toissijaista suojelua saavia turvapaikanhakijoita.
Humanitääristä suojelua annetaan Vuorion mukaan melko vähän, mutta toissijaisen suojelun piiriin kuuluu tuhansia ihmisiä.
- Toissijainen suojelu on laajasti Maahanmuuttoviraston päätöskäytännössä edustettuna. Puhutaan hyvin isosta määrästä ihmisiä, Vuorio sanoo.
EU-direktiivi ei edellytä humanitääristä suojelua, vaan se on Vuorion mukaan Suomen itse käyttöön ottama "kategoria" epävakaista oloista saapuvien ihmisten suojelemiseksi.
- Jos turvapaikanhakija ei täytä kansainvälisen suojelun eli turvapaikan edellytyksiä, niin hänelle voidaan myöntää toissijaista suojelua esimerkiksi yksilöön kohdistuvan vainon perusteella.
Vuorion mukaan toissijaista suojelua annetaan muun muassa Somaliasta tuleville.
Taustalla on Vuorion mukaan hallintotuomioistuimen linjaus, jonka mukaan Etelä- ja Keski-Somaliastakin tulevat ihmiset voivat täyttää vaadittavat kriteerit, koska he joutuvat tulemaan Mogadishun kautta, jota pidetään niin turvattomana alueena, että heille on annettava toissijaista suojelua.
Toissijaista suojelua sai viime vuonna 215 Irakin kansalaista, 96 Somalian kansalaista ja 28 Venäjän kansalaista. Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä annettiin yhteensä 1 346.
Laaja keinovalikoima
Edellä mainittujen "tulorajojen" lisäksi EU-direktiivi mahdollistaa muun muassa vaatimuksen kielitaidosta.
- Perheenyhdistämisen edellytykseksi voidaan asettaa se, että Suomeen tulossa olevilla henkilöillä on hallussaan Suomen kielen alkeet. Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa tämä on jo käytössä ainakin joltain osin, Vuorio sanoo.
- Perheenkokoajalta (Suomessa oleskeleva EU-alueen ulkopuolisen maan kansalainen) voidaan edellyttää myös sitä, että hän on osallistunut kotouttamistoimiin eli toteuttanut hänelle laadittua kotoutumissuunnitelmaa tai osoittanut kotoutumisensa sillä, että hänellä on pysyväisluontoinen tai sellaiseksi katsottava työsuhde, tai että hän on opiskelemassa.
Direktiivi mahdollistaa myös esimerkiksi kahden vuoden aikarajan asettamisen ennen kuin perheenyhdistämisprosessin voi käynnistää.
Vuorion mukaan monessa maassa käytössä oleva sairausvakuutuksen pakollisuus istuu Suomen järjestelmään vähän huonosti, sillä meillä on käytössä asumisperusteinen sosiaaliturva.
Myös joissain maissa käytössä olevan asuntoedellytyksen käytännön toteutus vaatii Vuorion mukaan vielä selvittelyjä. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että perheenkokoajalla olisi oltava käytössään riittävän suuri asunto Suomeen tulevia perheenjäseniään varten.
- Tästä käytiin keskustelua jo pari hallitusta sitten, kun Suomeen tuli siihen aikaan aika isoja perheitä perheenyhdistämisen kautta ja tänne alkoi syntyä osittain jo asunnottomuutta myös maahanmuuttajien keskuuteen. Tämä kohta keskustellaan ympäristöministeriön kanssa, Vuorio sanoo.
- Meidän täytyy peilata kaikkia toimenpiteitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöihin ja erityisesti perhe-elämän suojan kysymykseen.
Tällainen on EU-direktiivi
Syyskuussa 2003 annetun perheenyhdistämisdirektiivin mukaan Euroopan unionin alueella laillisesti oleskelevilla EU-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten (perheenkokoajien) perheenjäsenillä on oikeus perheenyhdistämiseen siinä EU-maassa, jossa perheenkokoaja oleskelee. Tavoitteena on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten parempi kotoutuminen.
Direktiivin mukaan perheenyhdistämistä voivat hakea EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin EU-maassa ja perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus. Oikeus perheenyhdistämiseen koskee perheenkokoajan aviopuolisoa, avioparin alaikäisiä lapsia ja aviopuolison huolettavina olevia alaikäisiä lapsia.
EU-maat voivat tietyin edellytyksin sallia perheenyhdistämisen myös ensimmäisen asteen sukulaisten (isä ja äiti), täysi-ikäisten naimattomien lasten ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävien henkilöiden (avoliitto tai rekisteröity parisuhde) osalta. Direktiivin mukaan EU-maat voivat edellyttää perheenkokoajalta ja hänen aviopuolisoltaan 21 vuoden vähimmäisikää.
EU-maa voi lisäksi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä hänen että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kansallisen lainsäädännön mukaisia kotouttamistoimenpiteitä. Edellä mainittu ei koske pakolaisia.
Perheenjäsenen maahantulo ja oleskelu voidaan kieltää yleiseen järjestykseen, sisäiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Näin voidaan tehdä myös mahdollisissa petostapauksissa (esimerkiksi asiakirjaväärennökset ja valeavioliitot). Myönnetty oleskelulupa voidaan myös peruuttaa tai jättää uusimatta edellä mainituista syistä.