MTV: Nämä alat ovat pulassa ilman maahanmuuttajia

MTV: Nämä alat ovat pulassa ilman maahanmuuttajia 14.9.2015
MTV: Korkeakoulutetut maahanmuuttajat karkaavat ulkomaille – "Tämä on hukkainvestointi"

Maahanmuuttajien rooli kasvaa suurten kaupunkien työmarkkinoilla. Liikennöinti, siivous, rakennustyömaat, ravintolat ja tulevaisuudessa myös maatalous. Helsingissä jo noin puolet lähiliikenteen bussikuskeista on ulkomaalaistaustaisia.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2014) mukaan pääkaupunkiseudulla eniten ulkomaalaistaustaisia työskentelee majoitus- ravitsemusalalla (18 %). Teollisuus ja rakentamissektorilla sekä liike-elämän palveluissa maahanmuuttajien osuus on vajaa kymmenen prosenttia. Koulutus ja sosiaali- ja terveyspalveluissa heitä on noin 6 prosenttia kaikista työntekijöistä.

– Toimistot eivät pysyisi puhtaina, jos meillä ei olisi maahanmuuttajia. Eivätkä bussit kulkisi. Ravintoala olisi ongelmissa ja sama tilanne alkaa olemaan hoito-alan suhteen. Esimerkiksi Helsingissä arviolta 15 - 20 prosenttia hoitajista ja lääkäreistä alkaa olemaan maahanmuuttajia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsander.

Koko maassa vastaavat prosentit ovat kaksi tai kolme kertaa pienempiä. Yleisesti katsoen tilastojen prosentit eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

– Suomen kansalaisuuden saaneet, eli pitempään Suomessa asuneet, eivät ole mukana näissä luvuissa. Suomessa on myös todella paljon sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät tilastoissa näy. Suomessa pitää asua pysyvästi 1 - 2 vuotta vähintään, että päätyy näihin tilastoihin, sanoo Forsander.

Kehittämispäällikkö arvioi, että varsinkin maataloudessa maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan. Vastaavasti rakennuspuolella ilmiö on jo tuttu.

– Pääkaupunkiseudulla noin joka kolmas rakennusalan työntekijä on ulkomaalainen, muualla Suomessa joka kymmenes, kertoo Rakennusteollisuuden viestintäjohtaja Merja Vuoripuro.


_________________________________

MTV: Korkeakoulutetut maahanmuuttajat karkaavat ulkomaille – "Tämä on hukkainvestointi"

Toisen asteen ja korkeakoulujen ulkomaiset opiskelijat ovat olleet maamme nopeiten kasvava maahanmuuttajaryhmä. He hankkivat Suomessa hyvin pitkälti ilmaisen koulutuksen. Yllättäen juuri heidän on ollut vaikea työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen.

– Näiden ihmisten on ollut vaikea työllistyä Suomessa. He ovat omien maidensa terävintä kärkeä. Ne opintolinjat saattavat olla hyvin pitkälle englanninkielisiä ja siksi se suomenkielen taito ei ole paras mahdollinen valmistuessa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsander.

Yksi korkeakoulututkinto maksaa valtiolle yli 40 000 euroa.

– Tämä on hukkainvestointi, kun nämä nuoret lähtevät maasta, jos he eivät työllisty. Meidän pitäisi tehdä paljon enemmän työtä siinä, että nuoret saavuttaisivat kielitaidon, jolla olisi parhaat mahdollisuudet työllistyä. Tähän ei olla satsattu riittävästi, Forsander sanoo.

Kuinka suuresta porukasta puhutaan?

– Pelkästään englanninkielisistä maisteriohjelmista valmistuu noin 2000 vuosittain. Ja päälle vielä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset. Jos henkilö, joka käy englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen, valmistuttuaan ei osaa suomea, on selvää, että hänen on vaikea työllistyä Suomeen sairaanhoitajaksi, vaikka hänellä on suomalainen tutkinto. Tottakai hän muuttaa ulkomaille, jossa hän saa aika hyvää liksaa sillä suomalaisella tutkinnolla.
Oppilaitoksille rohkeampi rooli työllistämisessä

Asiantuntija muuttaisi rahoituksen painopistettä työllistymiseen tähtääväksi.

– Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten pitäisi kiinnittää opiskelijoita työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Suurempi osuus oppilaitoksen rahoituksesta voisi tulla palkkiona siitä, että heidän opiskelijansa ovat työllistyneet nopeasti. Tämä koskee sekä kotimaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita.

Forsander sättii kouluja siitä, että he unohtavat oppilaansa tutkinnon jälkeen.

– Yliopistolaitokset eivät ole niin paljon kiinni työelämän realiteeteissa. Rahoitusmuutoksella ne kiinnostuisivat enemmän siitä, mitä heidän opiskelijoilleen kuuluu valmistumisen jälkeen.