Aviisi: Lopullinen totuus: Olennaiset asiat unohdetaan maahanmuuttokeskustelun ulkopuolelle!

Aviisi: Ana María Gutiérrez-Sorainen: Lopullinen totuus: Olennaiset asiat unohdetaan maahanmuuttokeskustelun ulkopuolelle! 16.9.2010

Ai mikä keskustelu? Suomessa poliitikot valmistautuvat ensi kevään maahanmuuttovaaleihin nokittelemalla toisiaan. Oppositio haukkuu hallitusta, hallitus haukkuu oppositiota. Argumentiksi nostetaan välillä muutama isoäiti, välillä somalien kasvattilapset ja välillä alaikäisten turvapaikanhakijoiden mahdollinen täysi-ikäisyys.

Suomessa keskeisimmät poliittiset toimijat eivät käy mitään oikeata keskustelua maahanmuutosta tai maahanmuuttajista. Tiedotusvälineet nostavat esiin maahanmuuttoaiheita, usein tilastojen pohjalta milloin mitäkin asiaa ihmetellen. Tai sitten yksittäisistä maahanmuuttajista sankaritarinoita rakentaen. Kansa saa tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, mutta miksi Suomeen sopeutuneista ihmisistä pitää edelleen kirjoittaa “maahanmuuttajajuttuja"? Ilmeisesti on niin, että me olemme me ja te olette te, vaikka voissa paistaisi.

Poliitikoilla on oma planeettansa ja toimittajilla omansa. Tällä välin toisaalla kansa keskustelee innokkaasti. Nettipalstoilla “virallisen" keskustelun teemat toistuvat, mutta mielipiteitä vaihdetaan myös muusta. Esillä ovat arki, työ ja jokapäiväinen kanssakäyminen. Ennen kaikkea netin maahanmuuttokeskustelussa toistuvat ikiaikaiset ja kaikkialla maailmassa toistuvat teemat. Näitä ovat muiden kustannuksella eläminen, omituiset moraalia rapauttavat elämäntavat ja uskonnot sekä ylipäänsä vieraus.

Netin maahanmuuttokeskustelu on viihteellistä. Tunteiden paloa löytyy, samoin arvojen ja asenteiden dramaattista kärjistämistä. Osa kirjoittajista saavuttaa jopa runollisia mittasuhteita. Vetoavimpiin kirjoittajiin viitataan, heidän kommenttejaan kaivataan ja heihin suhtaudutaan eräänlaisina kansansankareina. Osa on kirjoitustensa ansiosta tullut valituksi kunnanvaltuustoon.


Kansa on netissä myös valppaana, useat vahtikoirat ovat paikalla 24/7. Kokeilepa laittaa vaikka Uuden Suomen verkkosivuille mietelmä turvapaikanhakijoista. Ihme on, ellet saa seuraavan kahden tunnin sisällä vähintään 20 kommenttia. Parhaimmillaan voi tulla jopa 100 tai 150 vastausta. Lämmittää tietää, että joku koko ajan miettii, mikä on oikein ja mikä väärin...

Kansa tietää, mitä tietää, osin oman kokemuksensa pohjalta. Nettikeskustelun ongelma kuitenkin on, että se perustuu suurelta osin tuntemuksiin, uskomuksiin ja vakaumuksiin. Faktoja on saatavilla, mutta tilastojen ja raporttien googlaaminen vaatii ehkä liikaa vaivaa. Ongelmana on myös virkakielen väsyttävyys. Siksi asia-argumentit ja faktat vaikuttavat keskusteluun lähinnä vain niin, että argumenttien esittäjää aletaan joko vuolaasti kiitellä tai henkilökohtaisuuksiin mennen runnoa.


Maahanmuuttoon liittyvä taloudellisesti merkittävin osa-alue eli ulkomaalaisiin pätkätyöläisiin perustuva miljoonabisnes ei ole esillä netissäkään. Julkisesti saatavilla olevien viranomaisraporttien perusteella voi päätellä, että rakennus-, siivous- ja palvelualoilla on laajaa hämäräyritteliäisyyttä, jossa tehdään kovaa katetta. Tällä bisneksellä aiheutetaan huomattavaa verovahinkoa suomalaiselle yhteiskunnalle - joka koostuu monenmaalaisista ihmisistä. Lisäksi tuotetaan ihmisille liukuhihnalta perusoikeusrikkomuksia säällisten työehtojen alittamisen merkeissä.

Maahanmuuttokeskustelussa on siis vähintään kaksi ongelmaa. Ensinnäkin keskeiset keskusteluryhmät eivät kohtaa toisiaan. Toiseksi - ja osin tästä johtuen - aivan olennaisia teemoja jää kokonaan keskustelun ulkopuolelle.


Ana María Gutiérrez-Sorainen
yht.maisteri Tampereen yliopistosta