YLE: Kunnat haluavat lisää rahaa pakolaisten kotouttamiseen 12.9.2010
Maahanmuuttovirasto ja Kuntaliitto ovat yhtä mieltä siitä, että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisjärjestelmä ei toimi.
Tänä vuonna valtakunnallisena tavoitteena on järjestää yhteensä 2 200 kuntapaikkaa pakolaisille. Jo nyt tiedetään, että tästä tullaan jäämään. Kuntaliiton mukaan syynä ovat valtion kunnille tarjoamat pienet korvaukset.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on saada turvapaikanhakijat pois vastaanottokeskuksista kahden kuukauden sisällä myönteisestä oleskelulupapäätöksestä. Tämä ei käytännössä toteudu. Jotkut voivat joutua odottamaan päätöksen jälkeen jopa vuoden ennen kuin sopiva kuntapaikka löytyy.
- Vastaanottokeskusaika on ikään kuin välitila, eli ihminen ei tiedä vielä tulevaisuudestaan yhtään mitään. Mitä pitempi tämä välitila on, sitä enemmän sillä voi olla kotouttamista estäviä vaikutuksia. Henkilö laitostuu ja se tavallaan estää kotoutumisen alun, Maahanmuutoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen kertoo.
Järjestelmä on suunniteltu niin, että kunnat ilmoittavat, kuinka monta pakolaista ne ovat valmiita vapaaehtoisesti ottamaan. Valtio maksaa kunnille korvausta 2 100 euroa kuussa vastaanotettua pakolaista kohden kolmen vuoden ajan.
Korotukset eivät riitä
Vuonna 1993 määriteltyä tukea nostettiin tämän vuoden alussa kymmenellä prosentilla. Kuntaliiton erityisasiantijan Anu Wikman-Immosen mukaan tämä on liian vähän.
- Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa kustannusten nousu on ollut 56 prosentin luokkaa. Kunnat ja Kuntaliitto ovat esittäneet, että korvauksia tulisi korottaa 40 - 50 prosentilla nykyisestään, jolloin saavutettaisiin vuoden 1993 korvausten taso, Wikman-Immonen selittää.
Viime vuonna sisäministeriön tavoitteena oli 2 000 kuntapaikkaa, mutta niitä saatiin vain hieman yli 1 400. Vastaanottokeskukset ovatkin alkaneet kannustaa oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita muuttamaan omaehtoisesti pois vastaanottokeskuksista.
Omaehtoinen muutto huolestuttaa
Kunnat ovat huolissaan, miten ne pystyvät vastaamaan yllättäen alueelleen muuttavien pakolaisten tarpeisiin. Maahanmuuttovirasto jakaa huolen. Tällä hetkellä kuntapaikkoja ei kuitenkaan ole tarpeeksi, joten oleskeluluvan saaneilla ei ole juuri muuta mahdollisuutta muuttaa kuin omaehtoinen muutto, päästäkseen pois vastaanottokeskuksista.
- Tämä virallinen järjestelmä ei nyt toimi. Siksi vastaanottokeskuksissa on lähdetty kannustamaan oleskeluluvan saaneita muuttamaan itsenäisesti, toteaa Pääkkönen.
Hänen mukaansa parasta olisi, jos kuntien saamaa tukea nostettaisiin.
- Taloudelliset realiteetit tukisivat sitä, että kunnat saisivat hieman enemmän korvauksia. Näin henkilöt pääsisivät nopeammin siirtymään vastaanottokeskuksista pois. Se olisi sekä henkilön etu että myös yhteiskunnan etu. Säästöä tulisi, jos järjestelmä olisi tehokkaampi.
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa
Turvapaikanhakijoiden määrä on ollut kahden edellisen vuoden aikana ennätyksellisen suuri. Tänä vuonna hakijoita arvioidaan saapuvan noin 4 000.
Maahanmuuttovirasto teki 785 myönteistä oleskelulupapäätöstä turvapaikkahakemuksiin vuonna 2008 ja 1 373 vuonna 2009.
Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on ollut tänä vuonna vastaanottokeskuksissa 400 - 500. Noin 500 oleskeluluvan saanutta on muuttanut itsenäisesti pois.
Oleskeluluvan saaneen jääminen vastaanotto- keskukseen aiheuttaa Maahanmuuttovirastolle 1 050 euron kustannukset kuukaudessa. 500 oleskeluluvan saanutta maksaa siis 525 000 euroa kuukaudessa ja vuodessa yli kuusi miljoonaa.
Vastaanottokeskuksessa odottaminen turhauttaa ja laskee motivaatiota kotoutua. Tästä voi aiheutua koko yhteiskunnalle ja erityisesti vastaanottavalle kunnalle huomattavasti lisäkustannuksia.
Kuntapaikan tarkoituksena on varmistaa se, että kotouttamistoimet käynnistyvät paikallistasolla, ja oleskeluluvan saaneelle järjestyy asunto. Kuntapaikan avulla viranomaiset voivat myös paremmin hallita kokonaisuutta ja seurata muuttoliikettä maan sisällä.