YLE: KRP: Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus uhkaa Suomea

YLE Uutiset: KRP: Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus uhkaa Suomea 13.8.2010

Keskusrikospoliisi on huolissaan Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden leviämisestä Suomeen. KRP:n mukaan Ruotsista on jo tehty tiedusteluja Suomeen, mutta toistaiseksi ruotsalaisten järjestöjen ei tiedetä levittäytyneen tänne.

Suomessa toimii noin 70 rikollisryhmää, joissa on tuhatkunta jäsentä. Keskusrikospoliisin mukaan järjestöt ovat 2000-luvulla levittäytyneet laajemmalle Suomeen. Lähes puolet rikollisjärjestöistä on moottoripyöräkerhoja.

Lisäksi Suomessa on Ruotsissa yleisempien maahanmuuttajataustaisten rikollisjengien kaltaisia ryhmiä. Niiden jäsenmäärät ja toiminta on kuitenkin pienimuotoisempaa kuin naapurimaassa. Rikosylikomisario Arto Tuomela muistuttaa, että maahanmuuttajajengien ongelmat ovat varsin moniselitteisiä ja niiden ratkaiseminen ei ole yksin poliisin, vaan koko yhteiskunnan tehtävä.

Suomessa toimivien rikollisryhmien ja niiden jäsenten määrä ei ole Tuomelan mukaan viime vuosina juuri muuttunut. Sen sijaan järjestöjen toiminta on levinnyt etelän suurista kaupungeista aiempaa laajemmalle.

Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin johtajan Kauko Aromaan mukaan järjestäytynyt rikollisuus on Suomessa eurooppalaisen mittapuun mukaan melko vähäistä. Suomen pienet markkinat esimerkiksi huumausaineille eivät houkuttele suurimuotoista rikollista toimintaa. Suhteellisen hyvä tilanne on Aromaan arvion mukaan kuitenkin hitaasti huononemassa.

Rikollinen toiminta pitää tehdä vaikeammaksi

Järjestäytyneeseen rikollisuuteen puuttuminen on Tuomelan mukaan erittäin hankalaa.

- Toimintaan liittyvä kiristys ja väkivalta luo pelkoa asianomistajien keskuudessa ja homogeenisten rikollisryhmien sisällä vallitsee puhumattomuuden laki. Näiden asioiden takia tietoa on hyvin vaikea saada ja todisteet on hankittava muilla keinoin, Tuomela selventää.

Suomessa ei ole erityislainsäädäntöä järjestäytynyttä rikollisuutta varten, vaan käytössä on samat rikosnimikkeet kuin muunkin rikollisuuden kanssa. Erityislainsäädännön myötä olisi mahdollista luoda rekisteri järjestäytyneeseen rikollisuuteen yhdistetyistä henkilöistä. Tuomelan mukaan esimerkiksi Hollannissa tällaista rekisteriä käytetään hyväksi lupa-asioissa. Henkilö, jolla on yhteyksiä rikollisjärjestöihin, ei saa erilaisia toimintalupia.

Rikollisjärjestöjen taloudelliseen hyötyyn tähtäävän toiminnan hankaloittaminen on myös Aromaan mukaan hyvä keino ennaltaehkäistä jarjestäytynyttä rikollisuutta.

- Tutkimusten mukaan juuri hallinnollisiin torjuntakeinoihin panostaminen kannattaa. Esimerkiksi rakennus- ja ravintola-aloilla on valvonnassa, lupamenettelyissä ja verotuksen säätelyssä paljon kehitettävää, Aromaa kertoo