Länsiväylä: ”Rukouspaikka sopii nykykirjastoon”

Länsiväylä: ”Rukouspaikka sopii nykykirjastoon” 10.9.2010

Vartti: Espoon kirjastot auki uskonnoille ja politiikalle

Rukouspaikan tarjoaminen istuu Espoon kirjastotoimenjohtaja Jaana Tyrnin mielestä tämän päivän kirjaston toimintaan.

–Kirjaston merkitys alueensa asukkaiden yhteisenä kokoontumispaikkana on noussut entistä tärkeämpään osaan.

Tyrni muistuttaa, että kirjaston eri käyttäjäryhmillä on erilaisia tarpeita, joihin kirjasto mahdollisuuksien mukaan pyrkii vastaamaan.

Samaa mieltä on myös kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jasminiitta Lumme (sd).

–Kuntalaisilta tullut palaute yllätti rajuudellaan. Siksi on ehkä aiheellista pohtia yhdessä kirjastoväen kanssa, miten jatkossa toimitaan, Lumme kuitenkin aprikoi.

Länsiväylä uutisoi (4.-5.9.) Entressen kirjastoon ramadanin ajaksi avatusta rukouspaikasta. Uutinen herätti voimakkaan keskustelun kirjaston tehtävästä ja asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta.

Kirjastotoimenjohtaja kiistää, että ramadanin päätyttyä purettu hiljentymispaikka tarkoitettiin vain muslimeille.

–Kuka hyvänsä asiakas on halutessaan voinut käyttää sitä.

Julkisen keskustelun myötä kaksi viikkoa sitten eristetyn rukouspaikan seinästä poistettiin lappu ”Ramadan rukousalue”

–Jälkiviisaasti ajatellen viittaus ramadaniin olisi kannattanut jättää pois, Tyrni aprikoi.

Hän seisoo kuitenkin tiukasti rukouspaikasta päättäneen aluekirjastojohtaja Terhi Nikulaisen ratkaisun takana.

–Kirjasto vastasi akuuttiin tarpeeseen, kun Entressessä toimiva kuntosali kielsi rukoilemisen tiloissaan, Tyrni muistuttaa.

Tyrnin mielestä kirjastoihin voidaan jatkossakin tarvittaessa järjestää hiljentymis- tai rukouspaikkoja.

___________________________________________________________

Vartti: Espoon kirjastot auki uskonnoille ja politiikalle

Kauppakeskus Entressen kirjasto Espoon keskuksessa sai julkisuutta viime viikolla, kun kirjastoon järjestettiin rukouspaikka muslimien ramadan-paastokuukautta varten.

Idea sai alkunsa, kun saman kauppakeskuksen kuntosaliyrittäjä kielsi rukoilun pukuhuonetiloissaan.
Entressen rukouspaikka herätti ihmetystä, sillä kirjastoja on perinteisesti pidetty neutraaleina tiloina, joissa katsomukset ja politiikka eivät näy.

Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaassa on linjattu, ettei kirjaston yleisissä tiloissa voi järjestää uskontoihin tai politiikkaan liittyvää ohjelmaa.

Espoossa kirjastojen neutraalius nähdään toisin: katsomukset saavat ovat esillä monipuolisesti.

- Meillä oli juuri Äiti Teresa -näyttely, ja tulossa on karmeliittanunna Vartiosaaresta Helsingistä kertomaan karmeliittayhteisöstä sekä marraskuussa yliopiston tutkija puhumaan suomalaisista kansanuskosta, kertoo kirjaston johtaja Terhi Nikulainen.

Lisäksi kirjastossa on esitelty muun muassa buddhalaista meditaatiota ja laulettu virsiä. Espoon kirjastoissa on toteutettu myös Kohtaa päättäjä -sarja, jossa eri puolueiden edustajat tulevat kirjastoihin ihmisten jututettaviksi.

- Ajattelemme, että nykyaikaisen kirjaston tehtävä on olla ihmisille väylä tällaisen aktivismin ilmaisemiseen, sanoo Espoon kirjastotoimen johtaja Jaana Tyrni.

Tyrni kiistää väitteet, että Entressen rukouspaikkaa varten olisi tuhlattu verorahaa tietyn uskontokunnan suosimiseen. Paikka on rakennettu siirtämällä kirjaston perälle pyörillä kulkevia sermejä.

- Entresseen oli jo viime syksynä hankittu sermejä, joissa on akustiikkalevyt sitä varten, että osa kävijöistä haluaa rauhaa. Kuka tahansa voi tehdä sermeistä itselleen semmoisen poteron, jossa voi olla enempi omissa oloissa, Tyrni sanoo.

Helsingissä ja Vantaalla toisin

Helsingin ja Vantaan kirjastoihin rukoustiloja ei tule.

- Kirjasto on kaikille avoin julkinen tila, jossa ihan kaikkien pitää voida olla. Meillä on erilaisia näkökantoja meidän hyllyissä, sieltä voi jokainen valita mitä haluaa, sanoo Helsingin kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson.

Yhdistykset voivat vuokrata käyttöönsä kirjastojen yhteydessä olevia erillisiä tiloja. Vantaalla toimitaan samoin.

- Käytännössä rajanvetoa on jouduttu tekemään lähinnä erilaisten poliittisten tilaisuuksien kanssa, kertoo Vantaan kirjastopalveluiden johtaja Tuulikki Aho.