HBL: Eva Biaudet

HBL: Eva Biaudet 9.9.2010

Ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia puolustavat henkilöt on yhtäkkiä alettu nähdä edustavan äärimmäisiä näkemyksiä, sanoo Eva Biaudet. Hän puhuu nyrjähdyksestä tai jopa kriisistä.

Jos tavoitteena aikaisemmin oli parantaa ihmisoikeuksia ja jakaa vastuuta maailman hätää kärsivistä, puhaltavat maassa nyt uudet tuulet.
- Yhtäkkiä meillä on tilanne, jossa keskustellaan sekä perusoikeuksista että kansainvälisestä velvollisuuksista, kuin ne olisivat rasitteita. Ja maahanmuuttokeskustelussa oikeuksien puolustaminen nähdään jotenkin äärimmäisenä, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.

Mutta ihmisoikeudet ja syrjimättömyys ovat ehdottomia minimivaatimuksia.
- On kummallista, että tasa-arvon, syrjimättömyyden ja ihmisoikeuksien ajaminen nähdään kohtuuttomana. Meidän pitäisi pitää tiukasti kiinni rakentamastamme eikä vain pitäytyä ehdottomassa minimissä.

Tiukat tulkinnat

Sen sijaan virastot ja lainsäätäjät ovat Biaudet'n mukaan puolustuskannalla. Maahanmuuttolainsäädäntöä toteutetaan mahdollisimman rajoitetusti ja luodaan mahdollisimman torjuvaa säädäntöä sen sijaan, että huolehdittaisiin yksilön oikeuksista. Biaudet puhuu uhkakuvasta, jonka mukaan Suomeen virtaa massoittain ihmisiä, jos kunnioitamme yksittäisten ihmisten oikeuksia.

Ketkä luovat uhkakuvaa?

- Heitä on tietenkin ollut koko ajan. Kun muutama vahva populistinen ääni tulee esille samalla, kun tasapainoisempien näkemyksien puolustajat epäröivät, kuullaan populistien ääni päällimmäisenä. Ja yhtäkkiä huomataankin, että uhan tunne on levinnyt ja se näkyy esimerkiksi virastojen puolustelevissa kannoissa.

Perussuomalaisten nousu Helsingin Sanomien tuoreessa gallup-kyselyssä neljänneksi suurimmaksi puolueeksi 10 prosentin kannatuksella on Biaudet'n mukaan osoitus mielialoista.
- Kun 10 prosenttia sanoo äänestävänsä Perussuomalaisia tarkoittaa se sitä, että sympatiat ovat selvästi suuremmat. Uhasta on tullut todellisuutta, vaikka siltä puuttuu tilastollinen pohja.

Häly somalikasvattilasten mahdollisten ihmiskauppatapausten ympärillä heijastaa Biaudet'n mukaan samoja asenteita. Hän epäilee motiiveja.
- Ei voida sanoa varmasti, että kyseessä on ihmiskauppa. Mutta riski, että lapset joutuisivat ihmiskaupan uhriksi on huomattavasti suurempi, jos he yrittävät tulla tänne omin neuvoin, eikä perheenyhdistämisen kautta. Kyseenalaistan tiedot ihmiskaupasta, koska Maahanmuuttoviraston raportin tarkoitus ei ollut mahdollisten uhrien suojeleminen, vaan kasvattilapsien Suomeen saapumisen rajoittaminen.

(käännös)
---

De som försvarar mänskliga rättigheter och grundrättigheter har plötsligt börjat anses stå för extrema åsikter, säger minoritetsombudsmannen Eva Biaudet. Hon talar om ett brytningsskede eller till och med en kris.
Om strävan tidigare har varitt att förbättra de mänskliga rättigheterna och dela på ansvaret för världens nödställda drar nu nya vindar över landet.
-Plötsligt har vi en situation där man diskuterar både grundrättigheter och internationella männikörättsförpliktelser som om de var alltför betungande. Och i diskussionen kring invandringen anses det ofta på något sätt extremt att försvara de här rättigheterna, säger minoritetsombudsmannen Eva Biaudet.
Men mänskliga rättigheter och icke-diskriminering är absoluta minimikrav.
-Det är konstigt att det ska ses orimligt att kräva jämlikhet, ickediskriminering och hänsyn till de mänskliga rättigheterna. Här borde vi hålla fast vid vad vi byggt upp och inte bara vid ett absolut minimum.

Snäva tolkningar

I stället är myndigheter och lagstiftare enligt Biaudet på defensiven. När det gäller invandringen implementerar lagstifningen så snävt som möjligt och skapar så avvärjande lagstifning som möjligt i stället för att se till enskilda människors rätt. Biaudet talar om en hotbild som beskriver hur en massa människor väller in i Finland om vi beaktar enskilda människors rättigheter.

Vem är det som skapar hotbilden?

-Det har förstås funnits röster hela tiden. Men då några starka populistiska röster gör sig hörda samtidigt som de som står för en mer balanserad åsikt inte befattar sig med diskussionen är det de populistiska som hörs mest. Och plötsligt märker man att känslan av hot har spridit sig och tar uttryckt till exempel i myndigheternas defensiva hållning.
Att Sannfinländarna i HS färska gallupundersökning är fjärde störst med ett stöd på över 10 procent ser Biaudet som en barometer på stämningarna.
-Att 10 procent säger sig rösta på Sannfinländarna betyder att sympatierna är betydligt större än så. Att det finns ett hot har blivit en sanning, även om det saknar statistik grund.
Uppståndelsen kring de eventuella människohandsfallen bland somaliska fosterbarn speglar enligt Biaudet samma attityder. Hon håller sig kritiskt mot motiven.
-Man kan inte säga säkert att det inte handlar om människohandel. Men risken för att de här barnen ska råka ut för människöhandel  är betydligt större om de försöker ta sig hit på egen hand, och inte inom ramen för familjeåterförening. Jag ifrågasätter uppgifterna om människohandel för att syftet med Migrationsverkets rapport inte var att skydda de eventuella offren, utan att begränsa antalet fosterbarn som kommer till Finland.